You are viewing archives, press here to leave.

The Finnish society and legislation (3cr)

Code: VII1103A11H-3001

General information

Enrollment: 04.09.2017 - 10.09.2017; Registration for the implementation has ended.

Timing: 08.01.2018 - 31.05.2018; Implementation has ended.

Number of ECTS credits allocated: 3 cr

Local portion: 3 cr

Mode of delivery: Contact learning

Unit: Tulkkaustutkinnot, kielet, viestintä and development of education

Campus: Turku

Teaching languages: Finnish

Degree programmes: BA in Humanities, Sign Language and Interpreting

Teachers: Riia Lamminmäki; Satu Elo; Tiina Saarijärvi-Kivelä

Scheduling groups: pienryhmä A (Size: 1 . Open UAS : 0.); pienryhmä B (Size: 1 . Open UAS : 0.)

Small groups: pienryhmä A; pienryhmä B

Course: VII1103A11H

Unfortunately, no reservations were found for the realization The Finnish society and legislation VII1103A11H-3001. It's possible that the reservations have not yet been published or that the realization is intended to be completed independently.

Content scheduling

Opintojakso on osa 25 opintopisteen laajuista Viittomakieliala-opintokokonaisuutta, jossa perehdytään suomalaisen yhteiskuntaan yleisesti sekä erityisesti eri asiakasryhmiä koskevaan lainsäädäntöön, viittomakielialan ammattilaisten tehtäviin ja eri asiakasryhmiin sekä niiden erityistarpeisiin. Opintokokonaisuuden yhteinen oppimistehtävä on asiakasryhmistä ja heidän käyttämistä yhteiskunnan palveluista koostettava matriisi. Tästä opintojaksosta opiskelija saa tietoa, jota hän voi käyttää hyväkseen matriisin tekemisessä, vaikkei työstäminen varsinaisesti sisälly opintojakson oppimistehtäviin.
Opintojakso on ensimmäinen jakso, jolla käsitellään yhteiskunnallisia asioita rakenteellisesta näkökulmasta. Opintojakson punaisena lankana ovat yhteiskunnallisen toiminnan ja sen ilmiöiden tunteminen ja yhteiskunnan toimintaasäätelevät lait yleensä, asiakkaita ja palvelujärjestelmiä koskevat rakenteet ja niitä koskeva lainsäädäntö. Opintojaksolla kehitetään yhteiskunnallista osaamista ja tietämystäsekä tulkin työhön sisältyvien tyypillisten tilanteiden ja niihin liittyvien viittomien osaamista. Keskeisenä tavoitteena on yhteiskunnallisen tiedonhankinnan oppiminen ja ammatillinen hyödyntäminen jatkossa.
Opiskelija vahvistaa osaamistaan eri asiakaskunnista myöhemmissä harjoitteluissa 1 (3 op, 3 lk.) ja 2 (3 op 4 lk.). Sisällöt syvenevät 6. lukukauden teeman Asioimistulkkauseri jaksoissa, joissa keskitytään nimenomaan asioimistulkkina toimimiseen.
Opintojen vaihe
Ensimmäisen vuoden kevät.

Materials

Ks. Fronterilta.
Oheismateriaali
•Helsingin yliopiston Suomen poliittinen järjestelmä -verkkokirja
•Julkishallinnon portaali kansalaisille: suomi.fi
•Eduskunta
•Valtioneuvosto
•Valtion säädöstietopankki Finlex
•Euroopan unionin portaali
•Euroopan parlamentti, Suomen tiedotustoimisto
•Euroopan komissio
•Kuntatiedon keskus: kunnat.net
•http://oppiminen.yle.fi (materiaalia yhteiskunnallisista liikkeistä, kansalaistoiminnasta, elämäntavasta, kulttuurista)
•Uskonnot suomessa
•Sosiaalitieto
Eduskunta: http://web.eduskunta.fi/Resource.phx/eduskunta/tervetuloa/viittomakielinenesittely.htx
Suomen viittomakielten kielipoliittinen ohjelma, DVD
Ajankohtaiset videomateriaalilinkit: http://areena.yle.fi/video/1327147273434
Virtuaaliopetus ja taltioinnit
Viittomakielisten kielelliset oikeudet. Oikeusministeriö, mietintöjä ja julkaisuja 24/2011.
http://www.om.fi/Satellite?blobtable=MungoBlobs&blobcol=urldata&SSURIapptype=BlobServer&SSURIcontainer=Default&SSURIsession=false&blobkey=id&blobheadervalue1=inline;%20filename=24%202011%20Viittomakielisten%20kielelliset%20oikeudet.pdf&SSURIsscontext=Satellite%20Server&blobwhere=1296728496554&blobheadername1=Content-Disposition&ssbinary=true&blobheader=application/pdf
Jokinen, Kimmo & Saaristo, Kimmo 2006. Suomalainen yhteiskunta. Helsinki: WSOY (soveltuvin osin)

Teaching methods

Tarkennetut tavoitteet
-tuntee erilaisia näkökulmia tarkastella yhteiskuntaa ja sen ilmiöitä
-tuntee suomalaisen yhteiskunnan toimijat ja keskeiset toimintaperiaatteet
-osaa etsiä tietoa yhteiskunnasta sekä suomalaisesta päätöksenteko- ja hallintojärjestelmästä
-osaa käyttää löytämäänsä tietoa ammatillisesti
-ymmärtää, miten valtiolliset instituutiot toimivat
-ymmärtää, miten kunta ja paikallishallinto toimivat
-tietää kansalaisten ja viranomaisten oikeudet ja velvollisuudet
-osaa erotella yhteiskunnan yleiset palvelut sekä asiakasryhmien erityiset palvelujärjestelmät toisistaan
-ymmärtää asiakasryhmien palvelujärjestelmien perusteet, sisällön sekä vaikutuksen
-tuntee sosiaali- ja terveydenhuollon sekä Kelan asioimisympäristöt
-osaa kertoa alkeistasolla suomalaisen yhteiskunnan rakenteesta ja toiminnasta suomalaisella viittomakielellä
-osaa keskustella suomalaisella viittomakielellä keskeisistä palvelujärjestelmistä alkeistasolla
Tarkennetut ydinsisällöt
-parlamentarismi ja valtiolliset instituutiot
-hyvinvointivaltio yhteiskunnallisena instituutiona
-eduskunta, valtioneuvosto ja presidentti
-Euroopan unioni kansalaisen näkökulmasta
-valtiontalous ja valtionhallinto
-oikeuslaitos- ja oikeusjärjestelmän periaatteet
-Suomen poliittinen kenttä ja -kulttuuri
-puolueet ja muut poliittiset toimijat, etujärjestöt ja markkinavoimat
-joukkoviestimet
-kansalaisjärjestöt, yhteiskunnalliset liikkeet
-kansalaisen vaikuttamismahdollisuudet yhteiskunnassa
-opetuslait, päivähoito, perustuslain kielipykälä, YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva yleissopimus
-julkishallinto ja sen eri hallinnonalat, puolueet, kolmas sektori
-opintojakson keskeiset käsitteet viittomakielellä
Pedagoginen toteutus
Oppimisprosessi alkaa tutustumalla yhteiskunnalliseen tietoon ja sen erilaisiin näkökulmiin ja tulkintoihin yhteisöllisesti, nettilinkkien ja kirjallisuuden kautta. Asiakasryhmien palvelujärjestelmä ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen kanavat tulevat tutuiksi. Asiakasryhmiä koskeva lainsäädäntö käydään läpi luentojen ja niihin liittyvien ryhmätöiden kautta, ja asiat kertautuvat ja käydään läpi myös viittomakielellä.
Opintojakson suoritettuaan opiskelija hallitsee yhteiskunnan keskeisimmät palveluympäristöt, palvelujärjestelmän sekä kansalaisjärjestöt sekä niiden sisällön ja prosessit. Opiskelija osaa myös kyseisissä toimintaympäristöissä tarvittavan sanaston ja viittomiston ja osaa keskustella aiheista molemmilla työkielillä. Keskusteluihin sisältyy myös viittomakielen kielioppiasioita, kuten paikantamista ja viittaussuhteita.
Opintojakso on jaettu kolmeen teemaan: Asiakasryhmiä koskeva lainsäädäntö, Suomalainen yhteiskunta ja Palveluympäristöt ja yhteiskunta suomalaisella viittomakielellä. Teemat etenevät lomittain ja yhtä aikaa. Suomalainen yhteiskunta -osion keskeisiä käsitteitä harjoitellaan myös viittomakielellä.
Asiakasryhmiä koskeva lainsäädäntö 1 op
Teema sisältää lähiopetusta sekä ryhmätyön asiakasryhmien palveluista. Ryhmätyö on kielistudiossa toteutettava tehtävä, joka sisältää tiedonhakua. Tavoitteena on etsiä käytännön esimerkkejä eri asiakasryhmien palveluista. Työt esitellään yhteisesti kaikille viimeisillä lähiopetustunneilla.
Lähiopetuksen aiheita ovat:
•Johdantoluento lainsäädännöstä
•Viittomakielten kielipoliittinen ohjelma
•Vammaispalvelut laissa
•Lakipykälät viittomakielellä
•Kielilait
Suomalainen yhteiskunta 2 op
Teema sisältää lähiopetusta sekä oppimistehtävän: väittely. Teeman kokoaa lopussa järjestettävä tentti.
Lähiopetuksen aiheita ovat:
•Näkökulmia yhteiskuntaan, Parlamentarismi ja Suomen päätöksentekojärjestelmä
•Valtionhallinto ja oikeusjärjestelmä, EU:n rooli suomalaisessa yhteiskunnassa ja päätöksenteossa
•Hyvinvointivaltio ja sosiaaliturva - Kelan rooli
•Kunta ja kunnalliset palvelut. Minä kuntalaisena
•Yhteiskunnalliset liikkeet ja kolmas sektori ja niiden tuottamat yhteiskunnalliset palvelut
•Suomalainen elämäntapa ja arkielämä
•Yhteiskunnallinen vaikuttaminen järjestötoiminnassa ja vammaisten ihmisoikeudet
Palveluympäristöt ja yhteiskunta suomalaisella viittomakielellä 2 op
Teeman lähiopetus lomittuu ja kietoutuu edellä mainittujen teemojen kanssa. Tässä teemassa käydään läpi termistöä ja asiasisältöjä suomalaisella viittomakielellä. Teeman suurin oppimistehtävä on opiskelijoiden tekemät esitelmät, jotka edellyttävät itsenäistä tiedonhankintaa.
Lähiopetuksen aiheita ovat:
•Eduskunta: viittomisto, orientoituminen viittomakielen paikantamiseen harjoituksien kautta, eduskunta-aiheinen ymmärtämistehtävä sekä keskusteluharjoitukset
•Kielipoliittinen ohjelma: Viittomakielisen yhteisöön liittyvät viittomat, vähemmistö-aiheinen ymmärtämistehtävä ja viittomakielen paikantamisharjoitukset sekä kaaviot.
•Palvelujärjestelmät: Viittomakielialan palvelujärjestelmien viittomat sekä tilastoluvut ja vertailut -harjoitukset
•Palveluympäristöt: Erilaiset palveluympäristöt (pankki, vakuutusyhtiö, Kela ym.), keskusteluharjoitukset ja asioimistilanteet. Paikantavat osoitukset -harjoitus
Oppimistehtävät
1. Asiakasryhmien palvelut, ryhmätyö
Kielistudiossa toteutettava ryhmätehtävä, jossa toteutetaan tiedonhakuja (Finlex, Edilex, STM, Kela). Ryhmätöiden tulokset esitellään lähitunneilla.
2. Väittely yhteiskunnallisista asioista
Oppimistehtävässä harjoitellaan tiedonhankintaa yhteiskunnallisista aiheista. Väittelyssä opitaan ottamaan kansaa sekä argumentoimaan faktoihin perustuen sekä pyrkien vaikuttamaan toisiin.
3. Tentti: asiakasryhmiä koskeva lainsäädäntö ja suomalainen yhteiskunta
4. Kansalaisjärjestöt ja yhdistystoiminta -esitelmä, ryhmätehtävä
Opiskelijat pitävät esitelmiäkansalaisjärjestöistä suomalaisella viittomakielellä pienryhmissä.
5. Tentti viittomakielellä.
Oppimistehtävien palautuspäivät
Ks. Fronterilta

Employer connections

International connections

Aiemmat opinnot tai työkokemus, keskusteltava vastaavan lehtorin kanssa.

Completion alternatives

Osasuoritus Suomalainen yhteiskunta 2 op on mahdollista suorittaa tenttimällä.

Qualifications