Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa analysoida, soveltaa sekä arvioida ajantasaista näyttöön perustuvaa kansallista sekä kansainvälistä tutkimustietoa perhe- ja perhehoitotyön menetelmistä
• osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida perhehoitotyön eri menetelmien käyttöä osallistavia ja voimavaroja tukevia menetelmiä käyttäen
• osaa huomioida perheiden monimuotoisuuden ja eri kulttuurien, yhteisöjen sekä yhteiskunnallisten muutosten vaikutukset työmenetelmien valinnassa
• osaa arvioida erilaisten työkäytänteiden sekä menetelmien vaikutuksia sekä vaikuttavuutta perhe- ja perhehoitotyön palvelujärjestelmässä ja esittää kehittämishaasteita

Sisältö

• perhe- ja perhehoitotyön teoreettinen tietoperusta
• tieteellinen lähestymistapa perhe- ja perhehoitotyön menetelmiin
• asiakaslähtöinen yhteistyö sekä moniammatillinen riskinarviointi
• lähisuhde- ja perheväkivalta sekä perhedynamiikan häiriöt - perhe- ja perhehoitotyötyön palvelujärjestelmä

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
-osaa analysoida, soveltaa sekä arvioida ajantasaista näyttöön perustuvaa kansallista sekä kansainvälistä tutkimustietoa perhe- ja perhehoitotyön voimavara- ja asiakaslähtöisistä menetelmistä
-osaa suunnitella, toteuttaa ja arvioida perhe- ja perhehoitotyön menetelmiä perheen haasteellisissa tilanteissa
-osaa perustella toimintansa perhe- ja perhehoitotyön teoreettisista ja kokemustiedon lähtökohdista
-osaa arvioida eri kulttuurien ja yhteisöjen merkityksiä perheen kanssa tehtävän työmenetelmän valinnassa
-ymmärtää työnohjauksen merkityksen menetelmien käytössä ammatillisuutta vahvistavana toimintana
Ydinsisällöt:
- tieteelliset lähestymistavat menetelmien taustalla (psykodynaaminen, systeeminen, kognitiivinen ja ratkaisukeskeinen)
- vuorovaikutus- ja ohjaustaidot (voimavara- ja asiakaslähtöisyys, perhekeskeisyys, narratiivisuus)
- puheeksi ottaminen ja avoin dialogisuus (mm. mielenterveys- ja/ tai päihdeongelmat, lähisuhdeväkivalta)
- mentalisaatio ja reflektiivinen työote
- yksilö- ja ryhmätyönohjaus
Opintojakso toteutuu verkko-opintoina (Zoom), jolloin opiskelija perehtyy aluksi itsenäisesti suoritettavaan oppimateriaaliin ja laatii oppimistehtävän parityönä. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää myös osallistumista kontaktiopetukseen verkossa (aloitusseminaari, oppimistehtävän ohjaus ja esitysseminaari). Esitysseminaarissa opiskelijaparit esittävät oppimistehtävänsä posteri-tuotoksena.
Opintosuorituksen, ohjeistetun työskentelyn ja oppimistehtävän tarkempi kuvaus orientaatiossa. Seminaarien ja oppimistehtävän ohjauksen ajankohdat ilmoitetaan Pepissä ja Diaklessa (moodle).

Oppimateriaalit

Suositeltavaa kirjallisuutta:
Ijäs, Kirsti. 2014. Sukupuu. Avain oman elämän ja perheen ymmärtämiseen. Helsinki: Kirjapaja.
Eriksson, Esa ja Arnkil Tom Erik 2006. Huoli puheeksi. Stakes Oppaita 60. Helsinki: Stakes.
Erkko, Anna ja Hannukkala, Marjo 2013. Mielenterveys voimaksi. Käsikirja nuorisotyön ammattilaisille. Helsinki: Suomen Mielenterveysseura.
Hakulinen, Tuovi ja Paunonen, Marita 1994. Analyysi käsitteestä perhehoitotyö. Lähikäsitteinä perhesysteeminen ja perhekeskeinen hoitotyö. Hoitotiede 6 (2), 58-65.
Kalland, Mirjam 2012. The importance of social support and reflective functioning for parenthood. Teoksessa Family centre in the Nordic countries – a meeting point for children and families.Kööpenhamina. Norden, ss 48 – 55.
Kurki Marjo 2014. Nurses´Acceptance of an Intrnet-Based Support System in the Care of Adolescents with Depression. Turku. Turun yliopisto www.doria.fi/handle/10024/98500
Meriluoto, Taina; Marila-Penttinen, Leena ja Lehtinen, Essi (toim.) 2015. Osallisuus. Osallisuuden ja kokemusasiantuntijuuden käsikirja. Helsinki: Ensi- ja turvakotienliitto ry.
Rönkkö, Timo ja Rytkönen, Leena 2010. Monisäikeinen perhetyö. Helsinki: Sanoma Pro.
Sinkkonen, Jari ja Korhonen, Laura 2015. Pulassa lapsen kanssa. Helsinki: Kustannus Oy Duodecim.
Talvio, Sinikka 2015. Punaisen langan rakentaa se lapsilähtöisyys ja sitten otetaan se perhe huomioon, Fenomenografinen tutkimus perhetyöntekijöiden lapsilähtöisyyskäsityksistä, Pro gradu-tutkielma. Tampere: Tampereen yliopisto.
Viinikka, Anne (toim.) 2012. Mentalisaatio lapsiperheiden kohtaamisessa. Helsinki: Mannerheimin Lastensuojeluliitto.
Vilen, Marika; Leppämäki, Päivi ja Ekström, Leena ym. 2008. Vuorovaikutuksellinen tukeminen. Helsinki. Sanoma Pro Oy.
Vuorenmaa, Maaret 2016. Äitien ja isien osallisuus perheessä ja lasten palveluissa sekä osallisuuteen yhteydessä olevat tekijät. Väitöstutkimus. Tampere: Tampereen yliopisto.
www.ensijaturvakotienliitto.fi
www.joannabriggs.org (The Joanna Briggs Institute)
www.hotus.fi; mm. Lasten kaltoinkohtelun tunnistaminen ja siihen puuttuminen
www.mll.fi
www.pela.fi
www.socca.fi
www.thl.fi mm. voimavaralähtöiset menetelmät
www.vaestoliitto.fi menetelmiä, Perhebarometrit

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Oppimistehtävä voidaan toteutetaan työelämäyhteistyönä.

Sisällön jaksotus

Etäopetusta, jossa myös:
- Yhteinen aloitus Collaboratessa
- Ohjauskerrat Collaboratessa
- Loppuseminaari Collaboratessa
Opiskelijat tekevät ennakkotehtävänä sukupuu-tehtävän ja etäjakson aikana perhe-/perhehoitotyön menetelmätehtävän yksin, pareittain tai pienryhmässä.

Esitietovaatimukset

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille,kätilöille ja sosionomeille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai sote-alan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot.

Lisätiedot

AHOT 12/2018
Diakin AHOT-käytänteiden ja ohjeistuksen mukaisesti.
Terveysalan opiskelijat: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeraalinen 1-5 (oppimistehtävä ja seminaari)

Arviointiasteikko

0-5