Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L. & Mäkeläinen, T. 2023. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S. & Kinnunen, T. 2022 Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO01:stä jää kirjallisuus+muu itsenäinen opiskelu, luennot ja ABO-testi. Ryhmätyö ja seminaarityö korvataan BIP:iin osallistumalla. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L. & Mäkeläinen, T. 2023. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S. & Kinnunen, T. 2022 Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO01:stä jää kirjallisuus+muu itsenäinen opiskelu, luennot ja ABO-testi. Ryhmätyö ja seminaarityö korvataan BIP:iin osallistumalla. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L. & Mäkeläinen, T. 2023. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S. & Kinnunen, T. 2022 Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO01:stä jää kirjallisuus+muu itsenäinen opiskelu, luennot ja ABO-testi. Ryhmätyö ja seminaarityö korvataan BIP:iin osallistumalla. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
http://www.hotus.fi/hotus-fi/suositukset
http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: http://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L. & Mäkeläinen, T. 2023. Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2019 tai 2016 painos). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S. & Kinnunen, T. 2022 Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M. & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy.(Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO01:stä jää kirjallisuus+muu itsenäinen opiskelu, luennot ja ABO-testi. Ryhmätyö ja seminaarityö korvataan BIP:iin osallistumalla. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa muodostaa kokonaisvaltaisen hoitotyön kuvan aikuisten hoidosta
- osaa analysoida aikuisväestön terveys- ja hyvinvointitietoa sekä hoito- ja palvelujärjestelmien tarvetta
- osaa soveltaa yleisempien sisätauti-kirurgisten sairauksien lääketieteellisen hoidon perusteita asiakaslähtöisessä hoitotyössä ja terveyden edistämisessä
- osaa soveltaa potilaan kokemustietoa elintapojen muutostarve- ohjauksessa sekä arjessa selviytymisen tukemisessa
- osaa soveltaa näyttöön perustuvaa tietoa ja arvioida hoidon laatua

Sisältö

- kokonaisvaltainen hoitotyö
- aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
- tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
- tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
- pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
- kivunhoito ja haavahoito
- syöpätautien hoitotyö
- ravitsemushoito
- NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
- sairastuminen ja seksuaaliterveys
- elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
- näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Opetusmenetelmät

Opiskelijoiden vaiheistettu näyttöön perustuva prosessioppiminen pienryhmissä, johon integroituvat ajankohtaiseen tutkittuun näyttöön perustuvat luennot.

Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää osallistumista lähiopetukseen, tehtävän tekemiseen sekä tenttiin.

Ydinsisällöt:
• kokonaisvaltainen hoitotyö
• aikuisväestön terveys- ja hyvinvointi, hoito- ja palvelutarve
• tavallisimmat sisätaudit ja sisätautipotilaan hoidossa käytettävät toimenpiteet ja menetelmät
• tavallisimmat kirurgisesti hoidettavat sairaudet
• pre-, intra- ja postoperatiivinen hoitotyö
• kivunhoito ja haavahoito
• syöpätautien hoitotyö
• ravitsemushoito
• ABCDE -menetelmä, NEWS (aikaisen varoituksen pistejärjestelmä)
• sairastuminen ja seksuaaliterveys
• elintapaohjaus, arjessa selviytyminen, potilaan kokemustieto
• näyttöön perustuva hoitotyö, terveysteknologia ja hoidon laatu

Oppimateriaalit

-Soveltuvat hoitosuositukset (mm.Käypä hoito -suositukset):
https://hotus.fi/hoitosuositukset/
https://www.kaypahoito.fi/suositukset

Ks. Terveysalan tietokannat: https://libguides.diak.fi/c.php?g=101492&p=657997
- Ajankohtainen näyttöön perustuva luentomateriaali

- Huovinen, A., Hynynen, M-A, Karhemaa, A., Koponen, L., & Mäkeläinen, T. (2023). Kliininen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Ahonen, O., Anttila, S., Blek-Vehkaluoto, M., Buure, T., Ekola, S., Partamies, S., & Sulosaari, V. (2016 tai uudempi). Kliininen hoitotyö. Sisätauteja, kirurgisia sairauksia ja syöpätauteja sairastavan hoito. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Aura, S., & Kinnunen, T. (2022). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin) TAI vanhempi painos: Karma, A., Kinnunen, T., Palovaara, M., & Perttunen, J. (2016). Perioperatiivinen hoitotyö. Sanoma Pro Oy. (Soveltuvin osin)
- Luentotallenteet

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan erikseen vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Osa opetuksesta toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä, projekteissa ja hankkeissa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Luennot: 24 h
Itsenäinen opiskelu: 52 h (ml. lääkäriluentotallenteet)
Kirjallisen tehtävän tekeminen pienryhmissä ja seminaari: 27h
Hoitoprosessitentti: 2 h

Sisällön jaksotus

- Näyttöön perustuvat aikuisten hoitotyön luennot
- Itsenäinen opiskelu (lääkäriluentotallenteet, hoitotyön videotallenteet, ABO -verkkokurssi)
- Pienryhmätyöskentely kirjallisen tehtävän osalta
- Kirjallisen työn esitys sovitulla tavalla
- Kokoava hoitoprosessitentti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Numeerinen K5-T1/hylätty
- Tentti K5-T1/hyl,
- kirjallinen tehtävä hyv/hyl,
- verensiirron ABO-verkkotentti hyv/hyl
- osallistuminen luennoille ja kirjallisen työn esitykseen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin, Suomen Elvytysneuvoston, Suomen Anestesiologiyhdistyksen ja Suomen Punaisen Ristin asettama työryhmä. (25.11.2021). Elvytys. Käypä hoito -suositus. Suomalainen lääkäriseura Duodecim. https://www.kaypahoito.fi/hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T., Ojala, M., & Vuorinen, S. (2020). Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin)
• Pölönen, P., Ala-Kokko, T., Helveranta, K., Jäntti, H., Kokko, A. (2013). Akuuttihoidon laitteet. Kustannus Oy Duodecim. https://www.terveysportti.fi/apps/dtk/aho?toc=798620
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa toteuttaa parenteraalista neste-, ravitsemus- ja lääkehoitoa akuuteissa hoitotilanteissa
- osaa toteuttaa enteraalista ravitsemushoitoa pitkäaikaissairaan hoidossa
- osaa soveltaa tietoja potilaan toimenpiteeseen valmistamissa ja ohjauksessa sekä keskeisissä leikkaus- ja anestesiahoitotyön toiminnoissa sekä toimenpiteen jälkeisessä tarkkailussa ja hoidossa
- osaa käyttää leikkaussalin tarkistuslistoja
- osaa hoitoelvytyksen periaatteet
- osaa laiteteknologian ja potilasturvallisuuden
- osaa perustella toimintaansa ajantasaisella tutkimustiedolla ja hoitosuosituksilla

Sisältö

- sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
- parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto, näytteenotto
- kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
- hoitoelvytys
- laiteteknologia ja potilasturvallisuus
- infektioiden torjunta ja aseptiikka
- päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

Opetusmenetelmät

OPETUSMENETELMÄT:
• Opintojakson info
• Kirjallisuuteen perustuva etukäteisverkkotesti
• Taitopajaharjoitukset
• Simulaatiot, oppimiskeskustelut, kriittinen ammatillinen reflektio
• Soveltava verkkotesti

Opiskelijat valmistautuvat simulaatio-oppimiseen käymällä annetut aihealueet läpi. Simulaatioon osallistumisen edellytys on, että opiskelija on tehnyt hyväksytysti etukäteistestin ja osallistunut taitopajaharjoituksiin. Soveltava testi tehdään sovittuna ajankohtana simulaatioiden yhteydessä.

Oppimateriaalit

Ydinsisällöt:
• Sisätautipotilaan, perioperatiivisen potilaan ja syöpäpotilaan hoitoprosessi
• parenteraalinen ja enteraalinen neste-, ravitsemus- ja lääkehoito, verensiirto,
• näytteenotto
• kirurgisessa toimenpiteessä avustaminen
• hoitoelvytys
• laiteteknologia ja potilasturvallisuus
• infektioiden torjunta ja aseptiikka
• päätöksenteko- ja ryhmätyöosaaminen

MATERIAALI VERKKOTESTEISSÄ JA TAITOPAJAHARJOITUKSISSA SEKÄ SIMULAATIOISSA HYÖDYNNETTÄVÄKSI:

• Ajankohtaiset tutkimusartikkelit
• Käypä Hoito. Elvytys. http://www.kaypahoito.fi/web/kh/suositukset/suositus?id=hoi17010
• Rautava-Nurmi, H., Westergård, A., Henttonen, T:, Ojala, M., Vuorinen, S., Muller, E. &Rusanen, S. 2020. Hoitotyön taidot ja toiminnot. Sanoma Pro. (Soveltuvin osin), löytyy myös E-kirjana.
• Terveysportti. (i.a). Akuuttihoito ja anestesia. Akuuttihoidon laitteet [Tietokanta].
• videokirjaston materiaali
• muu osoitettu kirjallisuus

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Sovitaan tapauskohtaisesti vastaavan opettajan kanssa ennen opintojakson alkamista. Opintojakson suorittaminen edellyttää taitopajoihin ja simulaatioihin osallistumista sekä verkkotestien tekemistä.

Keväällä 2024 vaihtoehtoinen suoritustapa on osallistua opintojaksolle: Multidisciplinary Simulation Blended Intensive -kurssille (BIP) 3op. Osa AHO01- ja AHO02 -opintojaksoista tehdään BIP-kurssilla (AHO01: 2op ja AHO02:1op). Suoritettavaksi AHO02:stä jää taitopajat. Simulaatio, etukäteisverkkotesti ja soveltava testi korvataan osallistumalla BIP:iin. Linkki BIP-kurssille: https://www.diak.fi/en/studying/international/intensive-programmes/blended-intensive-programmes-at-diak/multidisciplinary-simulation/
Lisätietoja: Kristiina Rosqvist; kristiina.rosqvist@diak.fi

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opetus toteutettavissa tavoitteita vastaavissa oppimisympäristöissä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

- Itsenäinen opiskelu: 46h
- Verkkotestien tekeminen: 2h
- Taitopajat: 24 h
- Simulaatiot: 4 h

Sisällön jaksotus

- Kirjallisuuteen perehtyminen
- Etukäteisverkkotesti
- Taitopajaharjoitukset
- Simulaatiot
- Soveltava verkkotesti

Esitietovaatimukset

1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sh-tutkinto tai vastaavilla sh-tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

- Verkkotestien suorittaminen annetussa ajassa
- Taitopajat ja simulaatiot 100% läsnäolo

Edellytys opintojaksoon osallistumiselle: 1. ja 2. lukukauden simulaatiot oltava suoritettuina, AHO01 opiskeltava samanaikaisesti AHO02 kanssa.

Ryhmäkoko noin 15 opiskelijaa

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Aika ja paikka

27.10.2023

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (14.5.2020.) Valinnanvapaus. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (14.5.2020.) Valinnanvapaus. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (14.5.2020.) Valinnanvapaus. https://thl.fi/fi/web/sote-uudistus/palvelujen-tuottaminen/valinnanvapaus

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
- ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
- tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen laadussa
- osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmissä

Sisältö

- sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
- ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja informaatio-ohjaus
- kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
- älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
- monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
- asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet:
Opiskelija ymmärtää sosiaali- ja terveydenhuollon toiminnan organisoinnin, palvelujen
tuottamisen ja järjestämisen tavat, ohjauksen ja valvonnan
• ymmärtää kirkonalan, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunta toiminnan
organisoinnin ja toiminnan järjestämisen tavat
• tietää keskeisemmät älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• ymmärtää eri toimijoiden merkityksen palveluiden tuottamisessa ja sen
laadussa
• osaa jäsentää asiakkaan asemaa ja oikeuksia sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujärjestelmissä

Tarkennetut sisällöt:
• sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteet
• ajankohtainen sosiaali- ja terveysalaa koskeva normi-, resurssi- ja
informaatio-ohjaus
• kirkon, kolmannen sektorin ja kansalaisyhteiskunnan toiminta
• älykkäät palvelut ja hyvinvointiteknologian sovellukset
• monialainen yhteistyö ja asiakkaiden terveys ja hyvinvointi
• asiakkaan/potilaan oikeudet ja asema palvelujärjestelmissä

Opetusmenetelmät:
Opintojakso koostuu lähiopetuksesta sekä kirjallisesta tehtävästä.
Lähiopetusjaksolla opiskelija perehtyy nykyiseen ja muodostumassa olevaan SOTE- järjestelmään. Opiskelija muodostaa kuvan asiakaslähtöisestä palvelurakennekokonaisuudesta lähiopetusmateriaalin ja itsenäisen työskentelyjakson tehtävän avulla.

Opiskelija tekee kirjallisen oppimistehtävän: ”Palvelujärjestelmä-analyysi” .Viimeisellä lähijaksolla käydään läpi "Palvelujärjestelmä" -tehtävän tuloksia ja monialaisen yhteistyön merkitystä asiakkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä.

Oppimateriaalit

Suomen evankelisluterilainen kirkko. (i.a.). Etusivu. https://evl.fi/etusivu
Kansalaisfoorumi. (i.a.) Kansalaisyhteiskunta. https://www.kansalaisyhteiskunta.fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Etusivu. https://thl.fi/fi/

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. (i.a.). Sotkanet.fi. Tilastotietoja suomalaisten terveydestä ja hyvinvoinnista. https://sotkanet.fi/sotkanet/fi/index

Kansalaisareena, & Kirkkopalvelut. (i.a.). Vapaaehtoistyö.fi. https://vapaaehtoistyo.fi/fi/

Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 1/3. Onnistuneet vapaaehtoistoiminnan edellytykset. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 2/3. Vapaaehtoistoiminnan johtaminen. https://moodle.diak.fi/login/index.php
Uitto, M. (2016). Vapaaehtoistoiminnan johtaminen ja koordinointi 3/3. Vapaaehtoistoiminta ja ammatillinen työ - yhteistyötä vai rajanvetoa. https://moodle.diak.fi/login/index.php

L13/2013. Laki sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. 24.1.2003/13. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2003/20030013

Sihto, M., Palosuo, H., Topo, P., Vuorenkoski, L., & Leppo, K. (toim.) (2013). Terveyspolitiikan perusta ja käytännöt. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-814-8

Sosiaali- ja terveysministeriö (i.a.) Hoitopaikan valinta.
https://stm.fi/hoitopaikan-valinta

Esitietovaatimukset

Ei edellytä aiempia opintoja.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Diakin AHOT-ohjeet ja käytännöt

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

At the end of the course the student is expected to
• Apply scientific knowledge of family nursing in the nursing care, health promotion and family support of children and adolescents with chronic conditions
• Identify common national and international challenges and societal changes in health promotion and chronic disease management with children and adolescents
• Assess the effectiveness of solution-focused and multidisciplinary family support and nursing
• Support and advice families in using services provided by NGOs, church organisations and low-threshold programmes

Opiskelija
- osaa soveltaa tieteellistä tietoa perhehoitotyöstä lapsen/nuoren pitkäaikaissairauden hoidossa, terveyden edistämisessä ja vaikutuksista perheeseen
- osaa nostaa esiin ja tunnistaa yleisiä kansallisia ja kansainvälisiä haasteita ja yhteiskunnan muutoksia lasten ja nuorten terveyden edistämisessä ja pitkäaikaissairauksien hoidossa
- osaa arvioida voimavarakeskeisen ja moniammatillisen perhe- ja perhehoitotyön toiminnan vaikuttavuutta
- osaa ohjata ja tukea perhettä käyttämään järjestöjen, seurakunnan ja matalan kynnyksen palveluita

Sisältö

• Scientific approaches to family support and nursing
• Key factors of social exclusion and deprivation
• Multidisciplinary networks, child protection, family support and nursing, experts by experience
• Internal and external family structures and dynamics
• Evidence-based health promotion
• Resources for supporting the growth, development and health of children and adolescents
• Service systems and NGOs

- tieteelliset lähestymistavat perhe- ja perhehoitotyössä
- keskeiset syrjäytymistä ja huono-osaisuutta aiheuttavat tekijät
- moniammatillinen verkostotyö, lastensuojelu, perhe- ja perhehoitotyö, kokemusasiantuntijat
- perheen sisäiset ja ulkoiset rakenteet sekä perhedynamiikka
- näyttöön perustuva terveyden edistäminen
- lapsen ja nuoren kasvua, kehitystä ja terveyttä tukevat voimavarat
- palvelujärjestelmät ja järjestöt

Opetusmenetelmät

online course consisting online lectures, independent studies and a written assignment ( made alone/pairs/groups)

Oppimateriaalit

Literature/sources presented at learning platform (Diakle)

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The written assignment can be implemented at workplaces.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 ects corresponds 27 hours of study

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic. Suitable for professionals (nurse, public health nurse, midwife,social services BA) to updating and deepening their knowledge.

All materials and lessons are in English, the written task can be done also in Finnish.

Lisätiedot

All materials and lessons are in English, but students can do the written task also in Finnish.

Opintojakson nimi suomeksi: Pitkäaikaissairaan lapsen, nuoren ja hänen perheensä terveyden edistäminen
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The course is evaluated numerically 1-5/ failed. Evaluation is based on assessment of the written assignment and participating the working process.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

At the end of the course the student is expected to
• Identify and analyse the specificities of clinical care for children and adolescents
• Take into account cultural factors and family diversity in the planning and implantation of clinical nursing care
• Identify and propose development opportunities in nursing care for children, adolescents and families
• Analyse, apply and evaluate national and international evidence-based research resources on the specificities of clinical care for children and adolescents

Opiskelija
- osaa tunnistaa ja arvioida lapsen ja nuoren kliinisen hoidon erityispiirteitä
- osaa huomioida perheiden monimuotoisuuden ja eri kulttuurien vaikutukset kliinisen hoitotyön suunnittelussa ja toteuttamisessa
- osaa soveltaa tietojaan lääkehoidosta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan lasten ja nuorten lääkehoitoa
- osaa esittää kehittämishaasteita lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön
- osaa analysoida, soveltaa sekä arvioida ajantasaista näyttöön perustuvaa kansallista sekä kansainvälistä tutkimustietoa lasten ja nuorten hoitotyön kliinisistä erityiskysymyksistä

Sisältö

• Specificities of clinical care for children and adolescents
• Diversity and cultural backgrounds in the nursing care of children, adolescents and families
• Development challenges of children, adolescents and families
• Evidence-based research on the nursing care of children, adolescents and families

- lasten ja nuorten kliinisen hoitotyön erityispiirteet
- lääkehoito
- monimuotoisuus ja eri kulttuurit lasten, nuorten ja perheiden hoitotyössä
- lasten, nuorten ja perheiden kehittämishaasteet
- näyttöön perustuva tutkimustieto lasten, nuorten ja perheiden hoitotyössä

Opetusmenetelmät

Lectures, independent studies, online course and portfolio

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

1 ects corresponds 27 hours of study

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic. Suitable for professionals (nurse, public health nurse, midwife,social services BA) to updating and deepening their knowledge.

All materials and lessons are in English, but students can do the written task also in Finnish.

Lisätiedot

All materials and lessons are in English, but students can do the written task also in Finnish.


Opintojakson nimi suomeksi: Lasten ja nuorten kliinisen hoitotyön erityiskysymykset.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The Course is evaluated numerically 1-5/failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the course the student is expected to
• Identify and analyse the specificities of clinical care for children and adolescents
• Take into account cultural factors and family diversity in the planning and implantation of clinical nursing care
• Identify and propose development opportunities in nursing care for children, adolescents and families
• Analyse, apply and evaluate national and international evidence-based research resources on the specificities of clinical care for children and adolescents

Opiskelija
- osaa tunnistaa ja arvioida lapsen ja nuoren kliinisen hoidon erityispiirteitä
- osaa huomioida perheiden monimuotoisuuden ja eri kulttuurien vaikutukset kliinisen hoitotyön suunnittelussa ja toteuttamisessa
- osaa soveltaa tietojaan lääkehoidosta suunnitellessaan, toteuttaessaan ja arvioidessaan lasten ja nuorten lääkehoitoa
- osaa esittää kehittämishaasteita lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön
- osaa analysoida, soveltaa sekä arvioida ajantasaista näyttöön perustuvaa kansallista sekä kansainvälistä tutkimustietoa lasten ja nuorten hoitotyön kliinisistä erityiskysymyksistä

Sisältö

• Specificities of clinical care for children and adolescents
• Diversity and cultural backgrounds in the nursing care of children, adolescents and families
• Development challenges of children, adolescents and families
• Evidence-based research on the nursing care of children, adolescents and families

- lasten ja nuorten kliinisen hoitotyön erityispiirteet
- lääkehoito
- monimuotoisuus ja eri kulttuurit lasten, nuorten ja perheiden hoitotyössä
- lasten, nuorten ja perheiden kehittämishaasteet
- näyttöön perustuva tutkimustieto lasten, nuorten ja perheiden hoitotyössä

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätiedot

All materials and lessons are in English, but students can do the written task also in Finnish.


Opintojakson nimi suomeksi: Lasten ja nuorten kliinisen hoitotyön erityiskysymykset.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa suunnitella ja arvioida perhehoitotyön eri menetelmiä ja niiden käyttöä
- osaa tunnistaa ja suunnitella toimintaa perhehoitotyön erityiskysymyksissä
- osaa arvioida erilaisten työkäytänteiden sekä menetelmien vaikutuksia perhe- ja perhehoitotyön palvelujärjestelmässä
- osaa esittää kehittämishaasteita perhehoitotyöhön
- osaa analysoida, soveltaa sekä arvioida ajantasaista näyttöön perustuvaa kansallista sekä kansainvälistä tutkimustietoa perhehoitotyössä

Sisältö

- perhehoitotyön erilaiset menetelmät
- perhehoitotyön erityiskysymykset
- perhehoitotyön työkäytänteet ja palvelujärjestelmä
- perhehoitotyön kehittämishaasteet
- näyttöön perustuva tutkimustieto perhehoitotyössä

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet
Opiskelija
•osaa toimia moniammatillisessa yhteistyössä eri toiminnallisten perhehoityön menetelmien käytössä
•osaa soveltaa olemassa olevia menetelmiä erilaisissa toimintaympäristöissä, kulttuureissa ja yhteiskunnallisissa tilanteissa
•kehittää uudenlaisia terveyttä ja hyvinvointia edistäviä menetelmiä perhekeskeiseen työhön
•osaa käyttää työmenetelminä voimavara- ja ratkaisukeskeisiä sekä vertaistukeen perustuviamenetelmiä
•osaa käyttää ja soveltaa toiminnallisia menetelmiä tavoitteellisesti sekä terapeuttisesti
•osaa toiminnallisia menetelmiä käyttäen arvioida lapsen ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä vahvistaa perheen voimavaroja näyttöön perustuen
Opintosuorituksen kuvaus
Opinnot sisältävät verkko-opetusta ja itsenäistä työskentelyä.
Aloitus- ja lopetusseminaari collaboratessa.

Oppimateriaalit

Oppimateriaali Diaklessa

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

5 op= 26,7 h x 5

Esitietovaatimukset

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Soveltuu sosiaalialan opiskelijoille vapaasti valittaviin/täydentäviin opintoihin

Lisätietoja opiskelijoille

Kurssi suoritetaan suomen kielellä.

Menetelmää harjoitellaan perheen kanssa tai vaihtoehtoisesti haastatellaan työmenetelmää käyttävää ammattilaista.

Lisätiedot

Toteutuu suomen kielellä.


AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

1-5, kaikki osasuoritukset tehtyinä (sukupuu-ennakkotehtävä, verkkokeskustelu "kaltoinkohtelu-ja väkivalta"-aiheesta, kirjallinen tehtävä sekä esitys menetelmästä)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Opetusmenetelmät

• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and well-being risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify, and analyze factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Can use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

At the end of the practical training the student is expected to
• Plan, deliver and evaluate evidence-based clinical nursing with children and adolescents according to ethical and economic principles
• Discuss challenges and potential health and wellbeing risks relating to health promotion with children and families
• Work in various family nursing settings in compliance with ethical and professional standards, the values of family nursing, children’s rights, privacy legislation and applicable regulations
• Develop professional competencies in dealing with families from different and individual backgrounds and in different, individual life stages and settings
• Anticipate, identify and analyse factors that can promote families’ inclusion or exclusion, and support and guide families in using multiple services
• Independently administer prescribed medical care under supervision
• Is able to use technological applications and is able to analyze ethical principles related to using technology in care of clients / patients
• Perform professional nursing roles in multi-sectoral and multidisciplinary practice

Opiskelija
- osaa suunnitella, toteuttaa sekä arvioida näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten kliinistä hoitotyötä eettisten ja taloudellisten periaatteiden mukaisesti
- osaa ottaa puheeksi lasten, nuorten perheiden terveyden edistämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisia terveys- ja hyvinvointiriskejä
- osaa toimia ammattieettisten periaatteiden, perhehoitotyön arvojen, lasten oikeuksien, tietosuojan ja toimintaa ohjaavien säädösten mukaisesti perhehoitotyön eri toimintaympäristöissä
- osaa kehittää ammatillisia valmiuksiaan kohdata elämänkulun eri vaiheessa olevia sekä yksilöllisistä lähtökohdista tulevia perheitä erilaisissa toimintaympäristöissä
- osaa ennakoida, tunnistaa ja arvioida perheen osallisuutta lisääviä/syrjäytymistä ennaltaehkäiseviä tekijöitä ja osaa ohjata ja tukea perhettä eri palveluiden käyttämisessä
- osaa toteuttaa itsenäisesti valvottuna asiakkaalle/potilaalle määrättyä lääkehoitoa
- osaa hyödyntää terveysteknologian sovelluksia asiakkaan/potilaan hoidossa ja omahoidossa
- osaa analysoida ja arvioida lasten, nuorten ja perheiden hoitotyöhön sekä terveysteknologian sovellusten käyttöön liittyviä eettisiä haasteita
- osaa toimia hoitotyön asiantuntijatehtävissä monialaisessa sekä -ammatillisessa yhteistyössä

Oppimateriaalit

Can be found in Diakle -platform.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

The internship can be completed in a variety of child, adolescent and family care settings where nurses work.

EU directives:
The internship is carried out in an environment where the goals of the internship competence are possible to achieve.

Partly in Diak’s projects.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

15 ECTS = 400,5 hours.

The number of training hours includes the orientation / planning, implementation and evaluation of the training in different ways

Esitietovaatimukset

Suitable for nurses, public health nurses and midwives to specialize and update their competence, or for a student in a Bachelor’s Degree Program in Health Care who has already completed the relevant basic professional studies (The care of children, youth, and families -studies) in their own degree program. A prerequisite for proceeding to the advanced studies is approx. 120 completed credits or other specific reason which has been discussed and agreed with the study guidance counsellor. For Open UAS students’ mastery of the equivalent knowledge (comparable study module of another UAS or adequate work experience as a nurse).

Soveltuu sairaanhoitajille, terveydenhoitajille ja kätilöille osaamisen syventämiseen ja päivittämiseen tai terveysalan amk-opiskelijalle, joka on suorittanut jo omassa tutkinnossaan aiheeseen liittyvät ammatilliset perusopinnot (lasten, nuorten ja perheiden hoitotyön opinnot). Edellytyksenä syventäviin opintoihin siirtymiselle on n. 120 opintopistettä tai opon kanssa sovittu jokin muu erityinen syy. Avoimen amk:n opiskelijalla vastaavien tietojen hallinta (muiden AMKien vastaava opintojakso tai riittävä työkokemus sairaanhoitajana).

Lisätietoja opiskelijoille

Applicable for social services and health care UAS students who have completed their previous studies of the topic.

CHI04 practical training can only be delivered after all previous practices has been approved.

Lisätiedot

Opintojakson nimi suomeksi: Lasten, nuorten ja perheiden kliinisen hoitotyön syventävä harjoittelu.
AHOT 5/2021: Voidaan ahotoida vain, jos opiskelijalla on aikaisempi sairaanhoitajan tutkinto tai vastaavilla sairaanhoitajan tutkintoon johtavilla korkeakouluopinnoilla. 

Diakin opetussuunnitelmaa noudattavat suomenkieliset ryhmät tekevät tämän harjoittelun 15 opintopisteen laajuisena. Nursing-ryhmät tekevät tämän harjoittelun opetussuunnitelman mukaisesti 20 opintopisteen laajuisena.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

The practical placement is evaluated passed/ failed.

Read about the assessment criteria at Diak: https://www.diak.fi/en/assessment/

Tavoitteet

Opiskelija
• ymmärtää digitaalisen teknologian merkityksen ja syventää osaamistaan yksilöiden ja yhteisöjen terveyden edistämisessä
• tutustuu erilaisiin digitaalisiin työkaluihin ja sovelluksiin, jotka tukevat terveyden edistämistä ja asiakkaan/potilaan itsehoitoa
• kehittää ja syventää osaamistaan digitaalisessa terveyden edistämisen viestinnässä
• osaa huomioida työssään digitaalisessa työympäristössä asiakastyöhön liittyviä eettisiä ja tietoturvallisuuteen liittyviä näkökulmia
• osaa huomioida etätyöskentelyn ja kognitiiviseen ergonomian merkityksen omalle työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle

Sisältö

• digitaalinen työympäristö
• terveyden edistäminen
• viestintä digitaalisessa työympäristössä
• tietoturva
• eettiset näkökulmat digitaalisessa asiakastyössä
• työssä jaksaminen ja työhyvinvointi

Opetusmenetelmät

Itsenäisesti verkossa tehtävä opintojakso. Itsenäisiä tehtäviä, verkkotestejä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

EI liity harjoittelua

Lisätietoja opiskelijoille

DTH01Digitaalinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja DTH02Sote-palveluiden uudistuvat toimintatavat - jaksoilla (yht. 5 op) voi korvata yhden 5 op:n terveysalan syventävien opintojen teoriaopinnoista.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
• ymmärtää digitaalisen teknologian merkityksen ja syventää osaamistaan yksilöiden ja yhteisöjen terveyden edistämisessä
• tutustuu erilaisiin digitaalisiin työkaluihin ja sovelluksiin, jotka tukevat terveyden edistämistä ja asiakkaan/potilaan itsehoitoa
• kehittää ja syventää osaamistaan digitaalisessa terveyden edistämisen viestinnässä
• osaa huomioida työssään digitaalisessa työympäristössä asiakastyöhön liittyviä eettisiä ja tietoturvallisuuteen liittyviä näkökulmia
• osaa huomioida etätyöskentelyn ja kognitiiviseen ergonomian merkityksen omalle työhyvinvoinnille ja työssä jaksamiselle

Sisältö

• digitaalinen työympäristö
• terveyden edistäminen
• viestintä digitaalisessa työympäristössä
• tietoturva
• eettiset näkökulmat digitaalisessa asiakastyössä
• työssä jaksaminen ja työhyvinvointi

Opetusmenetelmät

Itsenäisesti verkossa tehtävä opintojakso. Itsenäisiä tehtäviä, verkkotestejä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

EI liity harjoittelua

Lisätietoja opiskelijoille

DTH01Digitaalinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja DTH02Sote-palveluiden uudistuvat toimintatavat - jaksoilla (yht. 5 op) voi korvata yhden 5 op:n terveysalan syventävien opintojen teoriaopinnoista.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
• ymmärtää hyvinvointialueiden organisaation, strategian, talouden ja hallinnon perusteet
• tunnistaa sote-uudistuksen tuomat mahdollisuudet ja haasteet sosiaali- ja terveydenhuollolle
• tunnistaa oman roolinsa ammattilaisena osana uutta palvelujärjestelmää
• ymmärtää tiimi- ja monialaisen työskentelyn merkityksen osana uutta palvelujärjestelmää

Sisältö

Ydinsisällöt:
• sote-uudistus ja hyvinvointialueiden toiminta
• uudenlaiset toimintamallit hyvinvointialueilla
• eettiset näkökulmat digitaalisessa asiakastyössä
• uudenlaiset tiimit ja niiden toiminta hyvinvointialueilla

Opetusmenetelmät

Itsenäisesti verkossa tehtävä opintojakso. Itsenäisiä tehtäviä, verkkotestejä.

Oppimateriaalit

Materiaali tarjotaan verkkoalustalla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2op = 54h opiskelijan työtä, ei ajastettuja tehtäviä opintojakson toteutusajan sisällä.

Lisätietoja opiskelijoille

DTH01Digitaalinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja DTH02Sote-palveluiden uudistuvat toimintatavat - jaksoilla (yht. 5 op) voi korvata yhden 5 op:n terveysalan syventävien opintojen teoriaopinnoista

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson jokaisen osan jälkeen monivalintakysymyksistä koostuva testi. Opintojakso on suoritettu kun kaikki opintojakson osat on suoritettu.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
• ymmärtää hyvinvointialueiden organisaation, strategian, talouden ja hallinnon perusteet
• tunnistaa sote-uudistuksen tuomat mahdollisuudet ja haasteet sosiaali- ja terveydenhuollolle
• tunnistaa oman roolinsa ammattilaisena osana uutta palvelujärjestelmää
• ymmärtää tiimi- ja monialaisen työskentelyn merkityksen osana uutta palvelujärjestelmää

Sisältö

Ydinsisällöt:
• sote-uudistus ja hyvinvointialueiden toiminta
• uudenlaiset toimintamallit hyvinvointialueilla
• eettiset näkökulmat digitaalisessa asiakastyössä
• uudenlaiset tiimit ja niiden toiminta hyvinvointialueilla

Opetusmenetelmät

Itsenäisesti verkossa tehtävä opintojakso. Itsenäisiä tehtäviä, verkkotestejä.

Oppimateriaalit

Materiaali tarjotaan verkkoalustalla.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Ei valinnaisia suoritustapoja.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

2op = 54h opiskelijan työtä, ei ajastettuja tehtäviä opintojakson toteutusajan sisällä.

Lisätietoja opiskelijoille

DTH01Digitaalinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja DTH02Sote-palveluiden uudistuvat toimintatavat - jaksoilla (yht. 5 op) voi korvata yhden 5 op:n terveysalan syventävien opintojen teoriaopinnoista

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opintojakson jokaisen osan jälkeen monivalintakysymyksistä koostuva testi. Opintojakso on suoritettu kun kaikki opintojakson osat on suoritettu.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa viestiä moniammatillisissa ja -kulttuurisissa vuorovaikutustilanteissa (tavoitteena eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso B2).
- osaa ohjata asiakasta suullisesti
- osaa selvittää asiakkaan tämänhetkistä ja aiempaa terveydentilaa tai elämäntilannetta
- osaa käyttää ja ymmärtää keskeistä ammattialan sanastoa ja käsitteistöä

Sisältö

- kulttuurien välinen kommunikaatio
- asiakastilanteet
- oman alan ammatillinen sanasto ja aihepiirit

Opetusmenetelmät

Lähi- ja etäopiskelu, sisältää itsenäistä - ja pienryhmätyöskentelyä: Verkkokeskustelu, Paritehtävä, Aktiivinen osallistuminen lähi- ja etäopetukseen, Pienryhmätehtävä.

Aika ja paikka

Terveysalan englanti Ops 20 mukaan on 5.lukukaudella
Sosiaalialan englanti Ops 20 mukaan 4.lukukaudella

Oppimateriaalit

Oppimisalustalla on opettajan suosittelema alakohtainen kirjallisuus, muu materiaali, verkkotehtävät ja ohjeistus opiskelijan tuottamaan materiaaliin.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Voit suorittaa ammatillisen englannin opintojaksot (suullinen ja kirjallinen) osana kansainvälistä opiskelijavaihtoa tai kansainvälistä harjoittelua. Vaihdon vähimmäispituuden tulee olla 3 kuukautta ja pääsääntöisen työskentelykielen englanti. Palattuasi vaihdosta kirjoitat englanninkielisen esseen sekä suoritat suullisen tentin. Ota yhteyttä oman kampuksesi kielten vastuulehtoriin ja sovin hänen kanssaan aikataulusta.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Työelämäyhteistyö kurssikohtaisesti esim. vierailijat tai vierailukohteet, mahdollisesti työelämälähtöinen tehtäväosio esim. osana yhteistyössä tehtyä projektia/hanketta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Joka toteutukselle oma, kirjallisten tenttien uusinnat yleisissä tenteissä, suullisten tenttien uusinnoista sovitaan opintojakson opettajan kanssa erikseen.

Kansainvälisyys

Mahdolliset kv-yhteydet, jos oppilaitoksella on kurssin aikana esim. kv yhteistyöhanke meneillään (kv-viikolle osallistuminen jne.)

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Yhden opintopisteen työmäärä on opiskelijalle 27 tuntia.
Englannin kurssin opintopistemäärä on 3 op.

Sisällön jaksotus

Kaksi opintojaksoa, englannin suullinen ja englannin kirjallinen kielitaito opetetaan yhtenä kurssina ja kokonaisuutena niin että yhdellä luennolla voi olla molempien toteutusten sisältöjä.

Luentojen lisäksi kurssin suoritukseen kuuluu sisältöjä kokoava ja soveltava kurssitehtävä (ryhmätyö), jota valmistellaan koko kurssin ajan. Kurssitehtävä esitellään kurssin lopussa

Esitietovaatimukset

Eurooppalaisen viitekehyksen taitotaso vähintään B1 englannin kielen suullisena taitotasona

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson aikana toteutettava mahdollinen, työelämälähtöinen tehtäväosio, jossa alakohtaisuus tulee esille (esim. osana projektia/hanketta, itsenäinen tutustuminen työelämään ja työelämämateriaalin laatiminen (esim. portfolio, tiedonhaku omalta alalta ja sen raportointi, ym.) erikseen sovitusti edellyttäen, että opiskelijan kielitaito on riittävä.

AHOT 12/2018: Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) Diakin Ahot-menettelyn mukaisesti, tieto löytyy tutkintosäännöstä ja Diak sähköisestä opinto-oppaasta.

Lisätiedot

AHOT 5/2021:
Aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) kielten opettajien ohjeistuksen mukaisesti

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu kurssin lopussa olevaan tenttiin, joka arvioidaan.
Opintosuoritusrekisteriin merkitään arviointi. Eurooppalainen viitekehys B1-C1.

Arviointiasteikko 0-5
Arviointikriteerit - hylätty (0)
Arviointikriteerit - tyydyttävä (1-2) (B1.1-B1.2)
Arviointikriteerit - hyvä (3-4) (B2.1-B2.2)
Arviointikriteerit - kiitettävä (5) (C1)