Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
https://hotus.fi/hoitosuositukset/
https://www.kaypahoito.fi/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: https://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L., & Mäkeläinen, T. (2023). Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2016 tai uudempi). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S., & Kinnunen, T. (2022). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M., & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113). Kirkon tutkimuskeskus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.). (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. (Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.). (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. (Suomen ev.lut kirkon tutkimusjulkaisuja 139). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113). Kirkon tutkimuskeskus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.). (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. (Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.). (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. (Suomen ev.lut kirkon tutkimusjulkaisuja 139). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Aika ja paikka

27.10.2023

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- soveltaa sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen menetelmiä monipuolisesti
- tunnistaa ja osaa auttaa erityisen tuen tarpeessa ja syrjäytymisvaarassa olevia asiakkaita ja perheitä
- tuntee ja osaa käyttää diakonisen hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä asiakas- ja yhteisölähtöisesti
- osaa toimia diakonisen hoitotyön asiantuntijana monialaisissa työryhmissä, työyhteisöissä ja verkostoissa
- arvioi omaa toimintaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Sisältö

- huono-osaisuus, erityisen tuen tarvetta aiheuttavat elämäntilanteet
- moniammatillinen yhteistyö
- oma hengellisyys ja kutsumus
- terveyden ylläpitäminen, edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- ammattietiikka, diakonisen hoitotyön asiantuntijuus, auttamisen teologia
- diakonisen hoitotyön auttamismenetelmät sairaala- ja laitosympäristössä
- sielunhoito ja hengellisen työn välineet

Oppimateriaalit

Tenttimateriaali:
Thitz, P., Malkavaara, M., Rättyä, L., & Valtonen, M. (2020). Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-367-4 Sivut 72-85; 104-141, 145-160, 235-267 (Teemat: Diakonisen hoitotyön periaatteet ja sisältö, Kehollisuus ja kosketus, Vakaumuksen kunnioittaminen hoitotyössä, diakonissat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, ”diakonissa kliinisessä hoitotyössä”-sisällöt).

Hakala, P. (2007). Auttamisen teologian soveltaminen. Sielunhoidon suuntaukset ja diakonia. Teoksessa K. Latvus, & A. Elenius (toim.). Auttamisen teologia. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/diak/978-951-607-532-0 Sivut 231-255, 256-268.

Kettunen, P. (2013). Auttava kohtaaminen 1. Sielunhoidon perusteet ja teologia. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/diak/978-952-247-321-9 Sivut 13-146, 232-252.

Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen 2. Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/diak/978-952-247-452-0 Sivut 24-76.

Tallenteet:

Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - häpeä ja syyllisyys
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - vaitiolo ja salassapito
Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus). Sielunhoito ja psykoterapia
Jouko Porkka: Hengellinen ohjaus ja matkakumppanuus

Muu materiaali:
Parish Nursing materiaalit.
Peltomäki, I., Saarelainen, S-M., & Salminen, J. (toim.). (2021). Sielunhoidon teologia. Kirjapaja. Soveltuvin osin
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (i.a.) Tilastot ja data: Tilastot alueittain. Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin. https://thl.fi/tilastot-ja-data
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (i.a.) Sotkanet. Tilastotietoja väestön terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index
Diakonia-ammattikorkeakoulu (i.a.) Huono-osaisuus Suomessa -karttasivusto.
https://karttasovellus.diak.fi

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa hoitotyössä ja taustalla tulee olla aiempi sote-alan amk-tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Luennoille ja simulaatioihin pyritään saamaan terveydenhuollossa toimivia diakonisen hoitotyön asiantuntijoita.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

On rästioikeusmahdollisuus

Kansainvälisyys

Englanninkielistä sanastoa luentoihin ja simulaatiotehtävään. Opiskelumateriaaleissa englanninikielistä aineistoa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 tuntia.

Sisällön jaksotus

Orientaatio
Luentoja/luentotallenteita (diakoninen hoitotyö, huono-osaisuus, oma hengellisyys ja kutsumus, erityisen tuen tarve, moniammatillinen yhteistyö)
Dialogitentti
Menetelmätehtävä HOE2-simulaatiossa.
Loppureflektio

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Orientoiva tehtävä: Pieni pyhiinvaellus-elokuva. Hyväksytty/hylätty. (1 /2 op)

Dialogitentti: 1-5, täydennettävä (2 op)

Menetelmätehtävä : kirjallinen tehtävä 1-5, täydennettävä

HOE2-simulaatiossa menetelmätehtävän soveltaminen, osallistuminen simulaatioon hyväksytty/hylätty. (1 1/2 op)

Tavoitteet

Opiskelija
- soveltaa sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen menetelmiä monipuolisesti
- tunnistaa ja osaa auttaa erityisen tuen tarpeessa ja syrjäytymisvaarassa olevia asiakkaita ja perheitä
- tuntee ja osaa käyttää diakonisen hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä asiakas- ja yhteisölähtöisesti
- osaa toimia diakonisen hoitotyön asiantuntijana monialaisissa työryhmissä, työyhteisöissä ja verkostoissa
- arvioi omaa toimintaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Sisältö

- huono-osaisuus, erityisen tuen tarvetta aiheuttavat elämäntilanteet
- moniammatillinen yhteistyö
- oma hengellisyys ja kutsumus
- terveyden ylläpitäminen, edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- ammattietiikka, diakonisen hoitotyön asiantuntijuus, auttamisen teologia
- diakonisen hoitotyön auttamismenetelmät sairaala- ja laitosympäristössä
- sielunhoito ja hengellisen työn välineet

Oppimateriaalit

Tenttimateriaali:
Thitz, P., Malkavaara, M., Rättyä, L., & Valtonen, M. (2020). Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-367-4 Sivut 72-85; 104-141, 145-160, 235-267 (Teemat: Diakonisen hoitotyön periaatteet ja sisältö, Kehollisuus ja kosketus, Vakaumuksen kunnioittaminen hoitotyössä, diakonissat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, ”diakonissa kliinisessä hoitotyössä”-sisällöt).

Hakala, P. (2007). Auttamisen teologian soveltaminen. Sielunhoidon suuntaukset ja diakonia. Teoksessa K. Latvus, & A. Elenius (toim.). Auttamisen teologia. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/diak/978-951-607-532-0 Sivut 231-255, 256-268.

Kettunen, P. (2013). Auttava kohtaaminen 1. Sielunhoidon perusteet ja teologia. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/diak/978-952-247-321-9 Sivut 13-146, 232-252.

Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen 2. Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/diak/978-952-247-452-0 Sivut 24-76.

Tallenteet:

Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - häpeä ja syyllisyys
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - vaitiolo ja salassapito
Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus). Sielunhoito ja psykoterapia
Jouko Porkka: Hengellinen ohjaus ja matkakumppanuus

Muu materiaali:
Parish Nursing materiaalit.
Peltomäki, I., Saarelainen, S-M., & Salminen, J. (toim.). (2021). Sielunhoidon teologia. Kirjapaja. Soveltuvin osin
THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tilastot alueittain.
THL Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin.
Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Huono-osaisuus Suomessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa hoitotyössä ja taustalla tulee olla aiempi sote-alan amk-tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Luennoille ja simulaatioihin pyritään saamaan terveydenhuollossa toimivia diakonisen hoitotyön asiantuntijoita.

Kansainvälisyys

Englanninkielistä sanastoa luentoihin ja simulaatiotehtävään. Opiskelumateriaaleissa englanninikielistä aineistoa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 tuntia.

Sisällön jaksotus

Orientaatio
Luentoja/luentotallenteita (diakoninen hoitotyö, huono-osaisuus, oma hengellisyys ja kutsumus, erityisen tuen tarve, moniammatillinen yhteistyö)
Dialogitentti
Menetelmätehtävä HOE2-simulaatiossa.
Loppureflektio

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Orientoiva tehtävä: Pieni pyhiinvaellus-elokuva. Hyväksytty/hylätty. (1 /2 op)

Dialogitentti: 1-5, täydennettävä (2 op)

Menetelmätehtävä : kirjallinen tehtävä 1-5, täydennettävä

HOE2-simulaatiossa menetelmätehtävän soveltaminen, osallistuminen simulaatioon hyväksytty/hylätty. (1 1/2 op)

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P., & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P., & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P., & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). (löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. Sivustolla Teologia.fi. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Lähiopetus 1:
Kaksi päivää diakonian teologia, diakonian tehtävät ja tavoitteet sekä yhteisöllisyys ja osallisuus + etäjakso: luentotallenteet, kirjallisuus, verkkokeskustelut, omaa diakonian teologiaa jäsentävä video, toiminnallinen työelämätehtävä, hartaus, raportti

Lähiopetus 2:
Puoli päivää kokoava työskentely työelämätehtävästä + puoli päivää reflektio oman auttamisen teologiasta + Etäjakso: Oman oppimisen arviointi koko jaksosta.

Oppimateriaalit

Verkkokeskustelussa käytettävä kirjallisuus:
- Suomalainen, P., Heinonen, V. & Henttonen, K. (2023). Diakonian teologia [Tallenne].
- Latvus, K., & Elenius, A. (toim.). (2007). Auttamisen teologia. Kirjapaja. (S. 1-158; 271-282.)
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja. (S. 76-124.)
- Porkka, J., & Valtonen, M. (2016). Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa R. Gothoni, M. Malkavaara, & M. Valtonen (toim.), Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Toiminnallisessä työelämätehtävässä hyödynnettävä materiaali:
- Suomen evankelis-luterilainen kirkko. (2020). Ovet auki: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Kirkkohallitus.
- (Kirkkohallitus. (2014). Kohtaamisen kirkko: Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020. Kirkkohallitus.)
- Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen -työryhmä. (2018). Tasavertaisina ja osallisina - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työryhmän loppuraportti. Suomen ev.lut. kirkko. https://evl.fi/plus/seurakuntaelama/vapaaehtoistoiminta/loppuraportti/
- Malkavaara, M., & Valtonen, M. (toim.). (2019). Uusi elämisen kulttuuri: Muutos Tampereella. (Kirkon tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 61). Kirkon tutkimuskeskus. https://julkaisut.evl.fi/catalog/Tutkimukset%20ja%20julkaisut/r/4215

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa tai muuten tiiviissä yhteistyössä ja työelämäkontaktissa seurakunnassa. Opinnollistaminen tulee sitoa opintojakson teoreettisiin lähtökohtiin ja sisältöihin. Opiskelijalla tulee olla myös aiemmin suoritettu sosiaali-, terveys tai kirkon alan AMK-tutkinto tai teologian maisterin tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet omalta diakle-alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Toiminnallisessa pari-/ryhmätehtävässä kehitetään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tehtävän toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa seurakunnan kanssa. Tehtävä toteutetaan pitkäkestoisena toimintana seurakunnassa (2-4 kertaa).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Lähiopetus ja luennot 1 op
- luentoja ja vierailijoita

Verkkokeskustelu 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- verkkokeskusteluun osallistuminen ohjeiden mukaan

Yksilötehtävä 1 op
- oma video tai muu tuotos
- reflektioseminaari

Osallisuustehtävä 2 op
- pitkäkestoinen havainnointi- ja osallisuustehtävä seurakunnassa
- reflektioseminaari

Sisällön jaksotus

DTA-opinnot alkavat tällä koko lukukauden kestävällä DTA01 -jaksolla.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatiossa
Läsnäolovelvollisuus kokoavissa työskentelyissä
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin
Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen (hyväksytty/hylätty)

Opintojaksolla on rästisuoritusmahdollisuus.

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Orientaatioluento 21.1.2025 klo 15.30 zoomissa (edellyttää läsnäoloa), ohjaustunnit, itsenäinen työskentely, kirjallisuuteen perehtyminen ja työelämäyhteistyö.

Oppimateriaalit

Latvus, Kari & Elenius, Antti (toim.) 2007. Auttamisen teologia. Helsinki: Kirjapaja.
Kopperi, Kari 2015. Ristin rakkaus. Helsinki: Kirjapaja.
Porkka, Jouko & Valtonen, Minna 2016. Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa Gothoni Raili, Malkavaara Mikko & Valtonen Minna (toim.) Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 81-100.
Ovet auki - Suomen ev.lut. kirkon strategia vuoteen 2026.
Diakonia avaa kirkon ovia. Suomen ev.lut. kirkko.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas. Suomen ev.lut. kirkko.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyötä ev.lut. kirkon seurakunnassa.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Arviointikriteerit, hyväksytty/hylätty

Opintojakson suoritus edellyttää kaikkien tehtävien hyväksyttävää suoritusta.

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Itsenäinen työskentely sisältäen oppimistehtävät, joissa kiinteä työelämäyhteys

Aika ja paikka

2.4.2024 PT ja IK

Oppimateriaalit

Suomalainen, P., Heinonen, V. & Henttonen, K. (2023). Diakonian teologia. Tallenne.

Latvus, K., & Elenius, A. (toim.). (2007). Auttamisen teologia. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/diak/978-951-607-532-0.

Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Kirjapaja. https://www.ellibslibrary.com/fi/book/978-952-288-213-4.

Porkka, J., & Valtonen, M. (2016). Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa R. Gothoni, M. Malkavaara, & M. Valtonen (toim.), Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://theseus.fi/handle/10024/123108.

Ovet auki -Kirkon strategia vuoteen 2026
Kohtaamisen kirkko - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020).

Diakonia avaa kirkon ovia -julkaisu. Kirkkohallitus.

Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

Tasavertaisina ja osallisina - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2018.

Malkavaara, M., & Valtonen, M. (2019). Uusi elämisen kulttuuri: Muutos Tampereella. Kirkon tutkimuskeskus. https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk+Uusi+el%C3%A4misen+kulttuuri_verkko+61/b178a16a-eab3-8e9f-ff6d-64f4ab712fd6.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tämän opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana on lähiopetukseen/monimuoto-opetukseen perustuva DTA01-toteutus. Tästä on sovittava hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa ennen opintojakson alkua.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Suoritus edellyttää tiivistä työelämäyhteistyötä Suomen evlut kirkon seurakunnan kanssa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan itsenäistä työskentelyä noin 95h ja työelämäyhteistyössä tehtävää noin 40h.

Sisällön jaksotus

Tarkoituksena on suorittaa DTA01- ja DTA02-opintojaksot saman lukukauden aikana.

DTA01-opintojakson kolme (3) ensimmäistä osiota suositellaan tehtäväksi ensin (Diakonian teologia, Diakonian virka ja Diakonian tehtävä).

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson hyväksytty suoritus edellyttää kaikkien oppimistehtävien hyväksyttyä suoritusta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

1. Lähiopetus:
5-6 päivää + etäjakso: dialogitenttiin valmistautuminen ja menetelmätehtävän tekeminen tallenteiden ja kirjallisuuden pohjalta, diakonian vaikuttamisen tehtävä

2. Lähiopetus:
1 lähipäivä: dialogitentti + 1 lähipäivä menetelmäseminaari

Oppimateriaalit

- Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K., & Puuska, K. (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 1-150, 165-233. (e-kirjan lukijoille tiedoksi, pois jää luku "Kansainvälinen diakonia")
- Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 77-207.
(e-kirjan lukijoille tiedoksi, tenttialueeseen kuuluvat pääluvut: "2. Sielunhoito elämän eri vaiheissa ja tilanteissa" sekä "3. Elämän raskaat taakat")
- Leppihalme, E., Merivuori, L., & Valkeavuori, V. (2023). Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä. Tallenne.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa tai muuten tiiviissä yhteistyössä ja työelämäkontaktissa seurakunnassa. Opinnollistaminen tulee sitoa opintojakson teoreettisiin lähtökohtiin ja sisältöihin. Opiskelijalla tulee olla myös aiemmin suoritettu sosiaali-, terveys tai kirkon alan AMK-tutkinto tai teologian maisterin tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet omalta diakle-alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vaikuttamistehtävä voi sisältää työelämäyhteistyötä esimerkiksi taustatiedon keräämisessä tai julkaisukanavan hyödyntämisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Opetus 1 op
- luentoja ja vierailijoita sekä muita aktiviteetteja

Dialogitentti 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen

Menetelmätehtävä 2 op
- kirjallinen suunnitelma
- menetelmäseminaari

Vaikuttamistehtävä 1 op
- kirjoitus tai muu tuotos

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatioon
Läsnäolovelvollisuus kokoaviin työskentelyihin
Läsnäolovelvollisuus dialogitenttiin
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin

Dialogitentti arvioidaan 1-5/täydennettävä
Menetelmätehtävä (pareittain/ryhmässä) arvioidaan 1-5/täydennettävä
Diakonian vaikuttamisen tehtävä arvioidaan hyväksytty/hylätty

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

Orientaatioluento 21.1.2025 klo 15.30-17 zoomissa (edellyttää läsnäoloa), ohjaustunnit, itsenäinen työskentely ja materiaaleihin tutustuminen, oppimistehtävät ja tentti.

Oppimateriaalit

Kirkkohallitus (2023). Kotikäyntityön opas.
Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K. & Puuska, K. (toim.) (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Helsinki: Kirjapaja.
Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Helsinki: Kirjapaja.
Tallenne: Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä 2023. Elina Leppihalme, Liisa Merivuori ja Virve Valkeavuori

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Verkkotentti suoritetaan 18.5. mennessä.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson suoritus edellyttää menetelmätehtävän, vaikuttamistehtävän ja tentin suorittamista. Arvosana muodostuu menetelmätehtävän ja tentin keskiarvosta. Vaikuttamistehtävä tulee olle hyväksytysti suoritettu.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

itsenäinen työskentely, oppimistehtävät ja verkkotentti

Aika ja paikka

2.4.2024 PT ja IK

Oppimateriaalit

Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K., & Puuska, K. (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Kirjapaja.

Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja.

Kotikäyntityön opas. Kirkkohallitus 2023.

Leppihalme, E., Merivuori, L. & Valkeavuori, V. (2023). Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä. Tallenne.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Tämän opintojakson vaihtoehtoisena suoritustapana on lähiopetukseen/monimuoto-opetukseen perustuva DTA02-toteutus. Tästä on sovittava hyvissä ajoin opinto-ohjaajan kanssa ennen opintojakson alkua.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vaikuttamistehtävä on mahdollista tehdä työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Verkkotentin ajankohta ilmoitetaan lukukausikohtaisesti.

Kansainvälisyys

Kansainväliseen diakoniawebinaariin osallistuminen (4h) on mahdollista sisällyttää opintojakson suoritukseen.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimistehtävät noin 81h ja tenttiin valmistautuminen sekä tentin tekeminen yhteensä noin 54h

Sisällön jaksotus

Tarkoituksena on suorittaa DTA01- ja DTA02-opintojaksot saman lukukauden aikana.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Vaikuttamistehtävä arvioidaan hyväksytty/täydennettävä. Opintojakson numeraalinen arvosana muodostuu menetelmätehtävän ja verkkotentin arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti