Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset ja Käypä hoito -suositukset:
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) tai uudempi Aura, S. & Kinnunen, T. 2022. Perioperatiivinen hoitotyö. SanomaPro. (Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset ja Käypä hoito -suositukset:
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) tai uudempi Aura, S. & Kinnunen, T. 2022. Perioperatiivinen hoitotyö. SanomaPro. (Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset ja Käypä hoito -suositukset:
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) tai uudempi Aura, S. & Kinnunen, T. 2022. Perioperatiivinen hoitotyö. SanomaPro. (Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Iivanainen, A., & Syväoja, P. (2016). Hoida ja kirjaa. SanomaPro. (soveltuvin osin)
• Pölönen, P., & Ala-Kokko, T. (toim.) (2013). Akuuttihoidon laitteet. Duodecim.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Iivanainen, A., & Syväoja, P. (2016). Hoida ja kirjaa. SanomaPro. (soveltuvin osin)
• Pölönen, P., & Ala-Kokko, T. (toim.) (2013). Akuuttihoidon laitteet. Duodecim.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan Erätauko-keskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin)

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin)

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opiskelija valitsee yhden kirjan liittyen spiritualiteettiin, kutsumukseen ja kirkon työhön. Nämä kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (verkkosivuja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 26 h 40 min/opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- Erätauko-keskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Tiihonen, A., Rovio, E., & Syrjälä, L. (toim.) (2007 tai uudempi). Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat (2. tark. p.). Kansanvalistusseura.

Hyväri, S., & Laine, T. (2012). Osallistavan kehittämisen perusteita. Teoksessa H. Kotila, & A. Mutanen (toim.), Käytäntöä tutkimassa (s. 48–62). (Haaga-Helian julkaisusarja. Puheenvuoroja, 2/2012). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen TKI-toiminnan viitekehyksenä. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 191–204). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelija soveltaa osallistavan kehittämisen käsitteistöä ja prosessia Diakin hankkeessa tai työelämäyhteistyössä käyttäen opintojakson kirjallisuutta ja materiaaleja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Tiihonen, A., Rovio, E., & Syrjälä, L. (toim.) (2007 tai uudempi). Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat (2. tark. p.). Kansanvalistusseura.

Hyväri, S., & Laine, T. (2012). Osallistavan kehittämisen perusteita. Teoksessa H. Kotila, & A. Mutanen (toim.), Käytäntöä tutkimassa (s. 48–62). (Haaga-Helian julkaisusarja. Puheenvuoroja, 2/2012). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen TKI-toiminnan viitekehyksenä. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 191–204). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelija soveltaa osallistavan kehittämisen käsitteistöä ja prosessia Diakin hankkeessa tai työelämäyhteistyössä käyttäen opintojakson kirjallisuutta ja materiaaleja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Tiihonen, A., Rovio, E., & Syrjälä, L. (toim.) (2007 tai uudempi). Toiminnasta tietoon: Toimintatutkimuksen menetelmät ja lähestymistavat (2. tark. p.). Kansanvalistusseura.

Hyväri, S., & Laine, T. (2012). Osallistavan kehittämisen perusteita. Teoksessa H. Kotila, & A. Mutanen (toim.), Käytäntöä tutkimassa (s. 48–62). (Haaga-Helian julkaisusarja. Puheenvuoroja, 2/2012). Haaga-Helia ammattikorkeakoulu.

Keskitalo, E. (2015). Osallistava tutkimus ja kehittäminen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen TKI-toiminnan viitekehyksenä. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 191–204). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelija soveltaa osallistavan kehittämisen käsitteistöä ja prosessia Diakin hankkeessa tai työelämäyhteistyössä käyttäen opintojakson kirjallisuutta ja materiaaleja.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppimateriaaleista ja ryhmätehtävästä.
Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:
•opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
•kehittämisprosessin kulku ja eteneminen
yrittäjyyden perusteet
ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
•osallistuminen OSKE-torille (mahdollinen)

Näiden lisäksi opiskelijoilla on käytössään oppimateriaalia, johon tulee tutustua opintojakson aikana. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla.

Oppimateriaalit

Hyväri, S. (2013). Palvelun käyttäjiä osallistava kehittämis- ja tutkimustoiminta. Teoksessa Nieminen, A.,Tarkiainen, A. & Vuorio, E. (toim.) Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus (s. 117-191). (Turun ammattikorkeakoulun raportteja 177). Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164353.pdf

Moilanen, H. & Vilminko S. (2015). Yhteiskunnallista yrittäjyyttä rakentamassa - kokemuksia Etelä-Savosta ja Oulun seudulta. Teoksessa Gothoni, R., Hyväri, S.& Vuokila-Oikkonen, P.(toim.) Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 153-172). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Nisula, L. & Vuokila-Oikkonen, P. (2010). Työelämän kehittäminen muutostilanteessa: esimerkkinä kahden kunnan yhdistyminen. Työelämän tutkimus 8 (2), s. 201-207.
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87409

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Helsinki: Sanoma Pro.

Onnela, A.M., Vuokila-Oikkonen, P., Ebeling, H. & Hurtig, T. (2014). Mental health promotion in comprehensive schools. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 21 (7), s. 618-627. Saatavilla DOI: 10.1111/jpm.12135

Porkka,J.& Pentikäinen M. (eds.) 2013. Community of the future - Challenges and new Approaches to Community Based Social Work and Diaconia from the CABLE approach. (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 57).Helsinki: Diaconia University of Applied Sciences.

Bradbury, H. (eds.) (2008 tai uudempi). The Sage Handbook of Action Research. Participative Inquiry and Practice. London: Sage.
Saatavuus Diakin kirjastossa (2008)
Saatavuus verkkoaineistona (2015)

Sahonen, P. & Vuorio, E. (toim.) 2014. Kokemuksia hyvinvoinnista. SOHVI -hankkeen loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja, 178.Turku: Turun ammattikorkeakoulu. (Luku 2: Kokemuksia hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon keruusta, s. 14-40.)
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164681.pdf

Sefton, T., Buford,S., McDaid, D., Hills J. & Knapp, M. (2002). Making the most of it: Economic evaluation in the social welfare field. Iso-Britannia: Joseph Rowntree Foundation.

•Suomeksi: Sefton, T., Buford,S., McDaid, D., Hills J. & Knapp, M. ( 2004). Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. (FinSoc arviointiraportteja 6/2004). Helsinki: Stakes.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194148

Seppänen-Järvelä,R. (2004). Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. (FinSocarviointiraportteja 4/2004). Helsinki: Stakes. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193978

Toikko, T. (2011). Kokemusasiantuntija palveluiden kehittäjänä. Teoksessa Ruuskanen P.T.; Savolainen K. & Suonio M. (toim.) Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä (s. 103-112). Helsinki: UNIpress.

Vuokila-Oikkonen, P. & Hyväri, S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa Gothoni, R., Hyväri, S.& Vuokila-Oikkonen, P.(toim.) Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 65-80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelija ymmärtää analyyttisen, tutkivan ja reflektoivan työskentelyotteen merkityksen ammatillisessa kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppimateriaaleista ja ryhmätehtävästä.
Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:
•opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
•kehittämisprosessin kulku ja eteneminen
yrittäjyyden perusteet
ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
•osallistuminen OSKE-torille (mahdollinen)

Näiden lisäksi opiskelijoilla on käytössään oppimateriaalia, johon tulee tutustua opintojakson aikana. Lisäksi opiskelijoilla on käytössään tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla.

Oppimateriaalit

Hyväri, S. (2013). Palvelun käyttäjiä osallistava kehittämis- ja tutkimustoiminta. Teoksessa Nieminen, A.,Tarkiainen, A. & Vuorio, E. (toim.) Kokemustieto, hyvinvointi ja paikallisuus (s. 117-191). (Turun ammattikorkeakoulun raportteja 177). Turku: Turun ammattikorkeakoulu.
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164353.pdf

Moilanen, H. & Vilminko S. (2015). Yhteiskunnallista yrittäjyyttä rakentamassa - kokemuksia Etelä-Savosta ja Oulun seudulta. Teoksessa Gothoni, R., Hyväri, S.& Vuokila-Oikkonen, P.(toim.) Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 153-172). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Nisula, L. & Vuokila-Oikkonen, P. (2010). Työelämän kehittäminen muutostilanteessa: esimerkkinä kahden kunnan yhdistyminen. Työelämän tutkimus 8 (2), s. 201-207.
https://journal.fi/tyoelamantutkimus/article/view/87409

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät. Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Helsinki: Sanoma Pro.

Onnela, A.M., Vuokila-Oikkonen, P., Ebeling, H. & Hurtig, T. (2014). Mental health promotion in comprehensive schools. Journal of Psychiatric and Mental Health Nursing. 21 (7), s. 618-627. Saatavilla DOI: 10.1111/jpm.12135

Porkka,J.& Pentikäinen M. (eds.) 2013. Community of the future - Challenges and new Approaches to Community Based Social Work and Diaconia from the CABLE approach. (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 57).Helsinki: Diaconia University of Applied Sciences.

Bradbury, H. (eds.) (2008 tai uudempi). The Sage Handbook of Action Research. Participative Inquiry and Practice. London: Sage.
Saatavuus Diakin kirjastossa (2008)
Saatavuus verkkoaineistona (2015)

Sahonen, P. & Vuorio, E. (toim.) 2014. Kokemuksia hyvinvoinnista. SOHVI -hankkeen loppuraportti. Turun ammattikorkeakoulun raportteja, 178.Turku: Turun ammattikorkeakoulu. (Luku 2: Kokemuksia hyvinvoinnista kertovan kokemustiedon keruusta, s. 14-40.)
http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522164681.pdf

Sefton, T., Buford,S., McDaid, D., Hills J. & Knapp, M. (2002). Making the most of it: Economic evaluation in the social welfare field. Iso-Britannia: Joseph Rowntree Foundation.

•Suomeksi: Sefton, T., Buford,S., McDaid, D., Hills J. & Knapp, M. ( 2004). Taloudellinen arviointi sosiaalialalla. (FinSoc arviointiraportteja 6/2004). Helsinki: Stakes.
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204194148

Seppänen-Järvelä,R. (2004). Prosessiarviointi kehittämisprojektissa. Opas käytäntöihin. (FinSocarviointiraportteja 4/2004). Helsinki: Stakes. https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201204193978

Toikko, T. (2011). Kokemusasiantuntija palveluiden kehittäjänä. Teoksessa Ruuskanen P.T.; Savolainen K. & Suonio M. (toim.) Toivo sosiaalisessa. Toivoa luova toimintakulttuuri sosiaalityössä (s. 103-112). Helsinki: UNIpress.

Vuokila-Oikkonen, P. & Hyväri, S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa Gothoni, R., Hyväri, S.& Vuokila-Oikkonen, P.(toim.) Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 65-80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-233-2

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelija ymmärtää analyyttisen, tutkivan ja reflektoivan työskentelyotteen merkityksen ammatillisessa kehittämistoiminnassa

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää auttavan vuorovaikutuksen teoreettiset perusteet sekä osallistavat ja voimavaraistavat menetelmät
- tunnistaa vuorovaikutustilanteeseen vaikuttavia tekijöitä
- tietää ohjauksen ja opetuksen filosofiset, eettiset ja pedagogiset lähtökohdat
- tietää verkkoneuvonnan ja terveysteknologian merkityksen asiakkaiden itsehoidon keinona terveyden edistämisessä
- tietää sosiaalisen median käytön kansalaisten tiedonvälittäjänä
- ymmärtää näyttöön perustuvan toiminnan merkityksen ohjauksessa
- osaa soveltaa hoitotieteellistä tietoa ohjauksessa
- tietää selkokielen periaatteet ja osaa käyttää selkomateriaaleja työssään

Sisältö

- auttava vuorovaikutus, osallistavat ja voimavaraistavat menetelmät
- potilaan/ asiakkaan voimavarojen arviointi ja tukeminen
- ohjauksen ja opetuksen lähtökohdat
- verkkoneuvonta ja terveysteknologia
- tieto- ja viestintätekniikka, digiosaaminen
- ohjauksen näyttöön perustuva tietosisältö ja pedagogiset menetelmät
- hoitotieteellinen tieto ohjauksessa: sitoutuminen, itsehoito/omaseuranta
- kielellinen saavutettavuus, selkokieli, selkopuhe

Opetusmenetelmät

Tavoitteet:

Opiskelija
• ymmärtää tutkitun tiedon auttavasta vuorovaikutuksesta ja osaa käyttää tietoa toimintansa perustana asiakas- ja potilaslähtöisen ryhmänohjaustapahtuman suunnitelmassa
• tietää auttavan vuorovaikutuksen osallistavat ja voimavaraistavat, hengelliset, toiminnalliset ja yhteisölliset auttamismenetelmät
• ymmärtää ammatillisen tiedon, hoitotieteellisen tutkimustiedon, Käypä hoito -suositusten ja ohjausteorioiden yhteyden vaikuttavaan potilasohjaukseen
• soveltaa tietoa osallistavassa ja voimavaraistavassa vuorovaikutuksessa, joka liittyy terveyttä edistäviin elintapamuutoksiin
• osaa tunnistaa potilasanalyysiin perustuen asiakkaan/potilaan ja hänen läheistensä ohjauksen tarpeen ja suunnitella, toteuttaa ja arvioida ohjaustapahtuman.
• osaa käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa asiakaslähtöisessä ohjauksessa ja osaa ohjata asiakkaita verkkoneuvonnan

Ydinsisällöt
• auttava vuorovaikutus, osallistavat ja voimavaraistavat menetelmät
• potilaan/ asiakkaan voimavarojen arviointi ja tukeminen
• ohjauksen ja opetuksen lähtökohdat
• verkkoneuvonta ja terveysteknologia
• tieto- ja viestintätekniikka, digiosaaminen
• ohjauksen näyttöön perustuva tietosisältö ja pedagogiset menetelmät
• hoitotieteellinen tieto ohjauksessa: sitoutuminen, itsehoito/omaseuranta
• viestintä eri ikäisten ja erilaisten asiakkaiden kanssa
• kielellinen saavutettavuus, selkokieli, selkopuhe
• vuorovaikutuskanavat asiakkaan etähoidossa
• vuorovaikutuskanavat asaikkaan etähoidossa
• informaatioteknologia

Opintojen etenemisestä säädetään tarkemmin Diakin tutkintosäännössä: https://www.diak.fi/opiskelu/yleista-tietoa-opiskelusta/opiskelu-saannot/tutkintosaanto/

Orientaatiotunti +luennot (läsnäolovelvoite 100%). Ryhmäohjaustapahtuman suunnittelu, toteutus ja arviointi pienryhmissä + verkkoanalyysitehtävä pienryhmissä. Seminaari (läsnäolovelvoite 100%).

Aika ja paikka

Kts. ajoitus lähijaksotaulukosta Diakin www-sivuilta.

Oppimateriaalit

Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen II, sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 24-140.

Karjalainen, A. L. (2019). Luovan toiminnan työtavat. Käsikirja sosiaali- ja terveysalalle. PS-kustannus.

Karjalainen A. L., & Wallenius-Penttilä, K. (toim.) (2020). Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä. Diakonia-ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lipponen, K. (2014). Potilasohjauksen toimintaedellytykset. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. (Acta Universitatis Ouluensis D 1236). Oulun yliopisto. (teoreettinen viitekehys, tulokset ja johtopäätökset)
herkules.oulu.fi/isbn9789526203720/isbn9789526203720.pdf

Sairaanhoitajaliiton eHealth-asiantuntijaryhmä, Ahonen, O., Kouri, P., Liljamo, P., Granqvist, H., Junttila, K., . . . Saranto, K. (2015). Sairaanhoitajaliiton sähköisen terveyspalvelujen strategia vuosille 2015-2020. Suomen sairaanhoitajaliitto ry.
https://sairaanhoitajat.fi/wp-content/uploads/2019/10/SA%CC%88HKO%CC%88ISET_TERVPALV_STRATEGIA.pdf


Helasvuo, M-L., Johansson, M., & Tanskanen, S-K. (2014). Kieli verkossa. Näkökulmia digitaaliseen vuorovaikutukseen. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Kääriäinen, M. Kyngäs, H. 2004. Käsiteanalyysi ohjaus-käsitteestä hoitotieteessä.
Hoitotiede vol 17, no 5/-05, 250-255.

Ruotsalainen, H., Kääriäinen, M., Tammelin, T., & Kyngäs, H. (2014). Sosiaalista mediaa hyödyntävä elintapaohjausintervention kehittäminen ylipainoisille nuorille. Hoitotiede 26(4), 239-249.

Ylimäki, E-L. (2015). Ohjausintervention vaikuttavuus elintapoihin ja elämäntapamuutokseen sitoutumiseen. [Väitöskirja, Oulun yliopisto]. (Acta Universitatis Ouluensis. D, Medica, 1285). Oulun yliopisto. urn.fi/urn:isbn:9789526207520

MUU AINEISTO:

Hoitotyön tutkimussäätiö. Näyttöön perustuva toiminta. Vaikuttavuutta terveydenhoitoon.
http://www.hotus.fi/joanna-briggs-institute/nayttoon-perustuva-toiminta#sthash.35oAbENV.dpuf

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Sosiaalinen media. www.thl.fi/fi/ajankohtaista/sosiaalinen-media

Oppiportin verkkokurssit:
Asiakastyön lähtökohdat
• Terveydenhuollon asiakaspalvelun ABC
• Asiakaspalvelutilanteet terveydenhuollossa
• Asiakaspalvelu eri kanavissa
• Lopputesti

Ohjaus ja oppiminen terveydenhuollossa
• Ohjauksen ja oppimisen perusteet
• Osaamisperustaisuus terveydenhuollossa
• Ohjaajana työyhteisössä
• Suunnittele vaikuttava ohjaus
• Aktivoivat ohjausmenetelmät
• Osaamisen arviointi ja palautekeskustelu
https://anna.diak.fi/login?url=https://www.oppiportti.fi/op/okk00023

Motivoiva, voimaannuttava ohjaus ja pystyvyyden tunne, dosentti, psykologian tohtori Pilvikki Absetz https://www.youtube.com/watch?v=7FKRUAnuR3E

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ryhmäohjaustapahtuma ja seminaari voidaan etukäteen erikseen sovittena korvata yksin toteutettavana ohjaustehtävänä sovitun työelämätahon kanssa.

Verkkoanalyysitehtävä voidaan etukäteen erikseen sovittuna suorittaa yksilötehtävänä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ryhmäohjaustapahtuma toteutetaan toimipisteessä sovitulla tavalla työelämäyhteistyössä tai hankkeessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 26h 40min .

Sisällön jaksotus

Opintoihin orientointi opintojen alussa, luennot, suunnitelman työstäminen, verkkoanalyysitehtävän työstäminen, ryhmäohjaustapahtuman toteutus ja seminaari opintojen lopussa.

Läsnäolovelvoite100%.

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Ryhmäohjaustehtävä ja verkkoanalyysitehtävä toteutetaan pienryhmissä. Pienryhmät muodostetaan orientaatiotunnilla (100% läsnäolovelvoite).

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Ryhmänohjaustehtävän (3op) arviointi: Hyl /Hyv
Verkkoanalyysitehtävän (1op) arviointi: Suoritettu (S)

Opiskelijan osaamisen arviointi https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/arviointi/

Tällä toteutuksella sovelletaan alkuvaiheen tason arviointikriteerejä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja tulevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (14.5.2020.) Valinnanvapaus. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

HUOM! Edellä mainittu suoritustapa ei koske keväällä 2023 ryhmää A54sh-lh. Ryhmän kaikki opiskelijat suorittavat jakson tavalla, jonka opettaja ohjeistaa.

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja tulevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

HUOM! Edellä mainittu suoritustapa ei koske keväällä 2023 ryhmää A54sh-lh. Ryhmän kaikki opiskelijat suorittavat jakson tavalla, joka löytyy kohdasta Toteutuksen valinnaiset suoritustavat.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (14.5.2020.) Valinnanvapaus. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vain A54sh-lh:n suoritustapa (keväällä 2023):

Opiskelija osallistuu alkuinfoon ja luento-opetukseen. Niiden lisäksi hän tenttii sivut 193-361 teoksesta Karvonen, S; Kestilä, L. ja Saikkonen, P. (2022). Suomalaisten hyvinvointi 2022. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.

Teos on saatavilla myös verkossa: https://www.julkari.fi/handle/10024/145692

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kohdata asiakkaan aktiivisena toimijana omassa hoidossaan
- osaa toteuttaa perushoitoa ja tukea potilasta päivittäisissä toiminnoissa
- osaa käyttää vuorovaikutusta hoidollisissa avustustilanteissa
- osaa toimia aseptisesti oikein
- osaa toimia ergonomisesti
- osaa perustella toimintaansa

Sisältö

- asiakas aktiivisena toimijana
- perushoito ja päivittäiset perustoiminnot, painehaavaumien riskiarviointi ja ehkäisy
- vuorovaikutus
- aseptinen toiminta ja työjärjestys
- ergonomia
- potilasturvallisuus

Opetusmenetelmät

Ei opetusta

Aika ja paikka

Diaklen testi ajalla 21.8.-3.9.2023.

Oppimateriaalit

Löytyy oppimisympäristö Diaklesta testin aukiolon ajan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Diaklen testi ajalla 21.8.-3.9.2023.
Yksi suorituskerta, ei uusintamahdollisuutta. Vaihtoehtoinen suoritustapa lähihoitajataustaisille opiskelijoille. Testillä tunnistetaan aikaisemmin hankittu osaaminen (ahot).

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Vaihtoehtoinen suoritustapa, verkkotesti kaikille lh-taustaisille (korvaa ahot-hakemuksen). Mikäli opiskelija ei läpäise verkkotestiä, hän osallistuu osittain opintojaksolle (verkkotentti ja simulaatiot pakollisia).

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytyllä suorituksella merkitään opintojakso suoritetuksi.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kohdata asiakkaan aktiivisena toimijana omassa hoidossaan
- osaa toteuttaa perushoitoa ja tukea potilasta päivittäisissä toiminnoissa
- osaa käyttää vuorovaikutusta hoidollisissa avustustilanteissa
- osaa toimia aseptisesti oikein
- osaa toimia ergonomisesti
- osaa perustella toimintaansa

Sisältö

- asiakas aktiivisena toimijana
- perushoito ja päivittäiset perustoiminnot, painehaavaumien riskiarviointi ja ehkäisy
- vuorovaikutus
- aseptinen toiminta ja työjärjestys
- ergonomia
- potilasturvallisuus

Opetusmenetelmät

Ei opetusta.

Aika ja paikka

Testi auki oppimisympäristö Diaklessa 15.1.-28.1.2024

Oppimateriaalit

Löytyy oppimisympäristö Diaklesta testin aukiolon ajan.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Testi auki oppimisympäristö Diaklessa 15.1.-28.1.2024.
Yksi suorituskerta. Ei uusintamahdollisuutta.

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Lähihoitajataustainen opiskelija ilmoittautuu toteutukselle opintotoimiston/ opinto-ohjaajan kautta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Vaihtoehtoinen suoritustapa, verkkotesti kaikille lh-taustaisille (korvaa ahot-hakemuksen). Mikäli opiskelija ei läpäise verkkotestiä, hän osallistuu osittain opintojaksolle (verkkotentti ja simulaatiot pakollisia).

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytyllä suorituksella merkitään opintojakso suoritetuksi.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa selittää hoitotyön näkökulmasta hyvän hoitosuhteen lähtökohdat ja ominaispiirteet potilas-hoitaja suhteessa
- ymmärtää hoitotyön periaatteiden ja lähimmäisenrakkauden merkityksen hoitosuhdetyöskentelyssä
- ymmärtää kohtaamisen ja hoitosuhteen lähtökohtana asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänkerran- ja kokemukset
- osaa tunnistaa omia asenteita ja ennakkoluuloja asiakassuhteissa sekä kehittää omaa kulttuurisensitiivistä työotetta
- osaa työskennellä monialaisesti ja hyödyntää eri asiantuntijoiden osaamista asiakassuhteissa

Sisältö

- hoitotieteellinen tieto hoitosuhteessa
- hoitotyön arvot, periaatteet, välittäminen ja huolenpito
- asiakkaiden moninaisuus, monikulttuurisuus, elämänkerrat ja kokemukset hoitosuhteessa
- henkilökohtainen itsetuntemus ja kulttuurisensitiivisyys
- monialainen työskentely

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen suoritustapa: verkkotesti kaikille lh-taustaisille (korvaa ahot-hakemuksen). Mikäli opiskelija ei läpäise verkkotestiä, hän osallistuu opintojaksolle.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa selittää hoitotyön näkökulmasta hyvän hoitosuhteen lähtökohdat ja ominaispiirteet potilas-hoitaja suhteessa
- ymmärtää hoitotyön periaatteiden ja lähimmäisenrakkauden merkityksen hoitosuhdetyöskentelyssä
- ymmärtää kohtaamisen ja hoitosuhteen lähtökohtana asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänkerran- ja kokemukset
- osaa tunnistaa omia asenteita ja ennakkoluuloja asiakassuhteissa sekä kehittää omaa kulttuurisensitiivistä työotetta
- osaa työskennellä monialaisesti ja hyödyntää eri asiantuntijoiden osaamista asiakassuhteissa

Sisältö

- hoitotieteellinen tieto hoitosuhteessa
- hoitotyön arvot, periaatteet, välittäminen ja huolenpito
- asiakkaiden moninaisuus, monikulttuurisuus, elämänkerrat ja kokemukset hoitosuhteessa
- henkilökohtainen itsetuntemus ja kulttuurisensitiivisyys
- monialainen työskentely

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

Vaihtoehtoinen suoritustapa: verkkotesti kaikille lh-taustaisille (korvaa ahot-hakemuksen). Mikäli opiskelija ei läpäise verkkotestiä, hän osallistuu opintojaksolle.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa eri-ikäisten lasten neste-, ravitsemus- ja lääkehoidon
- osaa tunnistaa ja hoitaa välittömässä ensiavun tarpeessa olevaa potilasta ja hänen läheisiään
- osaa toteuttaa lasten ja nuorten hoitotoimenpiteitä luovin ja toiminnallisin menetelmin
- osaa hyödyntää terveysteknologiaa
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- enteraalinen ja parenteraalinen hoito
- hätätilapotilas, sairaanhoitajan vastuu ja velvollisuudet
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- luovat ja toiminnalliset menetelmät, terveysteknologia
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen
- näyttöön perustuva toiminta ja hoitosuositukset

Esitietovaatimukset

1-3. lukukauden simulaatiot on oltava suoritettuna ennen LHO03 -opintojaksoa (suositellaan myös 4. lk simulaatioita).

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- soveltaa sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen menetelmiä monipuolisesti
- tunnistaa ja osaa auttaa erityisen tuen tarpeessa ja syrjäytymisvaarassa olevia asiakkaita ja perheitä
- tuntee ja osaa käyttää diakonisen hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä asiakas- ja yhteisölähtöisesti
- osaa toimia diakonisen hoitotyön asiantuntijana monialaisissa työryhmissä, työyhteisöissä ja verkostoissa
- arvioi omaa toimintaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Sisältö

- huono-osaisuus, erityisen tuen tarvetta aiheuttavat elämäntilanteet
- moniammatillinen yhteistyö
- oma hengellisyys ja kutsumus
- terveyden ylläpitäminen, edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- ammattietiikka, diakonisen hoitotyön asiantuntijuus, auttamisen teologia
- diakonisen hoitotyön auttamismenetelmät sairaala- ja laitosympäristössä
- sielunhoito ja hengellisen työn välineet

Oppimateriaalit

Tenttimateriaali:
Thitz, P. & Malkavaara, M. & Rättyä, L. & Valtonen, M. 2020. Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. Sivut 72- 85; 104-141, 145-160, 235-267 (Teemat: Diakonisen hoitotyön periaatteet ja sisältö, Kehollisuus ja kosketus, Vakaumuksen kunnioittaminen hoitotyössä, diakonissat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, ”diakonissa kliinisessä hoitotyössä”-sisällöt). Saatavilla e-lainana. Linkki julkaisuun.


Hakala, Pirjo 2007. Auttamisen teologian soveltaminen. Sielunhoidon suuntaukset ja diakonia. Teoksessa Latvus Kari & Elenius Antti (toim.). Sivut 231-255, 256-268. Saatavilla e-lainana. Linkki verkkojulkaisuun.


Kettunen, Paavo 2013. Auttava kohtaaminen I. Sielunhoidon perusteet ja teologia. Helsinki 2013, Lasten Keskus ja Kirjapaja. Saatavilla e-lainana. Sivut 13-146, 232-252. Linkki julkaisuun.

Gothóni, Raili 2014. Auttava kohtaaminen II. Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Helsinki. Kirjapaja. Sivut 24-76. Saatavilla e-lainana. Linkki julkaisuun.

Tallenteet:

Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - häpeä ja syyllisyys
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - vaitiolo ja salassapito
Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus). Sielunhoito ja psykoterapia
Jouko Porkka: Hengellinen ohjaus ja matkakumppanuus

Muu materiaali:
Parish Nursing materiaalit.
Peltomäki, Isto, Saarelainen Suvi-Maria & Salminen, Joona (toim.). 2021. Sielunhoidon teologia. Kirjapaja. Soveltuvin osin
THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tilastot alueittain.
THL Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin.
Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Huono-osaisuus Suomessa.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa hoitotyössä ja taustalla tulee olla aiempi sote-alan amk-tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Luennoille ja simulaatioihin pyritään saamaan terveydenhuollossa toimivia diakonisen hoitotyön asiantuntijoita.

Kansainvälisyys

Englanninkielistä sanastoa luentoihin ja simulaatiotehtävään. Opiskelumateriaaleissa englanninkielistä aineistoa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 tuntia.

Sisällön jaksotus

Orientaatio
Luentoja/luentotallenteita (diakoninen hoitotyö, huono-osaisuus, oma hengellisyys ja kutsumus, erityisen tuen tarve, moniammatillinen yhteistyö)
Dialogitentti
Menetelmätehtävä HOE2-simulaatiossa.
Loppureflektio

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Orientoiva tehtävä: Pieni pyhiinvaellus-elokuva. Hyväksytty/hylätty. (1 /2 op)

Dialogitentti: 1-5, täydennettävä (2 op)

Menetelmätehtävä : kirjallinen tehtävä 1-5, täydennettävä

HOE2-simulaatiossa menetelmätehtävän soveltaminen, osallistuminen simulaatioon hyväksytty/hylätty. (1 1/2 op)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- soveltaa sielunhoidon ja hengellisen ohjauksen menetelmiä monipuolisesti
- tunnistaa ja osaa auttaa erityisen tuen tarpeessa ja syrjäytymisvaarassa olevia asiakkaita ja perheitä
- tuntee ja osaa käyttää diakonisen hoitotyön auttamismenetelmiä hoitotyössä asiakas- ja yhteisölähtöisesti
- osaa toimia diakonisen hoitotyön asiantuntijana monialaisissa työryhmissä, työyhteisöissä ja verkostoissa
- arvioi omaa toimintaansa yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä

Sisältö

- huono-osaisuus, erityisen tuen tarvetta aiheuttavat elämäntilanteet
- moniammatillinen yhteistyö
- oma hengellisyys ja kutsumus
- terveyden ylläpitäminen, edistäminen ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen
- ammattietiikka, diakonisen hoitotyön asiantuntijuus, auttamisen teologia
- diakonisen hoitotyön auttamismenetelmät sairaala- ja laitosympäristössä
- sielunhoito ja hengellisen työn välineet

Oppimateriaalit

Tenttimateriaali:
Thitz, P. & Malkavaara, M. & Rättyä, L. & Valtonen, M. 2020. Diakonisen hoitotyön perusteet ja käytäntö. Sivut 72- 85; 104-141, 145-160, 235-267 (Teemat: Diakonisen hoitotyön periaatteet ja sisältö, Kehollisuus ja kosketus, Vakaumuksen kunnioittaminen hoitotyössä, diakonissat terveyden ja hyvinvoinnin edistäjinä, ”diakonissa kliinisessä hoitotyössä”-sisällöt). Saatavilla e-lainana. Linkki julkaisuun.


Hakala, Pirjo 2007. Auttamisen teologian soveltaminen. Sielunhoidon suuntaukset ja diakonia. Teoksessa Latvus Kari & Elenius Antti (toim.). Sivut 231-255, 256-268. Saatavilla e-lainana. Linkki verkkojulkaisuun.


Kettunen, Paavo 2013. Auttava kohtaaminen I. Sielunhoidon perusteet ja teologia. Helsinki 2013, Lasten Keskus ja Kirjapaja. Saatavilla e-lainana. Sivut 13-146, 232-252. Linkki julkaisuun.

Gothóni, Raili 2014. Auttava kohtaaminen II. Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Helsinki. Kirjapaja. Sivut 24-76. Saatavilla e-lainana. Linkki julkaisuun.

Tallenteet:

Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - häpeä ja syyllisyys
Jouko Porkka. Hengellinen työ: Sielunhoidon etiikkaa - vaitiolo ja salassapito
Tero Pulkkinen (Kirkkohallitus). Sielunhoito ja psykoterapia
Jouko Porkka: Hengellinen ohjaus ja matkakumppanuus

Muu materiaali:
Parish Nursing materiaalit.
Peltomäki, Isto, Saarelainen Suvi-Maria & Salminen, Joona (toim.). 2021. Sielunhoidon teologia. Kirjapaja. Soveltuvin osin
THL (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos). Tilastot alueittain.
THL Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin.
Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista.
Huono-osaisuus Suomessa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Luennoille ja simulaatioihin pyritään saamaan terveydenhuollossa toimivia diakonisen hoitotyön asiantuntijoita.

Kansainvälisyys

Englanninkielistä sanastoa luentoihin ja simulaatiotehtävään. Opiskelumateriaaleissa englanninikielistä aineistoa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 op = 27 tuntia.

Sisällön jaksotus

Orientaatio
Luentoja/luentotallenteita (diakoninen hoitotyö, huono-osaisuus, oma hengellisyys ja kutsumus, erityisen tuen tarve, moniammatillinen yhteistyö)
Dialogitentti
Menetelmätehtävä HOE2-simulaatiossa.
Loppureflektio

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Orientoiva tehtävä: Pieni pyhiinvaellus-elokuva. Hyväksytty/hylätty. (1 /2 op)

Dialogitentti: 1-5, täydennettävä (2 op)

Menetelmätehtävä : kirjallinen tehtävä 1-5, täydennettävä

HOE2-simulaatiossa menetelmätehtävän soveltaminen, osallistuminen simulaatioon hyväksytty/hylätty. (1 1/2 op)

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Diakilaisen koulutusajattelun ja opiskelukäytännöt

Sisältö

- Opiskelu Diakonia-ammattikorkeakoulussa
- Avoin amk Diakissa
- Opinnoissa tarvittavat oppimisen välineet ja opiskelutaidot
- Oppimistehtävät ja arviointi Diakissa
- Diakin pedagogiset periaatteet
- Opiskelu verkkoalustalla ja etäopetusohjelmassa
- Monimuoto-opiskelijan Netiketti

Opetusmenetelmät

Pääosin itsenäistä opiskelua verkkoympäristössä tehtävien ja materiaalien parissa. Tehtävät ovat luonteeltaan opiskelutapoihin ja välineisiin perehdyttäviä.

Jakson voi suorittaa omana tahtiin toteutusajan puitteissa. Ryhmätehtävän tekemiseen liittyvä tekninen harjoitus tehdään, tai se ainakin aloitetaan aina tukitapaamisessa pienryhmä sopimalla.

Jos jaksosta tarvitaan numeroarviointi (väyläopiskelijat), tehtävät tehdään sisällöltään laajempana. Väyläopiskelija osallistuu vähintään yhteen Zoom-tapaamisen opintojensa alkuvaiheessa.

Oppimateriaalit

Materiaali on linkitetty verkkoalustalle

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aikaisempaa osaamista tai aiempia amk-opintoja. Perustason IT-taidot ovat eduksi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena jaksolla eteneminen ja tehtävien hyväksytty tekeminen.
Väyläopiskelija joka tarvitsee numeroarvioinnin (3), tekee ohjeen mukaisen tehtävän ja osallistuu vähintään yhteen Zoom-tapaamiseen jakson aloittaessaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Jakson tehtävien asiallinen tekeminen jakson aikana. Väyläopiskelijan numeroarviointi (3) edellyttää ohjeen mukaista tehtävää.

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Diakilaisen koulutusajattelun ja opiskelukäytännöt

Sisältö

- Opiskelu Diakonia-ammattikorkeakoulussa
- Avoin amk Diakissa
- Opinnoissa tarvittavat oppimisen välineet ja opiskelutaidot
- Oppimistehtävät ja arviointi Diakissa
- Diakin pedagogiset periaatteet
- Opiskelu verkkoalustalla ja etäopetusohjelmassa
- Monimuoto-opiskelijan Netiketti

Opetusmenetelmät

Pääosin itsenäistä opiskelua verkkoympäristössä tehtävien ja materiaalien parissa. Tehtävät ovat luonteeltaan opiskelutapoihin ja välineisiin perehdyttäviä.

Jakson voi suorittaa omana tahtiin toteutusajan puitteissa. Ryhmätehtävän tekemiseen liittyvä tekninen harjoitus tehdään, tai se ainakin aloitetaan aina tukitapaamisessa pienryhmä sopimalla.

Jos jaksosta tarvitaan numeroarviointi (väyläopiskelijat), tehtävät tehdään sisällöltään laajempana. Väyläopiskelija osallistuu vähintään yhteen Zoom-tapaamisen opintojensa alkuvaiheessa.

Oppimateriaalit

Materiaali on linkitetty verkkoalustalle

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aikaisempaa osaamista tai aiempia amk-opintoja. Perustason IT-taidot ovat eduksi.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteena jaksolla eteneminen ja tehtävien hyväksytty tekeminen.
Väyläopiskelija joka tarvitsee numeroarvioinnin (3), tekee ohjeen mukaisen tehtävän ja osallistuu vähintään yhteen Zoom-tapaamiseen jakson aloittaessaan.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Hylätty (0)

Jakson tehtävien asiallinen tekeminen jakson aikana. Väyläopiskelijan numeroarviointi (3) edellyttää ohjeen mukaista tehtävää.

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennetut kirjalliset tehtävät. Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: johdantoluennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: johdantoluennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: johdantoluennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämatariaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. ja Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja suositeltava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennetut kirjalliset tehtävät. Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu lähtökohtaisesti osioiden arvosanojen keskiarvosta. Arvosanassa voidaan huomioida myös kokonaisaktiivisuus kurssilla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). (löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. Sivustolla Teologia.fi. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Johdantoluennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Johdantoluennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). (löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. Sivustolla Teologia.fi. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Lähiopetus 1:
Kaksi päivää diakonian teologia, diakonian tehtävät ja tavoitteet sekä yhteisöllisyys ja osallisuus + etäjakso: luentotallenteet, kirjallisuus, verkkokeskustelut, omaa diakonian teologiaa jäsentävä video, toiminnallinen työelämätehtävä, hartaus, raportti

Lähiopetus 2:
Puoli päivää kokoava työskentely työelämätehtävästä + puoli päivää reflektio oman auttamisen teologiasta + Etäjakso: Oman oppimisen arviointi koko jaksosta.

Oppimateriaalit

Verkkokeskustelussa käytettävä kirjallisuus:
- Tallenne diakonian teologiasta.
- Latvus, Kari & Elenius, Antti (toim.) 2007. Auttamisen teologia. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 1-158; 271-282. Saatavuus Diakin kirjastossa. Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Kopperi, Kari 2015. Ristin rakkaus. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 76-124. Saatavuus Diakin kirjastossa. Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Porkka, Jouko & Valtonen, Minna 2016. Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa Gothoni Raili, Malkavaara Mikko & Valtonen Minna (toim.) Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 81-100. https://theseus.fi/handle/10024/123108

Toiminnallisessä työelämätehtävässä hyödynnettävä materiaali:
- Ovet auki -Kirkon strategia vuoteen 2026
- (Kohtaamisen kirkko - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020)
- Tasavertaisina ja osallisina - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2018
- Uusi elämisen kulttuuri - muutos Tampereella. Toim. Mikko Malkavaara ja Minna Valtonen 2019

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa diakoniatyössä. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Toiminnallisessa pari-/ryhmätehtävässä kehitetään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tehtävän toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa seurakunnan kanssa. Tehtävä toteutetaan pitkäkestoisena toimintana seurakunnassa (2-4 kertaa).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Lähiopetus ja luennot 1 op
- luentoja ja vierailijoita

Verkkokeskustelu 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- verkkokeskusteluun osallistuminen ohjeiden mukaan

Yksilötehtävä 1 op
- oma video tai muu tuotos
- reflektioseminaari

Osallisuustehtävä 2 op
- pitkäkestoinen havainnointi- ja osallisuustehtävä seurakunnassa
- reflektioseminaari

Sisällön jaksotus

DTA-opinnot alkavat tällä koko lukukauden kestävällä DTA01 -jaksolla.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatiossa
Läsnäolovelvollisuus kokoavissa työskentelyissä
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin
Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen (hyväksytty/hylätty)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Lähiopetus 1:
Kaksi päivää diakonian teologia, diakonian tehtävät ja tavoitteet sekä yhteisöllisyys ja osallisuus + etäjakso: luentotallenteet, kirjallisuus, verkkokeskustelut, omaa diakonian teologiaa jäsentävä video, toiminnallinen työelämätehtävä, hartaus, raportti

Lähiopetus 2:
Puoli päivää kokoava työskentely työelämätehtävästä + puoli päivää reflektio oman auttamisen teologiasta + Etäjakso: Oman oppimisen arviointi koko jaksosta.

Oppimateriaalit

Verkkokeskustelussa käytettävä kirjallisuus:
- Tallenne diakonian teologiasta.
- Latvus, Kari & Elenius, Antti (toim.) 2007. Auttamisen teologia. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 1-158; 271-282. Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Kopperi, Kari 2015. Ristin rakkaus. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 76-124.
Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Porkka, Jouko & Valtonen, Minna 2016. Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa Gothoni Raili, Malkavaara Mikko & Valtonen Minna (toim.) Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 81-100. https://theseus.fi/handle/10024/123108

Toiminnallisessä työelämätehtävässä hyödynnettävä materiaali:
- Ovet auki -Kirkon strategia vuoteen 2026
- (Kohtaamisen kirkko - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020)
- Tasavertaisina ja osallisina - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2018
- Uusi elämisen kulttuuri - muutos Tampereella. Toim. Mikko Malkavaara ja Minna Valtonen 2019

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa tai muuten tiiviissä yhteistyössä ja työelämäkontaktissa seurakunnassa. Opinnollistaminen tulee sitoa opintojakson teoreettisiin lähtökohtiin ja sisältöihin. Opiskelijan taustalla tulee olla myös aiempi sote-alan amk-tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet omalta diakle-alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Toiminnallisessa pari-/ryhmätehtävässä kehitetään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tehtävän toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa seurakunnan kanssa. Tehtävä toteutetaan pitkäkestoisena toimintana seurakunnassa (2-4 kertaa).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Lähiopetus ja luennot 1 op
- luentoja ja vierailijoita

Verkkokeskustelu 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- verkkokeskusteluun osallistuminen ohjeiden mukaan

Yksilötehtävä 1 op
- oma video tai muu tuotos
- reflektioseminaari

Osallisuustehtävä 2 op
- pitkäkestoinen havainnointi- ja osallisuustehtävä seurakunnassa
- reflektioseminaari

Sisällön jaksotus

DTA-opinnot alkavat tällä koko lukukauden kestävällä DTA01 -jaksolla.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatiossa
Läsnäolovelvollisuus kokoavissa työskentelyissä
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin
Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen (hyväksytty/hylätty)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee virkateologian perusteet
- osaa muodostaa omaa auttamisen teologiaansa ja reflektoida omaa toimintaansa kokonaisvaltaisen auttamisen näkökulmasta
- tietää diakoniatyön tavoitteet, organisoitumisen ja työmuodot (kirkon, hiippakunnan ja seurakunnan tasolla)
- osaa kehittää jumalanpalvelus- ja hartauselämää yhdessä seurakuntalaisten ja työntekijöiden kanssa
- osaa toteuttaa diakoniakasvatusta, rippikoulutyötä ja kehittää diakonisen vastuu toteutumista yhdessä seurakuntalaisten ja muiden työntekijöiden kanssa
- osaa kehittää yhteisöllisyyden ja seurakuntalaisten osallisuuden sekä vapaaehtoisuuden rakentumista

Sisältö

- diakonian virka
- diakonian teologia
- diakonian tavoitteet, organisoituminen ja työmuodot
- jumalanpalvelus- ja hartauselämän kehittäminen diakoniatyön näkökulmasta
- diakoniakasvatus, rippikoulutyö ja diakoninen vastuu seurakunnassa
- yhteisöllisyys, osallisuus ja vapaaehtoistoiminta ja näiden kehittäminen diakoniatyössä

Opetusmenetelmät

Lähiopetus 1:
Kaksi päivää diakonian teologia, diakonian tehtävät ja tavoitteet sekä yhteisöllisyys ja osallisuus + etäjakso: luentotallenteet, kirjallisuus, verkkokeskustelut, omaa diakonian teologiaa jäsentävä video, toiminnallinen työelämätehtävä, hartaus, raportti

Lähiopetus 2:
Puoli päivää kokoava työskentely työelämätehtävästä + puoli päivää reflektio oman auttamisen teologiasta + Etäjakso: Oman oppimisen arviointi koko jaksosta.

Oppimateriaalit

Verkkokeskustelussa käytettävä kirjallisuus:
- Tallenne diakonian teologiasta.
- Latvus, Kari & Elenius, Antti (toim.) 2007. Auttamisen teologia. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 1-158; 271-282. Saatavuus Diakin kirjastossa. Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Kopperi, Kari 2015. Ristin rakkaus. Helsinki: Kirjapaja. Sivut 76-124. Saatavuus Diakin kirjastossa. Tämä kirja on saatavilla Diakin kirjastossa myös verkkolainana.
- Porkka, Jouko & Valtonen, Minna 2016. Tässä ja nyt – teologia muutosvoimana. Teoksessa Gothoni Raili, Malkavaara Mikko & Valtonen Minna (toim.) Muutosvoimaa – tutkielmia Diakista ja teologiasta. Helsinki: Diakonia-ammattikorkeakoulu, 81-100. https://theseus.fi/handle/10024/123108

Toiminnallisessä työelämätehtävässä hyödynnettävä materiaali:
- Ovet auki -Kirkon strategia vuoteen 2026
- (Kohtaamisen kirkko - Suomen evankelis-luterilaisen kirkon toiminnan suunta vuoteen 2020)
- Tasavertaisina ja osallisina - vapaaehtoistoiminnan kehittäminen, työryhmän loppuraportti 2018
- Uusi elämisen kulttuuri - muutos Tampereella. Toim. Mikko Malkavaara ja Minna Valtonen 2019

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa diakoniatyössä. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Toiminnallisessa pari-/ryhmätehtävässä kehitetään osallisuutta ja yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa yhteistyössä seurakunnan kanssa. Tehtävän toteuttaminen edellyttää aktiivista yhteydenpitoa seurakunnan kanssa. Tehtävä toteutetaan pitkäkestoisena toimintana seurakunnassa (2-4 kertaa).

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Lähiopetus ja luennot 1 op
- luentoja ja vierailijoita

Verkkokeskustelu 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- verkkokeskusteluun osallistuminen ohjeiden mukaan

Yksilötehtävä 1 op
- oma video tai muu tuotos
- reflektioseminaari

Osallisuustehtävä 2 op
- pitkäkestoinen havainnointi- ja osallisuustehtävä seurakunnassa
- reflektioseminaari

Sisällön jaksotus

DTA-opinnot alkavat tällä koko lukukauden kestävällä DTA01 -jaksolla.

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatiossa
Läsnäolovelvollisuus kokoavissa työskentelyissä
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin
Oppimistehtävien hyväksytty suorittaminen (hyväksytty/hylätty)

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

1. Lähiopetus:
5-6 päivää + etäjakso: dialogitenttiin valmistautuminen ja menetelmätehtävän tekeminen tallenteiden ja kirjallisuuden pohjalta, diakonian vaikuttamisen tehtävä

2. Lähiopetus:
1 lähipäivä: dialogitentti + 1 lähipäivä menetelmäseminaari

Oppimateriaalit

- Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K., & Puuska, K. (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 1-150, 165-233. (e-kirjan lukijoille tiedoksi, pois jää luku "Kansainvälinen diakonia")
- Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 77-207.
(e-kirjan lukijoille tiedoksi, tenttialueeseen kuuluvat pääluvut: "2. Sielunhoito elämän eri vaiheissa ja tilanteissa" sekä "3. Elämän raskaat taakat")
- Tallenne: Ilmonen, S., Niemelä, N. & Mertaniemi, E. Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa diakoniatyössä. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vaikuttamistehtävä voi sisältää työelämäyhteistyötä esimerkiksi taustatiedon keräämisessä tai julkaisukanavan hyödyntämisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Opetus 1 op
- luentoja ja vierailijoita sekä muita aktiviteetteja

Dialogitentti 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen

Menetelmätehtävä 2 op
- kirjallinen suunnitelma
- menetelmäseminaari

Vaikuttamistehtävä 1 op
- kirjoitus tai muu tuotos

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatioon
Läsnäolovelvollisuus kokoaviin työskentelyihin
Läsnäolovelvollisuus dialogitenttiin
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin

Dialogitentti arvioidaan 1-5/täydennettävä
Menetelmätehtävä (pareittain/ryhmässä) arvioidaan 1-5/täydennettävä
Diakonian vaikuttamisen tehtävä arvioidaan hyväksytty/hylätty

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

1. Lähiopetus:
5-6 päivää + etäjakso: dialogitenttiin valmistautuminen ja menetelmätehtävän tekeminen tallenteiden ja kirjallisuuden pohjalta, diakonian vaikuttamisen tehtävä

2. Lähiopetus:
1 lähipäivä: dialogitentti + 1 lähipäivä menetelmäseminaari

Oppimateriaalit

- Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K., & Puuska, K. (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 1-150, 165-233. (e-kirjan lukijoille tiedoksi, pois jää luku "Kansainvälinen diakonia")
- Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 77-207.
(e-kirjan lukijoille tiedoksi, tenttialueeseen kuuluvat pääluvut: "2. Sielunhoito elämän eri vaiheissa ja tilanteissa" sekä "3. Elämän raskaat taakat")
- Tallenne: Ilmonen, S., Niemelä, N. & Mertaniemi, E. Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa tai muuten tiiviissä yhteistyössä ja työelämäkontaktissa seurakunnassa. Opinnollistaminen tulee sitoa opintojakson teoreettisiin lähtökohtiin ja sisältöihin. Opiskelijan taustalla tulee olla myös aiempi sote-alan amk-tutkinto. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet omalta diakle-alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vaikuttamistehtävä voi sisältää työelämäyhteistyötä esimerkiksi taustatiedon keräämisessä tai julkaisukanavan hyödyntämisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Opetus 1 op
- luentoja ja vierailijoita sekä muita aktiviteetteja

Dialogitentti 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen

Menetelmätehtävä 2 op
- kirjallinen suunnitelma
- menetelmäseminaari

Vaikuttamistehtävä 1 op
- kirjoitus tai muu tuotos

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatioon
Läsnäolovelvollisuus kokoaviin työskentelyihin
Läsnäolovelvollisuus dialogitenttiin
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin

Dialogitentti arvioidaan 1-5/täydennettävä
Menetelmätehtävä (pareittain/ryhmässä) arvioidaan 1-5/täydennettävä
Diakonian vaikuttamisen tehtävä arvioidaan hyväksytty/hylätty

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa asiakaslähtöisiä, voimavaraistavia ja osallisuutta tukevia menetelmiä
- osaa ohjata yksilöä, perhettä ja ryhmää edistäen ihmisen toimintakykyä, terveyttä ja hyvinvointia
- osaa tukea seurakuntalaista menetyksen, sairauden ja kuoleman kysymyksissä
- osaa analysoida diakonian tehtävää suhteessa yhteiskunnan palvelujärjestelmään ja omaa toimintaansa diakonian asiantuntijana moniammatillisissa verkostoissa
- osaa viestiä ja vaikuttaa kirkossa ja yhteiskunnassa sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumiseksi

Sisältö

- diakoniatyön menetelmät
- asiakaslähtöisyys, yksilöllinen ja yhteisöllinen tukeminen
- surun ja kuoleman kohtaaminen
- sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palvelut
- diakonian tehtävä ja yhteiskunnan palvelujärjestelmä
- yhteiskunnallinen vaikuttaminen

Opetusmenetelmät

1. Lähiopetus:
5-6 päivää + etäjakso: dialogitenttiin valmistautuminen ja menetelmätehtävän tekeminen tallenteiden ja kirjallisuuden pohjalta, diakonian vaikuttamisen tehtävä

2. Lähiopetus:
1 lähipäivä: dialogitentti + 1 lähipäivä menetelmäseminaari

Oppimateriaalit

- Gothóni, R., Helosvuori, R., Kuusimäki, K., & Puuska, K. (2012). Kantakaa toistenne kuormia: Diakoniatyön perusteet ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 1-150, 165-233. (e-kirjan lukijoille tiedoksi, pois jää luku "Kansainvälinen diakonia")
- Gothóni, R. (2014). Auttava kohtaaminen: 2, Sielunhoidon menetelmät ja käytäntö. Kirjapaja. Sivut 77-207.
(e-kirjan lukijoille tiedoksi, tenttialueeseen kuuluvat pääluvut: "2. Sielunhoito elämän eri vaiheissa ja tilanteissa" sekä "3. Elämän raskaat taakat")
- Tallenne: Ilmonen, S., Niemelä, N. & Mertaniemi, E. Taloudellinen auttaminen diakoniatyössä.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisen suoritustavan voi toteuttaa vain opinnollistamisella työsuhteessa diakoniatyössä. Opinnollistamisesta tulee sopia ennen opintojakson alkua vastuulehtorin ja opinto-ohjaajan kanssa. Opinnollistamisesta löytyy ohjeet diakle alustalta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Vaikuttamistehtävä voi sisältää työelämäyhteistyötä esimerkiksi taustatiedon keräämisessä tai julkaisukanavan hyödyntämisessä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste

Opetus 1 op
- luentoja ja vierailijoita sekä muita aktiviteetteja

Dialogitentti 1 op
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen

Menetelmätehtävä 2 op
- kirjallinen suunnitelma
- menetelmäseminaari

Vaikuttamistehtävä 1 op
- kirjoitus tai muu tuotos

Esitietovaatimukset

Opiskelijalla pitää olla Seurakunta toimintaympäristönä (STY) -opintojakso suoritettuna hyväksytysti ennen DTA -opintojaksoja.

Lisätietoja opiskelijoille

Diakoniatyön asiantuntijuus -opintojakso (DTA) toteutuu
- sairaanhoitaja-diakonissa opiskelijoilla yleensä 7. lukukaudella (Osallistava kehittäminen ja vaikuttaminen)
- sosionomi-diakoni opiskelijoilla 4. lukukaudella (Soveltava ja kehittävä ammatillisuus)

Opintojakso antaa valmiudet siirtyä diakoniatyön harjoitteluun.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Läsnäolovelvollisuus orientaatioon
Läsnäolovelvollisuus kokoaviin työskentelyihin
Läsnäolovelvollisuus dialogitenttiin
Aktiivinen osallistuminen lähipäiviin ja luentoihin

Dialogitentti arvioidaan 1-5/täydennettävä
Menetelmätehtävä (pareittain/ryhmässä) arvioidaan 1-5/täydennettävä
Diakonian vaikuttamisen tehtävä arvioidaan hyväksytty/hylätty

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2)
- osaa ohjata asiakasta kirjallisesti
- osaa kirjata palvelussa tarvittavan informaation asianmukaisesti
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakson kirjallisessa lopputentissä ei saa käyttää mitään apuvälineitä (sanakirjoja, internet-kääntäjiä) tai lisämateriaaleja.

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen kirjallisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä ymmärrettävästi englanniksi yksinkertaisissa, rutiiniluonteisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa sekä uusissa mediaympäristöissä
- osaa sosiaali- ja terveysalan yleistä perussanastoa
- osaa käyttää tavallisimpia kielen rakenteita, ääntää selvästi ja luontevasti, ymmärtää ja löytää olennaiset asiat yleisluontoisesta asiatekstistä

Esitietovaatimukset

Esim. peruskoulun englannin oppimäärä. Ei aloiteta alkeista, vaan kerrataan unohtunutta.

Lisätiedot

Opiskelijat ohjataan englannin valmentavalle opintojaksolle lähtötasotestin tuloksen perusteella.
Ilmoittautuminen opintojaksolle mahdollista kaikille opiskelijoille, jotka haluavat kerrata englannin perusvalmiuksia ennen englannin ammatillisen opintojakson suorittamista.
Tentti myöhemmin ilmoitettuna aikana Moodle Roomsissa.

AHOT 12/2018
Valmentavalle opintojaksolle ahot ei ole mahdollinen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä ymmärrettävästi englanniksi yksinkertaisissa, rutiiniluonteisissa suullisissa ja kirjallisissa vuorovaikutustilanteissa sekä uusissa mediaympäristöissä
- osaa sosiaali- ja terveysalan yleistä perussanastoa
- osaa käyttää tavallisimpia kielen rakenteita, ääntää selvästi ja luontevasti, ymmärtää ja löytää olennaiset asiat yleisluontoisesta asiatekstistä

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopetus. Itsenäinen- ja pienryhmä työskentely. Verkkotehtävät.

Aika ja paikka

Valmentavan englannin kurssi on ennen ammatillisen englannin kurssia, edeltävällä lukukaudella.

Oppimateriaalit

Verkkomateriaali Moodlessa (Diaklessa) ja opettajan mahdollinen muu suosittelema materiaali

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Valmentava englanti on valinnainen kurssi. Tasokokeen perusteella ohjataan kurssille.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Kirjallinen koe on kurssin lopussa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Valmentavan englannin kurssin opintopistemäärä on 2 op.

Esitietovaatimukset

Esim. peruskoulun englannin oppimäärä. Ei aloiteta alkeista, vaan kerrataan unohtunutta.

Lisätietoja opiskelijoille

Englannin Valmentava kurssi on valinnainen kurssi.
Ennen kurssia on tasokoe, joka järjestetään joka lukukaudella.

Lisätiedot

Opiskelijat ohjataan englannin valmentavalle opintojaksolle lähtötasotestin tuloksen perusteella.
Ilmoittautuminen opintojaksolle mahdollista kaikille opiskelijoille, jotka haluavat kerrata englannin perusvalmiuksia ennen englannin ammatillisen opintojakson suorittamista.
Tentti myöhemmin ilmoitettuna aikana Moodle Roomsissa.

AHOT 12/2018
Valmentavalle opintojaksolle ahot ei ole mahdollinen.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Aktiivinen osallistuminen lähiopetukseen ja harjoitustehtävien tekeminen. Tentti hyväksytty - hylätty.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija täydentää ammatillista osaamistaan diakoniatyön teemaan ja työn tarpeisiin liittyvillä opinnoilla. Osiossa on mahdollista hyödyntää aiemmin hankittua osaamista ja Diakin ajankohtaista opintotarjontaa. Vaihtoehdoista sovitaan opinto-ohjaajan kanssa opintojen alkaessa.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa soveltaa yleisempien lasten ja nuorten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita hoitotyössä
- ymmärtää sairauden ja sairaalahoidon merkityksen lapselle, nuorelle ja hänen perheelleen ja osaa tukea ja edistää lapsiperheiden hyvinvointia
- osaa asiakas- ja voimavaralähtöisesti ohjata lasta ja nuorta sekä hänen perhettään huomioiden arjessa selviytymisen tarpeet
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- keskeiset lasten- ja nuorten sairaudet
- äkillisesti ja pitkäaikaisesti sairastuneen lapsen ja nuoren perhelähtöinen hoitotyön prosessi
- perhehoitotyön eri muodot ja menetelmät
- näyttöön perustuva hoitotyö ja hoidon laatu
- PEWS (lasten aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)

Esitietovaatimukset

Osallistuminen edellyttää, että kolmen ensimmäisen lukukauden opinnot on suoritettu.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa analysoida ja arvioida ikääntyneiden elintoimintojen ja elimistön muutoksia
- osaa toimia eettisesti gerontologisen kliinisen hoitotyön asiantuntijan tehtävissä soveltaen monitieteellistä tietoa ja hyviä käytäntöjä näyttöön perustuen
- osaa arvioida hoitotyön ja palvelujen vaikuttavuutta ja laatua
- osaa soveltaa tietojaan lääkehoidosta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan asiakkaan/ potilaan lääkehoitoa

Sisältö

- akuuttien tilanteiden tunnistaminen ja hallinta
- pitkäaikaissairauksien hoito ja kuntoutus
- lääkehoito
- monitieteellinen ja näyttöön perustuva tieto
- eettisyys
- moniammatillinen toiminta
- hoitotyön ja palvelujen vaikuttavuus ja laatu

Opetusmenetelmät

-Orientoiva luento/aloitusinfo
-Itsenäinen aineistoon perehtyminen
-Oppiportin kurssi: Päivystystilanteet kotihoidossa 2021 (Haka-tunnuksilla)
-Interaktiivinen verkkokeskustelu
-Kehittämistehtävä työelämäyhteistyössä, opponointi ja seminaari (seminaaria ei kesätoteutuksella)

Oppimateriaalit

Aromaa, A., Heikkinen, E., Jyrkämä, J. & Rantanen, T. (2013). Gerontologia. Duodecim.
https://anna.diak.fi/login?url=https://www.oppiportti.fi/op/opk04630

Jyväkorpi, S. K., Strandberg, T., Urtamo, A., Pitkälä, K., Suominen, M., Kokko, K., & Heimonen, S. (2020). Ikääntyneiden terveys, elämänlaatu, toimintakyky ja mielen hyvinvointi. Gerontologia, 34(4), 339-344. https://journal.fi/gerontologia/article/download/99624/57593

Kelo, S., Launiemi, H., Takaluoma, M., & Tiittanen, H. (2015). Ikääntynyt ihminen ja hoitotyö (1. p.) Sanoma Pro Oy.

Koivuranta-Vaara, P. (2019). Terveydenhuollon laatuopas. Suomen kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2019/1996-terveydenhuollon-laatuopas

Paltamaa J. (2018). Ikääntyneen asiakkaan toimintakyky ja sen arviointi asiakaslähtöisessä tavoitteellisessa kotihoidossa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu.
https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-499-2

Pikkarainen A. (2013). Gerontologisen kuntoutuksen käsikirja: OSA 1. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-830-285-1

Saarnio R., & Tuomikoski A. (2019). Gerontologisen hoitotyön osaamisella ja näyttöön perustuvan toiminnan kehittämisellä laatua ikäihmisten hoitoon. Oulun ammattikorkeakoulu.
http://urn.fi/urn:nbn:fi-fe2019111838515

Voutilainen, P., & Tiikkanen, P. (2015). Gerontologinen hoitotyö. WSOY Oppimateriaalit.

Schwab, U. (2020). Ikääntyneiden ravitsemus. Teoksessa Lääkärikirja Duodecim. Ikääntyneiden ravitsemussuositukset.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01086

Schwab, U. & Hielm, S. (2020). Vireyttä seniorivuosiin: Ikääntyneiden ruokasuositus. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos.
https://www.julkari.fi/handle/10024/139415

Lahti, T., Pikkarainen, L., Partanen, J. P., Stenman, T., & Turunen, H. (2020). Päivystystilanteet kotihoidossa [Verkkokurssi]. Oppiportti. Duodecim. https://www.oppiportti.fi/op/dvk00209

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Artikkeli kehittämistehtävän tilalla (sovitaan vastuulehtorin kanssa)

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Kehittämistehtävä tehdään työelämäyhteistyössä
Aloitusinfossa työelämävieraat ovat mahdollisia

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Ei tenttiä

Kansainvälisyys

Mahdollista tehdä vaihdon aikana (kv-työelämäyhteistyötaho)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Verkkokeskustelu ja aineistoon perehtyminen 2 op
Kehittämistehtävä ja seminaari 3 op

Sisällön jaksotus

Diaklessa on kuvattu tehtävien ja toteutuksen jaksotus

Esitietovaatimukset

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot. Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

AHOT:ia voi hakea normaalin AHOT-käytänteen mukaisesti

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot.

Opintojakson voi valita itsenäisenä 5 op osiona tai osana 30 op:n kokonaisuutta (GHO01-GHO04).

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

GHO0105A20S Gerontologinen kliininen hoitotyö: 5 op

Verkkokeskustelu (pohjautuu oppimateriaaleihin ja oppiportin verkkokurssiin "Päivystystilanteet kotihoidossa"), 2 op: hyv. - hyl.

Kehittämistehtävä, 3 op: 1 - 5

Osallistuminen seminaariin: hyv. -hyl. (kesäkurssilla sovelletusti)
Opponointi: hyv. - hyl.

Diakin yleiset arviointikriteerit:
https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/opintojen-suorittaminen/arviointi

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja - suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuus käytäntöjen mukaisesti
- osaa luoda hoito- ja asiakassuhteen ja arvioida valmiuksiaan potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen huomioiden ihmisten moninaisuuden ja monikulttuurisuuden
- osaa havainnoida ja vastata ihmisen päivittäisiin perustarpeisiin sekä dokumentoida havaintojaan hoitotyön prosessimalliin soveltaen
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa toimia hoitotyön periaatteiden mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Harjoitteluun sisältyy yleisinfo, harjoitteluinfo, välireflektio ja loppureflektio. Infot ja reflektiot 100% läsnäolo.

Opintojen etenemisestä säädetään tarkemmin Diakin tutkintosäännössä https://www.diak.fi/opiskelu/yleista-tietoa-opiskelusta/opiskelu-saannot/tutkintosaanto/.


Tarkennetut tavoitteet/sisältö:

Toimintaympäristön tietoturva - ja suoja
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Aseptinen työskentely ja infektioriskien ehkäisy
Perushoito ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen sekä toimintakyvyn tukeminen
Ergonomia ja ergonominen työskentely, siirrot, apuvälineet
Hengitys ja verenkierto (verenpaineen mittaaminen)
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Näyttöön perustuva hoitotyö
Ammatillisuuteen kasvaminen

Aika ja paikka

Harjoitteluviikot toteutuvat toimipaikan lähijaksotustaulukon mukaisesti, Diakin www-sivut.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ensimmäisen lukukauden sopivia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, palvelutalot, palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot, kehitysvammayksiköt


Lisää tietoa harjoittelusta löytyy https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 5 op, kokonaistuntimäärä,135 h. Harjoittelu suoritetaan 4 viikon ajanjakson aikana.

Harjoittelupaikassa suoritettava tuntimäärä on 135h-8h= 127h

Harjoittelutunteihin sisältyy:
Harjoitteluinfot
Perehdytys harjoittelupaikan hankintaan (Jobiili)
CV laadinta ja harjoittelupaikan hankinta
Tavoitteiden laadinta
Välireflektio
Loppureflektio
Ohjauskeskustelu/t lehtorin ja harjoittelun ohjaajan kanssa
EU direktiivi 2013/55/EU Primary health care.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun yleisinfo opintojen alussa. Harjoitteluinfo ennen harjoittelun alkua. Välireflektio harjoittelun puolessa välin ja loppureflektio harjoittelun jälkeen, Infot ja reflektiot ovat pakollisia.

Esitietovaatimukset

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuudennäkökulmasta.

Lisätietoja opiskelijoille

AVOIN AMK: Avoimina ammattikorkeakoulun opintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun ohjeissa. Harjoitteluun pääsy edellyttää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalta harjoittelusta vastaavan lehtorin ja opinto-ohjaajan haastatteluun osallistumista.


Opiskelija on vastuussa harjoittelunpaikan hankkimisesta. Harjoittelupaikka varataan ensisijaisesti Jobiili-ohjelman kautta etukäteen sovittuna ajankohtana. Paikkojen hankinnasta kerrotaan yleisinfossa.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Hakemus osoitetaan omalle opinto-ohjaajalle, mikäli aikaisempi lähihoitajatutkinto ja/tai aikaisemmat vastaavat korkeakouluopinnot. Hakemus ahot-vastaavalle, mikäli on vain työkokemusta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja - suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuus käytäntöjen mukaisesti
- osaa luoda hoito- ja asiakassuhteen ja arvioida valmiuksiaan potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen huomioiden ihmisten moninaisuuden ja monikulttuurisuuden
- osaa havainnoida ja vastata ihmisen päivittäisiin perustarpeisiin sekä dokumentoida havaintojaan hoitotyön prosessimalliin soveltaen
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa toimia hoitotyön periaatteiden mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuuden näkökulmasta.
Harjoitteluun sisältyy yleisinfo, harjoitteluinfo, välireflektio ja loppureflektio. Infot ja reflektiot 100% läsnäolo.

Opintojen etenemisestä säädetään tarkemmin Diakin tutkintosäännössä https://www.diak.fi/opiskelu/yleista-tietoa-opiskelusta/opiskelu-saannot/tutkintosaanto/.


Tarkennetut tavoitteet/sisältö:

Toimintaympäristön tietoturva - ja suoja
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Aseptinen työskentely ja infektioriskien ehkäisy
Perushoito ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen sekä toimintakyvyn tukeminen
Ergonomia ja ergonominen työskentely, siirrot, apuvälineet
Hengitys ja verenkierto (verenpaineen mittaaminen)
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Näyttöön perustuva hoitotyö
Ammatillisuuteen kasvaminen

Aika ja paikka

Harjoitteluviikot toteutuvat toimipaikan lähijaksotustaulukon mukaisesti, Diakin www-sivut.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ensimmäisen lukukauden sopivia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, palvelutalot, palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot, kehitysvammayksiköt


Lisää tietoa harjoittelusta löytyy https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 5 op, kokonaistuntimäärä,135 h. Harjoittelu suoritetaan 4 viikon ajanjakson aikana.

Harjoittelupaikassa suoritettava tuntimäärä on 135h-8h= 127h

Harjoittelutunteihin sisältyy:
Harjoitteluinfot
Perehdytys harjoittelupaikan hankintaan (Jobiili)
CV laadinta ja harjoittelupaikan hankinta
Tavoitteiden laadinta
Välireflektio
Loppureflektio
Ohjauskeskustelu/t lehtorin ja harjoittelun ohjaajan kanssa
EU direktiivi 2013/55/EU Primary health care.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun yleisinfo opintojen alussa. Harjoitteluinfo ennen harjoittelun alkua. Välireflektio harjoittelun puolessa välin ja loppureflektio harjoittelun jälkeen, Infot ja reflektiot ovat pakollisia.

Esitietovaatimukset

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuudennäkökulmasta.

Lisätietoja opiskelijoille

AVOIN AMK: Avoimina ammattikorkeakoulun opintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun ohjeissa. Harjoitteluun pääsy edellyttää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalta harjoittelusta vastaavan lehtorin ja opinto-ohjaajan haastatteluun osallistumista.


Opiskelija on vastuussa harjoittelunpaikan hankkimisesta. Harjoittelupaikka varataan ensisijaisesti Jobiili-ohjelman kautta etukäteen sovittuna ajankohtana. Paikkojen hankinnasta kerrotaan yleisinfossa.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Hakemus osoitetaan omalle opinto-ohjaajalle, mikäli aikaisempi lähihoitajatutkinto ja/tai aikaisemmat vastaavat korkeakouluopinnot. Hakemus ahot-vastaavalle, mikäli on vain työkokemusta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja - suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuus käytäntöjen mukaisesti
- osaa luoda hoito- ja asiakassuhteen ja arvioida valmiuksiaan potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen huomioiden ihmisten moninaisuuden ja monikulttuurisuuden
- osaa havainnoida ja vastata ihmisen päivittäisiin perustarpeisiin sekä dokumentoida havaintojaan hoitotyön prosessimalliin soveltaen
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa toimia hoitotyön periaatteiden mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuuden näkökulmasta.

Tarkennetut tavoitteet/sisältö:

Toimintaympäristön tietoturva - ja suoja
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Aseptinen työskentely ja infektioriskien ehkäisy
Perushoito ja päivittäisissä toiminnoissa avustaminen sekä toimintakyvyn tukeminen
Ergonomia ja ergonominen työskentely, siirrot, apuvälineet
Hengitys ja verenkierto (verenpaineen mittaaminen)
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Näyttöön perustuva hoitotyö
Ammatillisuuteen kasvaminen



Harjoitteluun sisältyy yleisinfo, harjoitteluinfo, välireflektio ja loppureflektio. Infot ja reflektiot 100% läsnäolo.

Opintojen etenemisestä säädetään tarkemmin Diakin tutkintosäännössä https://www.diak.fi/opiskelu/yleista-tietoa-opiskelusta/opiskelu-saannot/tutkintosaanto/.

Aika ja paikka

Harjoitteluviikot toteutuvat toimipaikan lähijaksotustaulukon mukaisesti, Diakin www-sivut.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Ensimmäisen lukukauden sopivia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, monipuoliset palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot, kehitysvammayksiköt jne.

Lisää tietoa harjoittelusta löytyy https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 5 op, kokonaistuntimäärä,134 h. Harjoittelu suoritetaan 4 viikon ajanjakson aikana.

Harjoittelupaikassa suoritettava tuntimäärä on 134h-8h= 126h

Harjoittelutunteihin sisältyy:
Harjoitteluinfot
Perehdytys harjoittelupaikan hankintaan (Jobiili)
CV laadinta ja harjoittelupaikan hankinta
Tavoitteiden laadinta
Välireflektio
Loppureflektio
Ohjauskeskustelu/t lehtorin ja harjoittelun ohjaajan kanssa
EU direktiivi 2013/55/EU Primary health care.

Sisällön jaksotus

Harjoittelun yleisinfo opintojen alussa. Harjoitteluinfo ennen harjoittelun alkua. Välireflektio harjoittelun puolessa välin ja loppureflektio harjoittelun jälkeen, Infot ja reflektiot ovat pakollisia.

Esitietovaatimukset

Harjoitteluun meneminen edellyttää lukukauden keskeisten opintojaksojen hyväksyttyä suoritusta potilasturvallisuudennäkökulmasta.

Lisätietoja opiskelijoille

AVOIN AMK: Avoimina ammattikorkeakoulun opintoina suoritettavan harjoittelun edellytyksistä säädetään erikseen avoimen ammattikorkeakoulun ohjeissa. Harjoitteluun pääsy edellyttää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijalta harjoittelusta vastaavan lehtorin ja opinto-ohjaajan haastatteluun osallistumista.


Opiskelija on vastuussa harjoittelunpaikan hankkimisesta. Harjoittelupaikka varataan ensisijaisesti Jobiili-ohjelman kautta etukäteen sovittuna ajankohtana. Paikkojen hankinnasta kerrotaan yleisinfossa.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Hakemus osoitetaan omalle opinto-ohjaajalle, mikäli aikaisempi lähihoitajatutkinto ja/tai aikaisemmat vastaavat korkeakouluopinnot. Hakemus ahot-vastaavalle, mikäli on vain työkokemusta.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
- tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
- tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä auttamismenetelmiä

Opetusmenetelmät

Harjoittelun tavoitteet:
Opiskelija
• jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
• tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita
ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
• tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä
auttamismenetelmiä

Harjoittelun tavoitteet tarkennetaan ennen harjoitteluun menoa harjoitteluympäristön asiakkaat/potilaat/seurakuntatyö huomioiden.
Opiskelija tutustuu Suomen ev. lut. kirkon diakoniatyöhön ja saa käsityksen sen keskeisistä menetelmistä. Opiskelija saa käsityksen diakoniatyöstä osana kirkon työtä ja osana palvelujärjestelmää.

Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, josta palauttaa ohjaavalle opettajalle tiivistelmän.

Harjoittelun jälkeen opiskelijaryhmässä käydään läpi palautearviointi, johon liittyy ammatillisen kasvun tarkastelu.

Oppimateriaalit

Harjoittelussa tarvittavat lomakkeet: https://www.diak.fi/opiskel
u/lomakkeet/

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelun ohjaajana seurakunnassa toimii diakoniatyöntekijä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 2 op eli noin 54 tuntia. Tästä noin 38 tuntia (työviikko) toteutuu seurakunnassa ja jäljelle jäävä aika on varattu harjoitteluinfolle, oppimispäiväkirjan kirjoittamiselle sekä harjoitteluun liittyvälle, ryhmässä tapahtuvalle palautekeskustelulle.

Harjoittelu suoritetaan Suomen ev.lut.kirkon paikallisseurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Ohjaajana toimii diakoniatyöntekijä, lähtökohtaisesti diakonissakoulutuksen saanut henkilö.

Lisätietoja opiskelijoille

Kirkkohallituksen kelpoisuusehdot:
https://evl.fi/plus/paatoksenteko/lainsaadanto/kirkon-saadoskokoelma/saadoskokoelma-nro-63/nro-141

Lisätiedot

Harjoittelu suoritetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallisseurakunnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
- tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
- tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä auttamismenetelmiä

Opetusmenetelmät

Harjoittelun tavoitteet:
Opiskelija
• jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
• tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita
ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
• tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä
auttamismenetelmiä

Harjoittelun tavoitteet tarkennetaan ennen harjoitteluun menoa harjoitteluympäristön asiakkaat/potilaat/seurakuntatyö huomioiden.
Opiskelija tutustuu Suomen ev. lut. kirkon diakoniatyöhön ja saa käsityksen sen keskeisistä menetelmistä. Opiskelija saa käsityksen diakoniatyöstä osana kirkon työtä ja osana palvelujärjestelmää.

Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, josta palauttaa ohjaavalle opettajalle tiivistelmän.

Harjoittelun jälkeen opiskelijaryhmässä käydään läpi palautearviointi, johon liittyy ammatillisen kasvun tarkastelu.

Oppimateriaalit

Harjoittelussa tarvittavat lomakkeet: https://www.diak.fi/opiskelu/lomakkeet/

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelun ohjaajana seurakunnassa toimii diakoniatyöntekijä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 2 op eli noin 54 tuntia. Tästä noin 38 tuntia (työviikko) toteutuu seurakunnassa ja jäljelle jäävä aika on varattu harjoitteluinfolle, oppimispäiväkirjan kirjoittamiselle sekä harjoitteluun liittyvälle, ryhmässä tapahtuvalle palautekeskustelulle.

Harjoittelu suoritetaan Suomen ev.lut.kirkon paikallisseurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Ohjaajana toimii diakoniatyöntekijä, lähtökohtaisesti diakonissakoulutuksen saanut henkilö.

Lisätietoja opiskelijoille

Kirkkohallituksen kelpoisuusehdot:
https://evl.fi/plus/paatoksenteko/lainsaadanto/kirkon-saadoskokoelma/saadoskokoelma-nro-63/nro-141

Lisätiedot

Harjoittelu suoritetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallisseurakunnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
- tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
- tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä auttamismenetelmiä

Opetusmenetelmät

Harjoittelun tavoitteet:
Opiskelija
• jäsentää seurakuntaa toimintaympäristönä ja diakoniatyötä seurakunnan työalana
• tunnistaa diakonian asiakkaiden (yksilöt, perheet ja ryhmät) elämäntilanteita
ja tarpeita sekä toimintakyvyn vajetta aiheuttavia tekijöitä
• tunnistaa diakoniatyössä käytettäviä yksilö- ja yhteisölähtöisiä
auttamismenetelmiä

Harjoittelun tavoitteet tarkennetaan ennen harjoitteluun menoa harjoitteluympäristön asiakkaat/potilaat/seurakuntatyö huomioiden.
Opiskelija tutustuu Suomen ev. lut. kirkon diakoniatyöhön ja saa käsityksen sen keskeisistä menetelmistä. Opiskelija saa käsityksen diakoniatyöstä osana kirkon työtä ja osana palvelujärjestelmää.

Opiskelija kirjoittaa oppimispäiväkirjaa, josta palauttaa ohjaavalle opettajalle tiivistelmän.

Harjoittelun jälkeen opiskelijaryhmässä käydään läpi palautearviointi, johon liittyy ammatillisen kasvun tarkastelu.

Oppimateriaalit

Harjoittelussa tarvittavat lomakkeet: https://www.diak.fi/opiskel
u/lomakkeet/

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaista suoritustapaa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Harjoittelun ohjaajana seurakunnassa toimii diakoniatyöntekijä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelun laajuus on kokonaisuudessaan 2 op eli noin 54 tuntia. Tästä noin 38 tuntia (työviikko) toteutuu seurakunnassa ja jäljelle jäävä aika on varattu harjoitteluinfolle, oppimispäiväkirjan kirjoittamiselle sekä harjoitteluun liittyvälle, ryhmässä tapahtuvalle palautekeskustelulle.

Harjoittelu suoritetaan Suomen ev.lut.kirkon paikallisseurakunnassa tai seurakuntayhtymässä. Ohjaajana toimii diakoniatyöntekijä, lähtökohtaisesti diakonissakoulutuksen saanut henkilö.

Lisätietoja opiskelijoille

Kirkkohallituksen kelpoisuusehdot:
https://evl.fi/plus/paatoksenteko/lainsaadanto/kirkon-saadoskokoelma/saadoskokoelma-nro-63/nro-141

Lisätiedot

Harjoittelu suoritetaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon paikallisseurakunnassa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa huomioida potilaiden / asiakkaiden moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian merkityksen hoidossa ja ohjauksessa
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja -suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti
- osaa ohjatusti toteuttaa suullisen ja visuaalisen potilasohjausesityksen sekä huomioida potilaan elämänhistorian ja -olosuhteet ohjauksessa
- osaa tunnistaa potilaan ja asiakkaan hoitotyön tarpeita, toimia ja arvioida osaamistaan hoitotyön kansallisen prosessimallin mukaisesti
- osaa dokumentoida hoitotyötä sekä viestittää suullisesti
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia omassa toiminnassaan ja toimii lääkehoidon osaamisvaatimusten ja vastuun mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa itselleen ammatillisia kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä lukukaudella opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, monipuoliset palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot.

HARJOITTELUN YDINALUEET:
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Potilasohjausteorian käytännönsovellus
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Lääkehoidon prosessi ohjattuna ja valvottuna
- p.o lääkitys
- injektioiden antaminen (s.c, i.m)
- hengitettävät lääkkeet
- ihon kautta annosteltavat lääkkeet
- potilasohjaus

Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen
- kuntouttavan hoitotyön menetelmät ja arviointi

Näyttöön perustuva hoitotyö
Peruselintoimintojen tarkkailu ja hoito
-hengitys
-verenkierto
-erittäminen
-ensiapu

Ergonomia ja ergonominen työskentely, apuvälineet
Aseptinen toiminta
- aseptinen työskentely päivittäisissä perustoiminnoissa
- infektioriskien havainnointi ja torjunta
- suoja- ja tartuntaeristykset

Osaamisen kehittymisen arviointi ja reflektointi

Aika ja paikka

Toteutusaika näkyy toteutuksen tiedoista.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella hopsin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.
Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden aikana tai ulkopuolella työsuhteessa. Kts. erilliset ohjeet Diakin www-sivuilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat:
- erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin),
- pienryhmäkodit,
- monipuoliset palvelukeskukset,
- terveyskeskuksen vuodeosastot.
- maahanmuuttajille suunnatut palvelut sekä erilaiset vammaispalvelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

6 op, yhteensä 160 tuntia. Suositellaan suoritettavan 4 viikon jaksossa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelutunteihin sisältyy:
- Harjoitteluinfot, väli- ja loppureflektiot

Esitietovaatimukset

Terveysalan koulutuksessa 2. lukukauden harjoitteluun ja sen jälkeisiin harjoitteluihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta (LÄÄ01) -opintojakson hyväksytysti ja aina ennen seuraavia harjoitteluja niihin sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskut hyväksytysti.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa huomioida potilaiden / asiakkaiden moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian merkityksen hoidossa ja ohjauksessa
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja -suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti
- osaa ohjatusti toteuttaa suullisen ja visuaalisen potilasohjausesityksen sekä huomioida potilaan elämänhistorian ja -olosuhteet ohjauksessa
- osaa tunnistaa potilaan ja asiakkaan hoitotyön tarpeita, toimia ja arvioida osaamistaan hoitotyön kansallisen prosessimallin mukaisesti
- osaa dokumentoida hoitotyötä sekä viestittää suullisesti
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia omassa toiminnassaan ja toimii lääkehoidon osaamisvaatimusten ja vastuun mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa itselleen ammatillisia kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä lukukaudella opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, monipuoliset palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot.

HARJOITTELUN YDINALUEET:
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Potilasohjausteorian käytännönsovellus
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Lääkehoidon prosessi ohjattuna ja valvottuna
- p.o lääkitys
- injektioiden antaminen (s.c, i.m)
- hengitettävät lääkkeet
- ihon kautta annosteltavat lääkkeet
- potilasohjaus

Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen
- kuntouttavan hoitotyön menetelmät ja arviointi

Näyttöön perustuva hoitotyö
Peruselintoimintojen tarkkailu ja hoito
-hengitys
-verenkierto
-erittäminen
-ensiapu

Ergonomia ja ergonominen työskentely, apuvälineet
Aseptinen toiminta
- aseptinen työskentely päivittäisissä perustoiminnoissa
- infektioriskien havainnointi ja torjunta
- suoja- ja tartuntaeristykset

Osaamisen kehittymisen arviointi ja reflektointi

Aika ja paikka

Toteutusaika näkyy toteutuksen tiedoista.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella hopsin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.
Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden aikana tai ulkopuolella työsuhteessa. Kts. erilliset ohjeet Diakin www-sivuilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat:
- erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin),
- pienryhmäkodit,
- monipuoliset palvelukeskukset,
- terveyskeskuksen vuodeosastot.
- maahanmuuttajille suunnatut palvelut sekä erilaiset vammaispalvelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

6 op, yhteensä 160 tuntia. Suositellaan suoritettavan 4 viikon jaksossa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelutunteihin sisältyy:
- Harjoitteluinfot, väli- ja loppureflektiot

Esitietovaatimukset

Terveysalan koulutuksessa 2. lukukauden harjoitteluun ja sen jälkeisiin harjoitteluihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta (LÄÄ01) -opintojakson hyväksytysti ja aina ennen seuraavia harjoitteluja niihin sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskut hyväksytysti.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa huomioida potilaiden / asiakkaiden moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian merkityksen hoidossa ja ohjauksessa
- osaa toimia toimintaympäristön tietoturva ja -suoja sekä potilas- ja asiakasturvallisuuskäytäntöjen mukaisesti
- osaa ohjatusti toteuttaa suullisen ja visuaalisen potilasohjausesityksen sekä huomioida potilaan elämänhistorian ja -olosuhteet ohjauksessa
- osaa tunnistaa potilaan ja asiakkaan hoitotyön tarpeita, toimia ja arvioida osaamistaan hoitotyön kansallisen prosessimallin mukaisesti
- osaa dokumentoida hoitotyötä sekä viestittää suullisesti
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskejä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohtia omassa toiminnassaan ja toimii lääkehoidon osaamisvaatimusten ja vastuun mukaisesti
- osaa arvioida omien tavoitteidensa ja harjoittelusuunnitelmansa toteutumista sekä asettaa itselleen ammatillisia kehittymishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä lukukaudella opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin), pienryhmäkodit, monipuoliset palvelukeskukset, terveyskeskuksen vuodeosastot.

HARJOITTELUN YDINALUEET:
Potilaan ja asiakkaan kokonaisvaltainen kohtaaminen ja hoitosuhde
Potilasohjausteorian käytännönsovellus
Dokumentointi, rakenteinen kirjaaminen ja raportointi
Lääkehoidon prosessi ohjattuna ja valvottuna
- p.o lääkitys
- injektioiden antaminen (s.c, i.m)
- hengitettävät lääkkeet
- ihon kautta annosteltavat lääkkeet
- potilasohjaus

Toimintakyvyn arviointi ja tukeminen
- kuntouttavan hoitotyön menetelmät ja arviointi

Näyttöön perustuva hoitotyö
Peruselintoimintojen tarkkailu ja hoito
-hengitys
-verenkierto
-erittäminen
-ensiapu

Ergonomia ja ergonominen työskentely, apuvälineet
Aseptinen toiminta
- aseptinen työskentely päivittäisissä perustoiminnoissa
- infektioriskien havainnointi ja torjunta
- suoja- ja tartuntaeristykset

Osaamisen kehittymisen arviointi ja reflektointi

Aika ja paikka

Toteutusaika näkyy toteutuksen tiedoista.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella hopsin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.
Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden aikana tai ulkopuolella työsuhteessa. Kts. erilliset ohjeet Diakin www-sivuilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat:
- erilaiset hoivayksiköt (yksityiset ja kaupungin),
- pienryhmäkodit,
- monipuoliset palvelukeskukset,
- terveyskeskuksen vuodeosastot.
- maahanmuuttajille suunnatut palvelut sekä erilaiset vammaispalvelut

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

6 op, yhteensä 160 tuntia. Suositellaan suoritettavan 4 viikon jaksossa.

Sisällön jaksotus

Harjoittelutunteihin sisältyy:
- Harjoitteluinfot, väli- ja loppureflektiot

Esitietovaatimukset

Terveysalan koulutuksessa 2. lukukauden harjoitteluun ja sen jälkeisiin harjoitteluihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta (LÄÄ01) -opintojakson hyväksytysti ja aina ennen seuraavia harjoitteluja niihin sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskut hyväksytysti.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelujen arvioinnnissa huomioidaan opiskeluvaiheen osaamistavoitteet ja koulutuksen osaamisvaatimukset. Lisäksi harjoittelujen arvioinnissa huomioidaan opiskelijan omat tavoitteet harjoittelujaksolle. . Diakin nettisivuilta löytyy tietoa harjoittelun arvioinnista. https://www.diak.fi/opiskelu/opiskelijan-polku/harjoittelu/ohjeita-ja-tietoa-harjoittelijalle/

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa ohjattuna toimintaympäristölle tyypillisten potilaiden lääketieteellisen hoidon perusteita hoitotyössä sekä toimia potilasturvallisuuden mukaisesti
- osaa laatia hoitotyön prosessin mukaisen hoitosuunnitelman ja viestittää suullisesti ja kirjallisesti työstään
- osaa ohjata potilasta ja hänen läheisiään yksilöllisesti sairauksien hoitamisessa, kuntoutumisessa ja omaseurannassa
- osaa havainnoida ja tunnistaa potilaan terveyttä vaarantavia tekijöitä ja toteuttaa varhaisen puuttumisen menetelmiä
- osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskitekijöitä sekä työskennellä aseptisesti
- osaa tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohdat ja vastuun mukaisesti
- lääkehoidon toteuttaminen eri antoreittejä käyttäen
- lääkehoidon vaikutusten seuranta, kirjaaminen, lääkehoidon tarkistus ja arviointi
- lääke- ja lääkitysturvallisuus
- osaa tunnistaa huono-osaisuuden ja syrjäytymisen tunnusmerkkejä harjoitteluympäristön potilaissa ja heidän läheisissään ja toimia lähimmäisen rakkauden ja eettisten periaatteiden mukaisesti
- osaa tunnistaa potilaan ja läheisten henkisen ja hengellisen avun tarpeet sekä soveltaa auttavan vuorovaikutuksen ja hengellisen hoitotyön menetelmiä hoitosuhteessa
- osaa ohjata asiakasta/potilasta ja hänen läheisiään käyttämään tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin palveluita
- osaa käyttää aikuisen hoitotyössä käytettäviä teknologisia välineitä ja sovelluksia eettisesti ja asiakaslähtöisesti
- osaa arvioida ammatillisen kasvunsa vaihetta sekä esittää aikuisten hoitotyön kehittämishaasteita

Opetusmenetelmät

Harjoitteluiden tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä lukukaudella opittujen tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä. Harjoittelupaikassa harjoittelun ohjaajana tulee olla nimetty sairaanhoitaja/-t.

Oppimateriaalit

Ennen harjoittelua opiskelijan kannattaa perehtyä harjoitteluympäristöä koskevaan erikoisalan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Useat harjoittelupaikat lähettävät myös ennen harjoittelua opiskelijan info -paketin. Tutustuthan myös Diakin yhteisiin harjoitteluohjeisiin ennen harjoittelua.

Suositeltavia lähteitä:
- www.terveyskyla.fi
- www.kaypahoito.fi
- sairaanhoitopiirien internet -sivut

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden ulkopuolella hopsin mukaisesti ja noudattaen Diakin harjoitteluohjeita.
Harjoittelu voidaan suorittaa myös lukukauden aikana tai ulkopuolella työsuhteessa. Kts. erilliset ohjeet Diakin www-sivuilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Kolmannen lukukauden mahdollisia harjoittelupaikkoja ovat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon perustason harjoittelupaikat. Harjoittelu voidaan suorittaa esim. eri erikoisalojen sisätautien- tai kirurgisten sairaaloiden vuodeosastoilla, päiväkirurgisissa yksiköissä, leikkaus- ja anestesiaosastolla (erityisesti aikaisempi osaaminen huomioiden) ym. Myös eri sairaaloissa toteutuvat moduuliharjoittelut sopivat tähän vaiheeseen opiskelua.
EU direktiivi 2013/55/EU General internal medicine and surgery, Acute care.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Harjoittelu 6 op, kokonaistuntimäärä, 162h. Harjoittelu suoritetaan 4 viikon ajanjakson aikana.
Harjoittelusta vastaava lehtori määrittää ennen harjoittelua harjoittelussa suoritettavan tuntimäärän.
Harjoittelutunteihin sisältyy:
- Harjoitteluinfot
- Perehdytys harjoittelupaikan hankintaan (Jobiili)
- CV laadinta ja harjoittelupaikan hankinta
- Tavoitteiden laadinta
- Välireflektio
- Loppureflektio
- Ohjauskeskustelu/t lehtorin ja harjoittelun ohjaajan kanssa
- Portfolion laadinta

Esitietovaatimukset

Terveysalan koulutuksessa 2. lukukauden harjoitteluun ja sen jälkeisiin harjoitteluihin osallistuminen edellyttää, että opiskelija on suorittanut Turvallinen lääkehoito ja -laskenta (LÄÄ01) -opintojakson hyväksytysti ja aina ennen seuraavia harjoitteluja niihin sisällöllisesti liittyvät lääkehoidon ja lääkelaskut hyväksytysti.

Lisätietoja opiskelijoille

TAVOITTEET:
Opiskelija
• osaa toteuttaa ohjattuna toimintaympäristölle tyypillisten potilaiden lääketieteellisen hoidon perusteita hoitotyössä sekä toimia potilasturvallisuuden mukaisesti
• osaa toimia ohjattuna suuronnettomuus-, kriisi- ja katastrofitilanteessa
• osaa laatia hoitotyön prosessin mukaisen hoitosuunnitelman ja viestittää suullisesti ja kirjallisesti työstään
• osaa ohjata potilasta ja hänen läheisiään yksilöllisesti sairauksien hoitamisessa, kuntoutumisessa ja omaseurannassa
• osaa havainnoida ja tunnistaa potilaan terveyttä vaarantavia tekijöitä ja toteuttaa varhaisen puuttumisen menetelmiä
• osaa havainnoida harjoitteluympäristön infektioriskitekijöitä sekä työskennellä aseptisesti
• osaa tunnistaa lääkehoitoprosessin riskikohdat ja toimii vastuun mukaisesti
• lääkehoidon toteuttaminen eri antoreittejä käyttäen
• lääkehoidon vaikutusten seuranta, kirjaaminen, lääkehoidon tarkistus ja arviointi
• lääke- ja lääkitysturvallisuus
• osaa tunnistaa huono-osaisuuden ja syrjäytymisen tunnusmerkkejä harjoitteluympäristön potilaissa ja heidän läheisissään ja toimia lähimmäisen rakkauden ja eettisten periaatteiden mukaisesti
• osaa tunnistaa potilaan ja läheisten henkisen ja hengellisen avun tarpeet sekä soveltaa auttavan vuorovaikutuksen ja hengellisen hoitotyön menetelmiä hoitosuhteessa
• osaa ohjata asiakasta/potilasta ja hänen läheisiään käyttämään
tarkoituksenmukaisia sosiaali- ja terveydenhuollon sekä 3. sektorin palveluita
• osaa käyttää aikuisen hoitotyössä käytettäviä teknologisia välineitä ja sovelluksia eettisesti ja asiakaslähtöisesti
• osaa arvioida ammatillisen kasvunsa vaihetta sekä esittää aikuisten hoitotyön kehittämishaasteita

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Harjoittelun hyväksytty suorittaminen opintojen vaihetta vastaavassa harjoitteluympäristössä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty