Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Opetusmenetelmät

Opetuksena järjestetään luentoja, vierailijaluentoja ja ohjausta tiimeille sekä ilmiötehtävän seminaari. Opintojaksoon liittyvä kirjallinen oppimistehtävä ja siihen liittyvä esitys tehdään tiiminä ja oppimistehtävään liittyy opintokäynti työelämään. Työelämäkäyntiin liittyvä opintokäynti voi sisältää vapaaehtoistyötä. Toisen lukukauden opinnoissa sama opiskelijatiimi toimii tämän lukukauden aikana pitkäkestoisesti useiden opintojaksojen aikana.

Ydinsisällöt
- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja
nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Oppimateriaalit

Kirjallisessa tehtävässä käytetään lähteenä seuraavia pakollisia materiaaleja:
- kahta suomalaista ja yhtä englanninkielistä tieteellistä artikkelia, jotka tiimi itse valitsee ilmiöön liittyen
- yhtä seuraavista teoksista:

Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

tai

Niemelä, M., & Saari, J. (toim.). (2013). Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. (Teemakirja 10). Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/40230

sekä lisäksi muuta ilmiön käsittelyä tukevaa materiaalia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan vaihtoehtoinen suoritustapa edellyttää opinto-ohjaajan kanssa perusteiden selvittämistä. Vaihtoehtoinen toteutus on kirjallinen yksilötehtävä, jonka teema sovitaan työelämän yhteistyötahon kanssa. Tehtävän pakolliset materiaalit ovat em. artikkelit ja teokset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijatiimi tutustuu oppimistehtävässä valitsemaansa köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmiöön myös työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Arviointiperusteena on kirjallinen ilmiötehtävä ja siihen liittyvä esitys.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei toteudu kv-yhteistyössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijana tiimityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja yksilötyöskentelyyn tulee varautua mm. yhteisen tiimityöskentelyajan löytämiseksi.

Sisällön jaksotus

Opinnot sijoittuvat toisen opiskelulukukauden alkupuolelle

Lisätietoja opiskelijoille

Sinulla tulee olla valmiuksia tiimityöskentelyyn, sähköisen oppimisalustan käyttöön sekä kirjallisen tehtävän tekemisen perusteisiin.
AHOT-hakemuksessa sinun tulee osoittaa monipuolinen opintojakson teemojen hallinta teoriassa ja käytännössä. AHOT-hakemus tehdään Diakin käytänteiden mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet:
Opiskelijana osallistut opetukseen.Työskentelet tiimissä aktiivisesti kirjallisen ilmiötehtävän ja esityksen osalta sekä osallistut tehtävään liittyvään työskentelyyn työelämässä. Kirjallinen oppimistehtävä arvioidaan Diakin arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijatiimin jäsenten arviointi voi olla yksilöllinen.
Arvosana muodostuu ilmiötehtävän arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Opetusmenetelmät

Opetuksena järjestetään luentoja, vierailijaluentoja ja ohjaus tiimeille sekä ilmiötehtävän seminaari. Opintojaksoon liittyvä kirjallinen oppimistehtävä ja siihen liittyvä esitys tehdään tiiminä ja oppimistehtävään liittyy opintokäynti työelämään. Työelämäkäyntiin liittyvä opintokäynti voi sisältää vapaaehtoistyötä. Toisen lukukauden opinnoissa sama opiskelijatiimi toimii tämän lukukauden aikana pitkäkestoisesti useiden opintojaksojen aikana.

Ydinsisällöt
- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja
nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Oppimateriaalit

Kirjallisessa tehtävässä käytetään lähteenä seuraavia pakollisia materiaaleja:
- kahta suomalaista ja yhtä englanninkielistä tieteellistä artikkelia, jotka tiimi itse valitsee ilmiöön liittyen
- yhtä seuraavista teoksista:

Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

tai

Niemelä, M., & Saari, J. (toim.). (2013). Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. (Teemakirja 10). Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/40230

sekä lisäksi muuta ilmiön käsittelyä tukevaa materiaalia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan vaihtoehtoinen suoritustapa edellyttää opinto-ohjaajan kanssa perusteiden selvittämistä. Vaihtoehtoinen toteutus on kirjallinen yksilötehtävä, jonka teema sovitaan työelämän yhteistyötahon kanssa. Tehtävän pakolliset materiaalit ovat em. artikkelit ja teokset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijatiimi tutustuu oppimistehtävässä valitsemaansa köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmiöön myös työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Arviointiperusteena on ilmiötehtävä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei toteudu kv-yhteistyössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opinnot sijoittuvat toisen opiskelulukukauden alkupuolelle

Lisätietoja opiskelijoille

Sinulla tulee olla valmiuksia tiimityöskentelyyn, sähköisen oppimisalustan käyttöön sekä kirjallisen tehtävän tekemisen perusteisiin.
AHOT-hakemuksessa sinun tulee osoittaa monipuolinen opintojakson teemojen hallinta teoriassa ja käytännössä. AHOT-hakemus tehdään Diakin käytänteiden mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet:
Opiskelijana osallistut opetukseen.Työskentelet tiimissä aktiivisesti kirjallisen ilmiötehtävän ja esityksen osalta sekä osallistut tehtävään liittyvään työskentelyyn työelämässä. Kirjallinen oppimistehtävä arvioidaan Diakin arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijatiimin jäsenten arviointi voi olla yksilöllinen.
Arvosana muodostuu ilmiötehtävän arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Opetusmenetelmät

Opetuksena järjestetään luentoja, vierailijaluentoja ja ohjausta tiimeille sekä ilmiötehtävän seminaari. Opintojaksoon liittyvä kirjallinen oppimistehtävä ja siihen liittyvä esitys tehdään tiiminä ja oppimistehtävään liittyy opintokäynti työelämään. Työelämäkäyntiin liittyvä opintokäynti voi sisältää vapaaehtoistyötä. Toisen lukukauden opinnoissa sama opiskelijatiimi toimii tämän lukukauden aikana pitkäkestoisesti useiden opintojaksojen aikana.

Ydinsisällöt
- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja
nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Oppimateriaalit

Kirjallisessa tehtävässä käytetään lähteenä seuraavia pakollisia materiaaleja:
- kahta suomalaista ja yhtä englanninkielistä tieteellistä artikkelia, jotka tiimi itse valitsee ilmiöön liittyen
- yhtä seuraavista teoksista:

Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

tai

Niemelä, M., & Saari, J. (toim.). (2013). Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. (Teemakirja 10). Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/40230

sekä lisäksi muuta ilmiön käsittelyä tukevaa materiaalia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan vaihtoehtoinen suoritustapa edellyttää opinto-ohjaajan kanssa perusteiden selvittämistä. Vaihtoehtoinen toteutus on kirjallinen yksilötehtävä, jonka teema sovitaan työelämän yhteistyötahon kanssa. Tehtävän pakolliset materiaalit ovat em. artikkelit ja teokset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijatiimi tutustuu oppimistehtävässä valitsemaansa köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmiöön myös työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Arviointiperusteena on kirjallinen ilmiötehtävä ja siihen liittyvä esitys.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei toteudu kv-yhteistyössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijana tiimityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja yksilötyöskentelyyn tulee varautua mm. yhteisen tiimityöskentelyajan löytämiseksi.

Sisällön jaksotus

Opinnot sijoittuvat toisen opiskelulukukauden alkupuolelle

Lisätietoja opiskelijoille

Sinulla tulee olla valmiuksia tiimityöskentelyyn, sähköisen oppimisalustan käyttöön sekä kirjallisen tehtävän tekemisen perusteisiin.
AHOT-hakemuksessa sinun tulee osoittaa monipuolinen opintojakson teemojen hallinta teoriassa ja käytännössä. AHOT-hakemus tehdään Diakin käytänteiden mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet:
Opiskelijana osallistut opetukseen.Työskentelet tiimissä aktiivisesti kirjallisen ilmiötehtävän ja esityksen osalta sekä osallistut tehtävään liittyvään työskentelyyn työelämässä. Kirjallinen oppimistehtävä arvioidaan Diakin arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijatiimin jäsenten arviointi voi olla yksilöllinen.
Arvosana muodostuu ilmiötehtävän arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Opetusmenetelmät

Opetuksena järjestetään luentoja, vierailijaluentoja ja ohjausta tiimeille sekä ilmiötehtävän seminaari. Opintojaksoon liittyvä kirjallinen oppimistehtävä ja siihen liittyvä esitys tehdään tiiminä ja oppimistehtävään liittyy opintokäynti työelämään. Työelämäkäyntiin liittyvä opintokäynti voi sisältää vapaaehtoistyötä. Toisen lukukauden opinnoissa sama opiskelijatiimi toimii tämän lukukauden aikana pitkäkestoisesti useiden opintojaksojen aikana.

Ydinsisällöt
- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja
nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Oppimateriaalit

Kirjallisessa tehtävässä käytetään lähteenä seuraavia pakollisia materiaaleja:
- kahta suomalaista ja yhtä englanninkielistä tieteellistä artikkelia, jotka tiimi itse valitsee ilmiöön liittyen
- yhtä seuraavista teoksista:

Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

tai

Niemelä, M., & Saari, J. (toim.). (2013). Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. (Teemakirja 10). Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/40230

sekä lisäksi muuta ilmiön käsittelyä tukevaa materiaalia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan vaihtoehtoinen suoritustapa edellyttää opinto-ohjaajan kanssa perusteiden selvittämistä. Vaihtoehtoinen toteutus on kirjallinen yksilötehtävä, jonka teema sovitaan työelämän yhteistyötahon kanssa. Tehtävän pakolliset materiaalit ovat em. artikkelit ja teokset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijatiimi tutustuu oppimistehtävässä valitsemaansa köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmiöön myös työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Arviointiperusteena on kirjallinen ilmiötehtävä ja siihen liittyvä esitys.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei toteudu kv-yhteistyössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijana tiimityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja yksilötyöskentelyyn tulee varautua mm. yhteisen tiimityöskentelyajan löytämiseksi.

Sisällön jaksotus

Opinnot sijoittuvat toisen opiskelulukukauden alkupuolelle

Lisätietoja opiskelijoille

Sinulla tulee olla valmiuksia tiimityöskentelyyn, sähköisen oppimisalustan käyttöön sekä kirjallisen tehtävän tekemisen perusteisiin.
AHOT-hakemuksessa sinun tulee osoittaa monipuolinen opintojakson teemojen hallinta teoriassa ja käytännössä. AHOT-hakemus tehdään Diakin käytänteiden mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet:
Opiskelijana osallistut opetukseen.Työskentelet tiimissä aktiivisesti kirjallisen ilmiötehtävän ja esityksen osalta sekä osallistut tehtävään liittyvään työskentelyyn työelämässä. Kirjallinen oppimistehtävä arvioidaan Diakin arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijatiimin jäsenten arviointi voi olla yksilöllinen.
Arvosana muodostuu ilmiötehtävän arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityötä
- tuntee ja osaa soveltaen käyttää keskeistä aikuis- ja nuorisososiaalityön ohjaavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä
- tuntee sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen merkityksen sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisessa
- osaa dokumentoida ja arvioida tavoitteellisen asiakastyön prosessin

Sisältö

- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Opetusmenetelmät

Lähiopetukseesi sisältyy muutossosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen perusteiden, lainsäädännön sekä osallistavan dokumentoinnin opetusta. Lähiopetukseen sisältyy harjoitteita tunneilla mm. toimeentulotuesta ja osallistavasta dokumentoinnista.

Ydinsisällöt:
- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Oppimateriaalit

Tentittävä kirja (osa kirjan artikkeleista):
Matthies, A.-L., Svenlin, A.-R., & Turtiainen, K. (toim.). (2021). Aikuissosiaalityö - Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus Oy.

Vaihtoehtoisen sähköisiä tieteellisiä artikkeleita sisältävän tenttimateriaalin löydät opintojakson sähköiseltä oppimisalustalta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisesta suoritustavasta sopiminen tulee tehdä yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa perustellen. Oppimistehtävät suoritetaan yksilötehtävinä. Opetuksen korvaaminen toteutuu yhteisesti sovitun kirjallisen materiaalin tenttimisellä yleisessä tentissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso saattaa sisältää yhteistyötä alue- ja yhteisötyön osalta. Opiskelijana osallistut mahdollisesti työelämäyhteistyöpaneelin suunnitteluun ja toteutukseen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa opintojakson tenttipäivänä. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa lisäksi yleisenä tenttipäivänä. Kaikissa tenteissä tenttimateriaali voi olla käytettävissäsi.

Kansainvälisyys

Opintojaksossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso edellyttää sinulta yksilötehtäviin valmistautumista itsenäisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso sijoittuu pääosin lukukauden loppupuolelle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelijana osallistut opetukseen, suoritat hyväksytysti itsearviointitestin lainsäädännöstä (sähköinen testi), osoitat opetuksessa tehdyn harjoitteen (henkilökohtainen kirjausnäyte) pohjalta hallitsevasi perustaidot osallistavasta dokumentoinnista sekä hallitset muutossosiaalityön Yksilötentti verkossa -tenttimateriaalin hyväksytysti. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävässä voit käyttää tentin aikana materiaaleja. Tentistä tulee numeerinen arvosana. Oppimistehtävät ovat yksilötehtäviä.

Opiskelijana sinun tulee osallistua opetukseen. Poissaolot korvataan. AHOT-hakemus tehdään Diakin yleisten ohjeisen mukaisesti. AHOT-hakemuksessa tulee osoittaa muutossosiaalityön teoreettinen ja käytännön hallinta, lainsäädännön hallinta sekä osallistavan dokumentoinnin perusteet Kansa-koulu -hankkeen materiaaleihin perustuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityötä
- tuntee ja osaa soveltaen käyttää keskeistä aikuis- ja nuorisososiaalityön ohjaavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä
- tuntee sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen merkityksen sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisessa
- osaa dokumentoida ja arvioida tavoitteellisen asiakastyön prosessin

Sisältö

- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Opetusmenetelmät

Lähiopetukseesi sisältyy muutossosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen perusteiden, lainsäädännön sekä osallistavan dokumentoinnin opetusta. Lähiopetukseen sisältyy harjoitteita tunneilla mm. toimeentulotuesta ja osallistavasta dokumentoinnista.

Ydinsisällöt:
- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Oppimateriaalit

Tentittävä kirja (osa kirjan artikkeleista):
Matthies, A.-L., Svenlin, A.-R., & Turtiainen, K. (toim.). (2021). Aikuissosiaalityö - Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus Oy. Saatavissa kirjana ja e-kirjana kirjastoista.

Vaihtoehtoisen sähköisiä tieteellisiä artikkeleita sisältävän tenttimateriaalin löydät opintojakson sähköiseltä oppimisalustalta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisesta suoritustavasta sopiminen tulee tehdä yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa perustellen. Oppimistehtävät suoritetaan yksilötehtävinä. Opetuksen korvaaminen toteutuu yhteisesti sovitun kirjallisen materiaalin tenttimisellä yleisessä tentissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso sisältää yhteistyötä alue- ja yhteisötyön osalta.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa opintojakson tenttipäivänä. Opintojaksossa järjestetään myös uusintatenttimahdollisuus. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa lisäksi yleisenä tenttipäivänä. Kaikissa tenteissä tenttimateriaali voi olla käytettävissä.

Kansainvälisyys

Opintojaksossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso sijoittuu pääosin lukukauden loppupuolelle. Opintojakso edellyttää sinulta yksilötehtäviin valmistautumista itsenäisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelijana osallistut opetukseen, suoritat hyväksytysti itsearviointitestin lainsäädännöstä (sähköinen testi), osoitat opetuksessa tehdyn harjoitteen (henkilökohtainen kirjausnäyte) pohjalta hallitsevasi perustaidot osallistavasta dokumentoinnista sekä hallitset muutossosiaalityön Yksilötentti verkossa -tenttimateriaalin hyväksytysti. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävässä voit käyttää tentin aikana materiaaleja. Tentistä tulee numeerinen arvosana. Oppimistehtävät ovat yksilötehtäviä. Lisäksi tutustut alue- ja yhteisötyöhön ohjeistetulla tavalla.

Opiskelijana sinun tulee osallistua opetukseen. Poissaolot korvataan. AHOT-hakemus tehdään Diakin yleisten ohjeisen mukaisesti. AHOT-hakemuksessa tulee osoittaa muutossosiaalityön teoreettinen ja käytännön hallinta, lainsäädännön hallinta sekä osallistavan dokumentoinnin perusteet Kansa-koulu -hankkeen materiaaleihin perustuen.

Arviointiasteikko

0-5

Hylätty (0)

Hylätyssä vastauksessa ei ole käytetty vähintään neljää artikkelia tai artikkeleiden käsittely jää hyvin suppeaksi ja pintapuoliseksi tai lähteiden käyttöä ei voida tekstistä päätellä tai lähteistyksen käyttö ei ole asianmukaista.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

T1 Käsitteet on määritelty, mutta lähteiden hyödyntäminen puutteellista tai lähdeviittaukset eivät liity käsiteltävään asiaan tai ovat epäselviä. Vastauksessa on käsitelty annettua tehtävää neljän artikkelin avulla, mutta teksti on vaikeaselkoista ja lähdeviittaukset eivät aina liity käsiteltävään asiaan. Vastauksen lähdeviittaukset eivät ole Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelossa on puutteita tai lähteet merkitty väärin

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

H3 Käsitteet määritelty hyvin ja käsitteiden määrittelyssä käytetyt lähteet liittyvät käsitteen määrittelyyn hyvin. Vastauksessa on käsitelty annettua tehtävää hyvin vähintään neljän artikkelin avulla ja teksti on helppolukuista ja loogisesti etenevää ja siinä käytetyt lähteet liittyvät käsiteltyyn asiaan hyvin. Vastauksessa on omaa kriittistä pohdintaa sopivasti. Lähdeviittaukset ovat Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelo on tehty hyvin kirjallisten ohjeiden mukaisesti.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

K5 Käsitteet määritelty tiivisti ja lähdeviittaukset tehty juuri oleellisimpiin lähteisiin. Vastauksessa on käsitelty annettua tehtävää johdonmukaisesti, keskustellen asiasta ja ilmiöstä kriittisesti, lähteitä oivaltavasti hyödyntäen. Omaa pohdintaa ja lähteiden analysointia on sopivassa suhteessa ja lähteenä on käytetty useita artikkeleita (ei vain neljää) monipuolisesti ja vertaillen. Teksti on selkeää, tieteellistä tekstiä, joka etenee loogisesti. Lähdeviittaukset ovat Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelo on tehty hyvin kirjallisten ohjeiden mukaisesti.

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityötä
- tuntee ja osaa soveltaen käyttää keskeistä aikuis- ja nuorisososiaalityön ohjaavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä
- tuntee sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen merkityksen sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisessa
- osaa dokumentoida ja arvioida tavoitteellisen asiakastyön prosessin

Sisältö

- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Opetusmenetelmät

Lähiopetukseesi sisältyy muutossosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen perusteiden, lainsäädännön sekä osallistavan dokumentoinnin opetusta. Lähiopetukseen sisältyy harjoitteita tunneilla mm. toimeentulotuesta ja osallistavasta dokumentoinnista.

Ydinsisällöt:
- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Oppimateriaalit

Tentittävä kirja (osa kirjan artikkeleista):
Matthies, A.-L., Svenlin, A.-R., & Turtiainen, K. (toim.). (2021). Aikuissosiaalityö - Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus Oy.

Vaihtoehtoisen sähköisiä tieteellisiä artikkeleita sisältävän tenttimateriaalin löydät opintojakson sähköiseltä oppimisalustalta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisesta suoritustavasta sopiminen tulee tehdä yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa perustellen. Oppimistehtävät suoritetaan yksilötehtävinä. Opetuksen korvaaminen toteutuu yhteisesti sovitun kirjallisen materiaalin tenttimisellä yleisessä tentissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso saattaa sisältää yhteistyötä alue- ja yhteisötyön osalta. Opiskelijana osallistut mahdollisesti työelämäyhteistyöpaneelin suunnitteluun ja toteutukseen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa opintojakson tenttipäivänä. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa lisäksi yleisenä tenttipäivänä. Kaikissa tenteissä tenttimateriaali voi olla käytettävissäsi.

Kansainvälisyys

Opintojaksossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso edellyttää sinulta yksilötehtäviin valmistautumista itsenäisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso sijoittuu pääosin lukukauden loppupuolelle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelijana osallistut opetukseen, suoritat hyväksytysti itsearviointitestin lainsäädännöstä (sähköinen testi), osoitat opetuksessa tehdyn harjoitteen (henkilökohtainen kirjausnäyte) pohjalta hallitsevasi perustaidot osallistavasta dokumentoinnista sekä hallitset muutossosiaalityön Yksilötentti verkossa -tenttimateriaalin hyväksytysti. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävässä voit käyttää tentin aikana materiaaleja. Tentistä tulee numeerinen arvosana. Oppimistehtävät ovat yksilötehtäviä.

Opiskelijana sinun tulee osallistua opetukseen. Poissaolot korvataan. AHOT-hakemus tehdään Diakin yleisten ohjeisen mukaisesti. AHOT-hakemuksessa tulee osoittaa muutossosiaalityön teoreettinen ja käytännön hallinta, lainsäädännön hallinta sekä osallistavan dokumentoinnin perusteet Kansa-koulu -hankkeen materiaaleihin perustuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityötä
- tuntee ja osaa soveltaen käyttää keskeistä aikuis- ja nuorisososiaalityön ohjaavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä
- tuntee sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen merkityksen sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisessa
- osaa dokumentoida ja arvioida tavoitteellisen asiakastyön prosessin

Sisältö

- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Opetusmenetelmät

Lähiopetukseesi sisältyy muutossosiaalityön ja sosiaalisen kuntoutuksen perusteiden, lainsäädännön sekä osallistavan dokumentoinnin opetusta. Lähiopetukseen sisältyy harjoitteita tunneilla mm. toimeentulotuesta ja osallistavasta dokumentoinnista.

Ydinsisällöt:
- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Oppimateriaalit

Tentittävä kirja (osa kirjan artikkeleista):
Matthies, A.-L., Svenlin, A.-R., & Turtiainen, K. (toim.). (2021). Aikuissosiaalityö - Tieto, käytäntö ja vaikuttavuus. Gaudeamus Oy.

Vaihtoehtoisen sähköisiä tieteellisiä artikkeleita sisältävän tenttimateriaalin löydät opintojakson sähköiseltä oppimisalustalta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisesta suoritustavasta sopiminen tulee tehdä yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa perustellen. Oppimistehtävät suoritetaan yksilötehtävinä. Opetuksen korvaaminen toteutuu yhteisesti sovitun kirjallisen materiaalin tenttimisellä yleisessä tentissä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso saattaa sisältää yhteistyötä alue- ja yhteisötyön osalta. Opiskelijana osallistut mahdollisesti työelämäyhteistyöpaneelin suunnitteluun ja toteutukseen.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa opintojakson tenttipäivänä. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävän voit suorittaa lisäksi yleisenä tenttipäivänä. Kaikissa tenteissä tenttimateriaali voi olla käytettävissäsi.

Kansainvälisyys

Opintojaksossa ei ole kansainvälistä yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakso edellyttää sinulta yksilötehtäviin valmistautumista itsenäisesti.

Sisällön jaksotus

Opintojakso sijoittuu pääosin lukukauden loppupuolelle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Opiskelijana osallistut opetukseen, suoritat hyväksytysti itsearviointitestin lainsäädännöstä (sähköinen testi), osoitat opetuksessa tehdyn harjoitteen (henkilökohtainen kirjausnäyte) pohjalta hallitsevasi perustaidot osallistavasta dokumentoinnista sekä hallitset muutossosiaalityön Yksilötentti verkossa -tenttimateriaalin hyväksytysti. Yksilötentti verkossa -oppimistehtävässä voit käyttää tentin aikana materiaaleja. Tentistä tulee numeerinen arvosana. Oppimistehtävät ovat yksilötehtäviä.

Opiskelijana sinun tulee osallistua opetukseen. Poissaolot korvataan. AHOT-hakemus tehdään Diakin yleisten ohjeisen mukaisesti. AHOT-hakemuksessa tulee osoittaa muutossosiaalityön teoreettinen ja käytännön hallinta, lainsäädännön hallinta sekä osallistavan dokumentoinnin perusteet Kansa-koulu -hankkeen materiaaleihin perustuen.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityötä
- tuntee ja osaa soveltaen käyttää keskeistä aikuis- ja nuorisososiaalityön ohjaavaa ja velvoittavaa lainsäädäntöä
- tuntee sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen merkityksen sosiaalisen toimintakyvyn sekä osallisuuden vahvistamisessa
- osaa dokumentoida ja arvioida tavoitteellisen asiakastyön prosessin

Sisältö

- yhteiskunta-, yhteisö- ja yksilötason muutossosiaalityö
- yksilökohtaisen muutossosiaalityön prosessi: palvelutarpeiden kartoitus, suunnitelma, toteutus ja arviointi
- sosiaalisen kuntoutuksen ja työllistämisen lähtökohdat
- suunnitelmallinen ja osallistava dokumentointi

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113). Kirkon tutkimuskeskus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.). (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. (Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.). (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. (Suomen ev.lut kirkon tutkimusjulkaisuja 139). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. (Kirkon tutkimuskeskuksen julkaisuja 113). Kirkon tutkimuskeskus. (soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.). (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. (Suomen ev.lut. kirkon tutkimusjulkaisuja 137). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.). (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. (Suomen ev.lut kirkon tutkimusjulkaisuja 139). Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Opetusmenetelmät

Opintojaksolla on verkkoluentoja, joille voi osallistua reaaliaikaisesti tai ne voi katsoa tallenteina. Opetuksessa hyödynnetään opetusvideoita ja oppimisalustalla olevia aktiviteetteja.

Opintojaksoon kuuluu perehtymistä kirjallisuuteen sekä kirjallisten oppimistehtävien tekemistä.

Opiskelijan on osallistuttava reaaliaikaisesti kokoontuvaan opiskelijoiden opintopiiriin sekä opettajan ohjaamaan tulevaisuuskeskusteluun.

Aika ja paikka

Opetus toteutuu kokonaan verkossa

Oppimateriaalit

Opintojaksolla suoritettava kirjallisuus:

Salomäki, H. (2010). Herätysliikkeisiin sitoutuminen ja osallistuminen. Kirkon tutkimuskeskus.
(soveltuvin osin) - tai jokin muu herätysliikkeisiin liittyvä kirjallinen lähde

Hannikainen, P., Salminen, V.-M., & Huttunen, N. (toim.) (2022). Spiritualiteetti 2020-luvun Suomessa. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Mikkola, S., & Saarelainen, S-M. (toim.) (2023). Millenniaalien kirkko. Kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko. Kirkon tutkimus ja koulutus. (soveltuvin osin) - tai Kiilakoski, H. (toim.) (2024). Katsomusaiheita: Nuorisobarometri 2023. Valtion nuorisoneuvosto. (soveltuvin osin) - tai jokin muu suomalaisten uskonnollisuuden muutokseen liittyvä kirjallinen lähde

Näiden lisäksi opiskelija valitsee luettavakseen yhden kirjan ajankohtaisista teologisista kysymyksistä. Kirjavaihtoehdot esitellään Diaklessa.

Lisäksi opintojaksolla on mahdollista perehtyä lisämateriaaliin (artikkeleja, podcasteja...), jotka ovat löydettävissä opintojakson Diakle-kurssialueelta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

AJA-toteutuksella ei ole valinnaista suoritustapaa, koska AJA-opintojakso perustuu pääasiassa itsenäiseen ja omassa tahdissa etenevään työskentelyyn.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakso ei sisällä harjoittelu- tai työelämäyhteistyötä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla ei ole tenttiä.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei sisällä KV-yhteistyötä.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijan työmäärä on keskimäärin 27 h / opintopiste.

Suomen kirkon lähihistoria, 1 op
- opetusvideoita ja aktiviteetteja Diaklessa
- oman aikajanan laatiminen Suomen kirkon historiasta

Ajankohtaisia teologisia suuntauksia, 3 op
- verkkoluennot
- kirjallisuuteen ja materiaaleihin perehtyminen
- opintopiiri (1-2 tapaamista)
- oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja kokoaminen
- tulevaisuuskeskusteluun osallistuminen

Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ, 1 op
- luentotallenteet
- essee tai taideteos ja lyhyt kirjallinen kuvaus

Sisällön jaksotus

Suositellaan käytäväksi järjestyksessä:
Suomen kirkon lähihistoria (itsenäisesti tehtäviä tehtäviä)
Ajankohtaisia teologisia suuntauksia (edellyttää aktiivista toimintaa muiden kanssa)
Spiritualiteetti, kutsumus ja kirkon työ (itsenäistä työskentelyä, kokoava pohdinta)

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakso on OPSissa viimeinen kirkon alan opintojakso ja edellyttää pohjatietoja. Suositeltavaa on, että opiskelija on käynyt ainakin STY-, DKT1-, DKT2- sekä KIR-opinnot ennen osallistumistaan AJA-opintojaksolle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arviointi perustuu DIAKin loppuvaiheen opintojen arviointikriteereihin.
https://www.diak.fi/wp-content/uploads/2021/04/Diak_yleiset_osaamisen_arviointikriteerit_2020_AMK.pdf

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee Suomen kirkon lähihistoriaa ja moni-ilmeisyyttä
- osaa jäsentää herätysliikkeiden ja muiden kristillisten liikkeiden historiaa, teologisia korostuksia ja nykytilannetta
- tuntee ajankohtaisia teologisia suuntauksia
- tuntee ajankohtaista kirkosta ja kirkossa käytävää keskustelua ja ymmärtää sen teologisia taustoja
- osaa jäsentää spiritualiteetin ja uskonnollisuuden ulottuvuuksia ja muutosta yhteiskunnassa ja kirkossa
- osaa reflektoida kutsumustaan kirkon työntekijänä

Sisältö

- Suomen kirkon historia ja nykyinen moni-ilmeisyys
- herätysliikkeet ja niiden historia sekä teologiset korostukset
- ajankohtaiset teologiset suuntaukset
- ajankohtainen kirkkoa koskeva keskustelu
- spiritualiteetti ja uskonnollisuus sekä näiden muutos
- kutsumus ja kirkon ammattilaisena toimiminen

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä, vuorovaikutus ryhmässä -tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2002 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Edellyttää osallistumista, tiimityöskentelyyn asiallista osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäväsuorituksia

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä, vuorovaikutus ryhmässä -tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2002 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Edellyttää osallistumista, tiimityöskentelyyn asiallista osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäväsuorituksia

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä, vuorovaikutus ryhmässä -tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2002 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Edellyttää osallistumista, tiimityöskentelyyn asiallista osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäväsuorituksia

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä, vuorovaikutus ryhmässä -tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2007 tai vanhempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E.,Pirttilä-Backman, A-M.,Lahikainen, AR.(2013 tai vanhempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. Luvut 1, 2, 4 ja 5.

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2017). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E.,Pirttilä-Backman, A-M.,Lahikainen, AR.(2013 tai vanhempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. Luvut 1, 2, 4 ja 5.

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Edellyttää osallistumista, tiimityöskentelyyn asiallista osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäväsuorituksia

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, orientoiva yksilötehtävä, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2007 tai vanhempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E.,Pirttilä-Backman, A-M.,Lahikainen, AR.(2013 tai vanhempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. Luvut 1, 2, 4 ja 5.

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi. TAI YHT 1 -jakson etiikan luennot

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2017). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.e-julkaisu.com/2017/eettiset-ohjeet/

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti: 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E.,Pirttilä-Backman, A-M.,Lahikainen, AR.(2013 tai vanhempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. Luvut 1, 2, 4 ja 5.

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Opintojakson suoritus edellyttää opetukseen osallistumista, tiimityöskentelyyn osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäviä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa kehittää omia vuorovaikutustaitojaan eettisesti sensitiiviseen, ihmisoikeuksiin sitoutuvaan vuorovaikutustyöhön erilaisten ja erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa
- ymmärtää asiakkaan moninaisuuden, monikulttuurisuuden sekä elämänhistorian ja -kokemukset kohtaamisen ja toiminnan lähtökohtana
- osaa käyttää selkokieltä
- osaa ottaa huomioon turvallisuuteen liittyvät asiat haastavien asiakasryhmien kanssa
- tuntee ryhmädynamiikkaa ja osaa toimia ryhmässä
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- vuorovaikutustaidot
- alan ammattietiikka
- moninainen ja monikulttuurinen asiakkuus
- selkokieli
- ryhmätoiminta
- työturvallisuuden perusteet
- ammatillinen reflektiotaito

Opetusmenetelmät

Luennot, luentokeskustelut ja oppimistehtävät (tiimisopimus, asiakasvuorovaikutus-tiimitehtävä, vuorovaikutus ryhmässä -tiimitehtävä).
Jakson lopussa seminaarityöskentelyssä havainnollistetaan luovasti tiimitehtävän case-kuvaukset ja puretaan asiakasvuorovaikutustilanteet keskustellen.

Aika ja paikka

lukujärjestyksen mukaan

Oppimateriaalit

Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus : dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Jokin seuraavista:
Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. ( 2002 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Lisäksi: Käytä myös YHT1 jakson kirjallisuutta ja ammattieettisiä ohjeita soveltuvin osin:

Juujärvi, S., Myyry, L., & Pesso, K. (2007 tai uudempi). Eettinen herkkyys ammatillisessa toiminnassa. Tammi.

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia. (2022). Arki, arvot ja etiikka: sosiaalialan ammattihenkilön eettiset ohjeet. https://talentia.lukusali.fi/#/reader/4fb08bf6-d9e1-11ed-bdad-00155d64030a

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa toteutuu opinto-ohjaajan kanssa ennen jaksoa käydyn HOPS-keskustelun mukaan.
Tentti 3 kirjaa sekä 1 artikkeli selkokielestä

1. Mönkkönen, K. (2007). Vuorovaikutus: Dialoginen asiakastyö. Edita.
tai
Mönkkönen, K. (2018) Vuorovaikutus asiakastyössä. Gaudeamus.

2. Sundell, L. (2014). Työkaverina pelko: Väkivaltariskien ennakointi ja hallinta. PS-Kustannus.

3. Yksi seuraavista:

Suoninen, E., Pirttilä-Backman, A-M., Lahikainen, A. R., & Ahokas, M. (2010 tai uudempi). Arjen sosiaalipsykologia. WSOYpro. (Luvut 1, 2, 4 ja 5.)

Kopakkala, A. (2005 tai uudempi). Porukka, jengi, tiimi: ryhmädynamiikka ja siihen vaikuttaminen. Edita.

Niemistö, R. (1998 tai uudempi). Ryhmän luovuus ja kehitysehdot. Helsingin yliopisto, Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus.

4. Lamminmäki, R. (2020). Selkokieli sosiaali- ja terveysalalla. Teoksessa A. L. Karjalainen, & K. Wallenius-Penttilä (toim.), Eri tavoin kommunikoivien kohtaaminen sosiaali- ja terveysalan työssä (s. 27–57). (Diak Opetus 5). Diakonia-ammattikorkeakoulu. http://www.urn.fi/URN:ISBN:978-952-493-359-9

Lisätietoja opiskelijoille

Opetukseen osallistuminen on välttämätöntä, tiimityöskentely alkaa heti aloitusluennolla.

Lisätiedot

Opintojaksoon sisältyy 2 op kirkon alan opintoja (Diakonian ja kristillisen kasvatuksen ammatilliset lähtökohdat)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Oppimistehtävien arvioinnissa käytetään alkuvaiheen kriteereitä.
Edellyttää osallistumista, tiimityöskentelyyn asiallista osallistumista ja hyväksyttyjä tehtäväsuorituksia

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee tiedonkäsitykset ja tiedon eri lajeja
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alan kehittämistyön lähtökohtia
- tuntee projektitoiminnan perusteet
- tuntee palvelumuotoilun ja konseptoinnin peruskäsitteet ja -käytännöt
- tunnistaa muuttuvan työelämän ja ammatillinen osaamisen kehittämiskohteita
- tuntee tutkimuskirjoittamisen perusteet ja tutkimusraportin tekstilajina

Sisältö

- tiedonkäsitykset ja tiedonlajit
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- kehittämistyön lähtökohdat sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla
- projektitoiminta
- palvelumuotoilu
- konseptointi
- tiedonlähteet, tietokannat ja lähdekritiikki
- tutkimuskirjoittaminen ja tutkimusraportti tekstilajina

Opetusmenetelmät

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai vastaavaan tapahtumaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Oppimateriaalit

Goodson, L., & Phillimore, J. (eds.) (2012). Community research for participation: From theory to method. Policy.

Heikkinen, H., Kaukko, M.(toim.)& Friman, M. (2023). Toimintatutkimus: käytännön opas. Vastapaino.

Helminen, J. (2020). Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan : Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Piirainen, K., & Kettunen, A. (2015). Arviointitutkimus ja kehittävä arviointi ammattikorkeakoulussa. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 263–272). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Vuokila-Oikkonen P., & Hyväri S. (2015). Toimijoita osallistava kehittämisprosessi - esimerkkinä Oulun mielenterveyspalvelujen rajapintatyön mallintaminen. Teoksessa R. Gothoni, S. Hyväri, & P. Vuokila-Oikkonen (toim.), Osallisuutta, oppimista ja arviointia. Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 2015 (s. 60–80). (Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja. B, Raportteja, 60). Diakonia-ammattikorkeakoulu.

Valinnainen oppimateriaali:
Kalliomeri, R., Mettinen, K., Ohlsson, A-M., Soini, S., Tuulensalo, H. & Savola, I. (2020). Lapsikeskeinen palvelumuotoilu. Pelastakaa Lapset.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan tulee sopia vaihtoehtoisesta opintosuorituksesta opinto-ohjaajan kanssa ja ilmoittaa siitä vastuu opettajille opintojakson alussa.
Opiskelija tutustuu johonkin työelämän kehittämishankkeeseen tai muuhun kehittämistyöhön ja laatii siitä raportin AMM1 oppimistehtävän mukaisesti ja palauttaa oppimistehtävän Diaklen palautuslaatikkoon määräpäivään mennessä.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opintojakson aikana opiskelija tutustuu Diakin OSKE- ja Yhteisöpajoihin.

Sisällön jaksotus

Opintosuorituksen kuvaus
Lähipäivä opintojakson alussa (orientaatio, tehtävät ja aikataulut; osallistavan kehittämisen peruskäsitteet ja prosessi; informaatikon luento/työpaja & informaatiolukutaidon osaamiskoe; Diakin hankkeiden ja työelämäkumppanuuksien esittely)
Oppimista tukevat tallenteet oppimisalustalla
Osallistuminen OSKE -torille tai muuhun työelämäyhteistyön kehittämistoimintaan.
Tiedot Diakin hankkeista ja työelämäkumppanuksista Diakin ulkoisilla nettisivuilla

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
Mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkempi ohjeistus oppimisalustalla

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat

1. Kivinen, Vanjusov & Vornanen, 2020. Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa Hujala & Taskinen, (toim.) 2020. Uudistuva sosiaali- ja terveysala. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Tästä sivut 25-33; 38-46.
Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä

3. Kostilainen, Määttä, Nieminen ja Perikangas. 2020. Teoksessa Kairala & al. Diakin TKI-vuosikirja 5. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626

4. https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/






Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet

Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritakoski, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan. Sanoma Pro Oy. Luku 4; s. 104-187. https://www.ellibslibrary.com/book/978-952-63-2695-5

https://innokyla.fi/fi/tyokalut

https://www.jelli.fi/jarjestotoiminta/arvioinnin-tyokaluja-ja-menetelmia/osallistavat-arviointimenetelmat/

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T. & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Kepan raporttisarja / Kehitysyhteistyön palvelukeskus, 103.



Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin

Modig, N. & Åhlström, P. (2016). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. S. 1-16.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Alma Talent. Sivut 38-46.

https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/




Kehittämisen prosessi ja arviointi

Salonen ym. Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf Luvut 3 ja 5.

Salonen, K. 2013. Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opettajille, opiskelijoille ja TKI-henkilöstölle. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
- tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
- tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
- osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
- tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
- osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Sisältö

- asiakasosallisuus kehittämistoiminnassa
- kehittämistoiminnan prosessi, menetelmät ja vaikuttavuuden arviointi
- kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
- kehittämistoiminnan eettiset kysymykset sekä hyvä tieteellinen käytäntö ja avoimen tieteen ja tutkimuksen lähtökohdat
- tiedonhankintasuunnitelma

Opetusmenetelmät

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Tavoitteet:
• ymmärtää asiakasosallisuuden merkityksen sosiaali- terveys- ja kirkon alan kehittämisessä
• tietää sosiaali-, terveys- ja kirkon alalla toteutettavan kehittämisprosessin vaiheet
• tuntee erilaisia sosiaali-, terveys- ja kirkon alan työn kehittämisen ja vaikuttavuuden arvioinnin menetelmiä
• osaa hankkia ja käyttää tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä
• tunnistaa tietokantojen käytön ja tiedon keräämisen eettiset kysymykset
• osaa laatia tiedonhankintasuunnitelman kehittämistyötä varten

Ydinsisällöt
•tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta
•kehittämis- ja tutkimusprosessi ja menetelmät
•kansalliset ja kansainväliset tietolähteet
Opiskelija
•tuntee tutkimus- ja innovaatiotoimintaa
•tuntee erilaisia työelämän tutkimus- ja kehittämistyön strategioita ja menetelmiä
•tietää tutkimus- ja kehittämisprosessin toteutuksen
•osaa hankkia tietoa kansallisista ja kansainvälisistä tietolähteistä

Opintojakso koostuu lähipäivästä, oppituntiaktiviteettien suorittamisesta ja ryhmätehtävästä sekä mahdollisesti OSKE-torille osallistumisesta (kampuskohtaisia eroja)

Lähipäivän sisällön muodostavat seuraavat elementit:

Opintojakson orientaatio, aikataulut ja tehtävä
Osallistava yhteiskehittäminen; lähtökohtia ja käytäntöjä
Ryhmän prosessi ja ryhmäprosessin periaatteet
Ryhmätyöskentelyn käynnistäminen

Oppimateriaalit

Asiakasosallisuuden merkitys ja osallistavan yhteiskehittämisen lähtökohdat:


1. Kivinen, T., Vanjusov, H., & Vornanen, R. (2020). Asiakkaan ääni - osallisuus ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Teoksessa A. Hujala, & H. Taskinen (toim.). Uudistuva sosiaali- ja terveysala. Tampere University Pres. s. 267-287. https://trepo.tuni.fi/handle/10024/123995

2. Valitse toinen seuraavista, artikkeleista ensimmäinen kuvaa lastensuojelun kehittämistyötä (sosiaaliala) ja toinen avosairaanhoidon kehittämistyötä (terveysala):


Paasivirta, A. (2012). Yhteisöllisen kehittämisen kulmakivet. Teoksessa T. Muukkonen, & A. Paasivirta (toim.). Lupa kehittää. Innostavaa ja yhteisöllistä oppimista lastensuojelussa. Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus SOCCA. s. 25-33, 38-46.


Strandman, K., & Palo, M. (2017). Dialogi yhteiskehittämisen ytimessä. Teoksessa A. Pohjola, M. Kairala, A. Niskala, H. Lyly., & M. Ahola (toim.). Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi: Asiakkaiden osallisuuden muutos sosiaali- ja terveyspalveluissa. Vastapaino.


3. Kostilainen, H., Määttä, A., Nieminen, A., & Perikangas, S. (2020). Yhteiskehittäminen hyvän elämän palvelujen muotoiluna. Teoksessa J. Helminen & M. Alavaikko. Näkökulmia osallistavaan tutkimus-, kehittämis-, ja innovaatiotoimintaan: Diakonia-ammattikorkeakoulun TKI-toiminnan vuosikirja 5. Diakonia-ammattikorkeakoulu. s. 36-42 ja 47-48. https://www.theseus.fi/handle/10024/333626


4. Palvelumuotoilu Palo. 30.4.2018. Osallistamisen sudenkuopat 1.
https://www.palvelumuotoilupalo.fi/blogi/osallistamisen-sudenkuopat-osa-1/


Osallistavan yhteiskehittämisen menetelmät / työvälineet:


Ojasalo, K., Moilanen, T. & Ritalahti, J. (2014). Kehittämistyön menetelmät: Uudenlaista osaamista liiketoimintaan (3. uud. p.). Sanoma Pro. Luku 4; s. 104-187.

Innokylä (i.a.). Työkalut. https://innokyla.fi/fi/tyokalut

Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T. & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Oppimateriaaleja 108. Turku AMK. (s. 55 alkaen)

Summa, T., & Tuominen, K. (2009). Fasilitaattorin työkirja. Menetelmiä sujuvaan ryhmätyöskentelyyn. Miktor.


Laadun parantamista jatkuvasti ja pienin askelin:


Modig, N., & Åhlström, P. (2013). 500 kertaa nopeampaa hoitoa, resurssikeskeisyydestä asiakaskeskeisyyteen. Teoksessa Tätä on lean: ratkaisu tehokkuspardoksiin. S. 1-16. Rheologica Publishing.

Torkkola, S. (2016). Lean asiantuntijatyön johtamisessa. Talentum Pro. Sivut 38-46.

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (23.2.2018.). Osa 1. Mitä on Lean?. [Video]. Youtube.
https://www.youtube.com/watch?v=ULt7wZKfI1o

Mäenpää, Kai. [Lean vlog]. (2.5.2018.). Osa 3. Miten Lean toiminta kannattaa aloittaa. [Video]. Youtube. https://www.youtube.com/watch?v=RZqsRrexhrY

Arter. 15.8.2022. PDCA-malli käytännössä.
https://www.arter.fi/pdca-malli-kaytannossa-laadunhallinnan-kivijalkana/



Kehittämisen prosessi ja arviointi:


Salonen, K., Eloranta, S., Hautala, T., & Kinos, S. (2017). Kehittämistoiminta ja kehittämisen menetelmiä ammatillisessa korkeakoulutuksessa. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut 3 ja 5.
https://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522166494.pdf

Salonen, K. (2013). Näkökulmia tutkimukselliseen ja toiminnalliseen opinnäytetyöhön. Opas opiskelijoille, opettajille ja TKI-henkilöstölle. Turun ammattikorkeakoulu. Luvut "Kehittämishankkeen vaiheet ja sisällöt" sekä "Kehittämistoimintaan ja -hankkeisiin liittyviä käsitteitä". http://julkaisut.turkuamk.fi/isbn9789522163738.pdf

Innokylä (i.a.) Avoin yhteiskehittäminen on Innokylän sydän. https://innokyla.fi/fi/kehita-toimintamalleja (Ei vaadi kirjautumista, lue vain teksti)

Lisätiedot

AHOT 5/2021: Ahotointi, ahot-vastaavat.
mikäli opiskelijalla vastaavat korkeakouluopinnot, ahotoinnin tekee oma opinto-ohjaaja

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Hyväksytty - täydennettävä.

Arvioinnin perusteena on tehtävänannon ja aikataulun mukaisesti (mahdollisesti monialaisissa) tiimeissä toteutettu oppimistehtävä.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee palveluiden tuottamisen monituottajamalleja
- osaa edistää kumppanuusperustaista yhteistyötä työyhteisöissä ja verkostoissa
-tuntee sosiaalipalvelujen laadun ja vaikuttavuuden perusteita ja hyviä käytäntöjä
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa työympäristöissä ja -tilanteissa
- osaa toimia lähiesimiehenä
- tuntee keskeisen työlainsäädännön
- osaa toimia monikulttuurisessa työyhteisössä
- tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän
- tuntee kestävän kehityksen merkityksen työyhteisöjen toiminnassa
- osaa vaikuttaa tavoitteellisesti yhteiskunnan päätöksentekoon.

Sisältö

- sosiaalipalvelujen laatu ja vaikuttavuus
- lähiesimiestaidot
- keskeinen työlainsäädäntö
- julkishallinnollinen päätöksentekojärjestelmä
- kestävä kehityksen osa-alueet ja periaatteet
- vaikuttamistoiminnan keinot

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, jossa ei ole aikaan sidottua opetusta

Oppimateriaalit

Oppimateriaalina kirjallisuutta sekä verkkomateriaalia.

Sutela, H., Pärnänen, A., & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä: työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–634–3

Heiskanen, T., Syvänen, S., & Rissanen, T. (2019). Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere university press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei vaihtoehtoista suoritustapaa

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

ei työelämäyhteistyötä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opintojakson jakson kaikki tehtävät tehdään yksilötehtävinä

Oppimateriaaleihin tutustuminen 27h
Lakitesti 27h
Luentotallenteiden kuunteleminen 27h
Oppimistehtävä 54h

Sisällön jaksotus

Oppimateriaaleihin tutustuminen
Lakitesti
Luentotallenteiden kuunteleminen
Oppimitehtävä

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson kaikki tehtävät tehdään yksilötehtävinä.
Opiskelija päättää omasta ajankäytöstään opintojakson aikarajojen puitteissa.
Opointojaksolla ei ole rästioikeutta. Kaikki tehtävät on oltava palautettuna opintojakson päättymispäivään mennessä. Jos näin ei tapahdu, opiskelija siirretään seuraavalle sopivalle toteutukselle.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävä arvioidaan arvosanalla 1-5 / täydennettävä.
Arvioinnissa noudatetaan Diakin keskivaiheen arviointikriteereitä. Lisäksi tarkemmat kriteeri julkaistaan oppimisalustalla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee palveluiden tuottamisen monituottajamalleja
- osaa edistää kumppanuusperustaista yhteistyötä työyhteisöissä ja verkostoissa
-tuntee sosiaalipalvelujen laadun ja vaikuttavuuden perusteita ja hyviä käytäntöjä
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa työympäristöissä ja -tilanteissa
- osaa toimia lähiesimiehenä
- tuntee keskeisen työlainsäädännön
- osaa toimia monikulttuurisessa työyhteisössä
- tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän
- tuntee kestävän kehityksen merkityksen työyhteisöjen toiminnassa
- osaa vaikuttaa tavoitteellisesti yhteiskunnan päätöksentekoon.

Sisältö

- sosiaalipalvelujen laatu ja vaikuttavuus
- lähiesimiestaidot
- keskeinen työlainsäädäntö
- julkishallinnollinen päätöksentekojärjestelmä
- kestävä kehityksen osa-alueet ja periaatteet
- vaikuttamistoiminnan keinot

Opetusmenetelmät

*itseopiskelu verkossa
*yksilötehtäviä
*verkko-ohjaus

Aika ja paikka

verkkototeutus, joka suoritetaan itsenäisesti opintojakson aikataulujen puitteissa

Oppimateriaalit

Keskeinen oppimateriaali löytyy Diaklesta.

Oppimateriaalina kirjallisuutta sekä verkkomateriaalia.

Sutela, Hanna, Pärnänen, Anna, Keyriläinen Marianne 2019. Digiajan työelämä -- työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus 2019.

Heiskanen, Tuula, Syvänen, Sirpa Rissanen, Tapio 2019. Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere university press 2019.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei vaihtoehtoisia suoritustapoja

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

ei mahdollisuutta harjoittelu- tai työelämäyhteistyöhön

Sisällön jaksotus

Verkkototeutus, jossa ei ole aikaan sidottua opetusta:
Lakitesti
Luentotallenteiden kuunteleminen
Yksilötehtävä

Lisätietoja opiskelijoille

Ei rästioikeutta. Jos opiskelija ei ole tehnyt jaksoa loppuun päättymispäivään mennessä, tekee hän jakson uudelleen seuraavassa toteutuksessa, jonne ilmoittautuu itse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävä arvioidaan arvosanalla 1-5 / täydennettävä.
Arvioinnissa noudatetaan Diakin keskivaiheen arviointikriteereitä. Lisäksi tarkemmat kriteerit (mm. kokoavan tehtävän arviointimatriisi) julkaistaan oppimisalustalla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee palveluiden tuottamisen monituottajamalleja
- osaa edistää kumppanuusperustaista yhteistyötä työyhteisöissä ja verkostoissa
-tuntee sosiaalipalvelujen laadun ja vaikuttavuuden perusteita ja hyviä käytäntöjä
- osaa tehdä päätöksiä ennakoimattomissa työympäristöissä ja -tilanteissa
- osaa toimia lähiesimiehenä
- tuntee keskeisen työlainsäädännön
- osaa toimia monikulttuurisessa työyhteisössä
- tuntee julkishallinnollisen päätöksentekojärjestelmän
- tuntee kestävän kehityksen merkityksen työyhteisöjen toiminnassa
- osaa vaikuttaa tavoitteellisesti yhteiskunnan päätöksentekoon.

Sisältö

- sosiaalipalvelujen laatu ja vaikuttavuus
- lähiesimiestaidot
- keskeinen työlainsäädäntö
- julkishallinnollinen päätöksentekojärjestelmä
- kestävä kehityksen osa-alueet ja periaatteet
- vaikuttamistoiminnan keinot

Opetusmenetelmät

Lähi-ja verkko-opetus

Oppimateriaalit

Oppimateriaalina kirjallisuutta sekä verkkomateriaalia.

Sutela, H., Pärnänen, A., & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä: työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–634–3

Heiskanen, T., Syvänen, S., & Rissanen, T. (2019). Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere university press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisista suoritustavoista sovitaan hops-keskustelussa opon kanssa. Vaihtoehtoisena suoritustapana on kirjallisuustentti, joka suoritetaan uusintatenttipäivänä.

Kirjallisuus:
Sutela, H., Pärnänen, A., & Keyriläinen, M. (2019). Digiajan työelämä: työolotutkimuksen tuloksia 1977-2018. Tilastokeskus. https://urn.fi/URN:ISBN:978–952–244–634–3

Heiskanen, T., Syvänen, S., & Rissanen, T. (2019). Mihin työelämä on menossa? Tutkimuksen näkökulmia. Tampere university press. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-359-006-9

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijat voivat halutessaan ottaa oppimistehtävää varten yhteyttä työelämäkumppaneihin, niin että oppimistehtävä vastaisi työelämän tarpeita. Diakin hankkeita ja työelämäkumppaneita on mahdollista löytää esim. OSKE -torilta ja muita kanavia pitikin. Myös opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikat voivat toimia työelämäkumppaneina oppimistehtävssä.
Oppimistehtävään liittyvistä työelämäyhteyksistä tulee sopia toteutuksen vastuuopettajan kanssa.
Opetus on osa osallistavaa ja tutkivaa kehittämistoimintaa.

Sisällön jaksotus

Lähi- ja verkkototeutus sekä verkkototeutus, jossa aikaan sidottua opetusta:
Tiimitehtävä
Luentotallenteiden kuunteleminen
Lakitesti

Verkkototeutus, jossa ei ole aikaan sidottua opetusta:
Lakitesti
Luentotallenteiden kuunteleminen
Yksilötehtävä

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävä arvioidaan arvosanalla 1-5 / täydennettävä.
Arvioinnissa noudatetaan Diakin keskivaiheen arviointikriteereitä. Lisäksi tarkemmat kriteeri julkaistaan oppimisalustalla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa analysoida kirkon/ sosiaali-/ terveysalan palvelujen tuottamisen malleja ja järjestymistä yhteiskunnassa
- osaa soveltaa kirkon/ sosiaali-/ terveysalan strategioita toimintaympäristön muutoksen analyysissa ja asiakastyön kehittämisessä
- osaa kestävän kehityksen mukaisia työtapoja ja edistää niitä kirkon/ sosiaali-/ terveysalan asiakastyössä
- osaa käyttää erilaisia asiakas- ja kumppanuuslähtöisiä palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä
- osaa suunnitella saumattoman palveluketjun yhdistäen asiakkaan sosiaaliturvan ja palvelut asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi

Sisältö

- kansalaisten tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajankohtaisanalyysi
- toimintaympäristön muutosanalyysi
- kestävän kehityksen edistämisen keinot asiakastyössä
- asiakas- ja kumppanuuslähtöiset palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmät
- saumattomien palveluketjujen toimintamallit

Opetusmenetelmät

Verkkototeutus, jossa ei ole aikaan sidottua opetusta

Oppimateriaalit

Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla?
Uhka vai mahdollisuus? Moniammattillista yhteistyötä kehittämässä
Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta
Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset
Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Anneli Pohjola (toim.); Maarit Kairala (toim.); Asta Niskala (toim.); Hannu Lyly (toim.) Kustannusosakeyhtiö Vastapaino 2017.
Vuokila-Oikkonen P., Pätynen P., (2017). Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi : Esimerkkinä Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin (OSUMA) -projekti.
Outi Hietala: Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä osallisuus avautuu kaikille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei valinnaisia suoritustapoja

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

ei mahdollisuutta työlämäyhteistyöhön

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Oppimissisältöihin tutustuminen 27h
Luentotallenteiden kuunteleminen 27h
Oppimistehtävä 54h

Sisällön jaksotus

Oppimissisältöihin tutustuminen
Luentotallenteiden kuunteleminen
Oppimistehtävä

Lisätietoja opiskelijoille

Opintojakson kaikki tehtävät tehdään yksilötehtävinä.
Opiskelija päättää omasta ajankäytöstään opintojakson aikarajojen puitteissa.
Opointojaksolla ei ole rästioikeutta. Kaikki tehtävät on oltava palautettuna opintojakson päättymispäivään mennessä. Jos näin ei tapahdu, opiskelija siirretään seuraavalle sopivalle toteutukselle.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa analysoida kirkon/ sosiaali-/ terveysalan palvelujen tuottamisen malleja ja järjestymistä yhteiskunnassa
- osaa soveltaa kirkon/ sosiaali-/ terveysalan strategioita toimintaympäristön muutoksen analyysissa ja asiakastyön kehittämisessä
- osaa kestävän kehityksen mukaisia työtapoja ja edistää niitä kirkon/ sosiaali-/ terveysalan asiakastyössä
- osaa käyttää erilaisia asiakas- ja kumppanuuslähtöisiä palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä
- osaa suunnitella saumattoman palveluketjun yhdistäen asiakkaan sosiaaliturvan ja palvelut asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi

Sisältö

- kansalaisten tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajankohtaisanalyysi
- toimintaympäristön muutosanalyysi
- kestävän kehityksen edistämisen keinot asiakastyössä
- asiakas- ja kumppanuuslähtöiset palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmät
- saumattomien palveluketjujen toimintamallit

Opetusmenetelmät

*itseopiskelu verkossa
*yksilötehtävä
*verkko-ohjaus

Aika ja paikka

verkkototeutus, joka suoritetaan itsenäisesti

Oppimateriaalit

Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla?

Uhka vai mahdollisuus? Moniammattillista yhteistyötä kehittämässä

Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta

Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset

Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Anneli Pohjola (toim.); Maarit Kairala (toim.); Asta Niskala (toim.); Hannu Lyly (toim.) Kustannusosakeyhtiö Vastapaino 2017.

Vuokila-Oikkonen P., Pätynen P., (2017). Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi : Esimerkkinä Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin (OSUMA) -projekti.

Outi Hietala: Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä osallisuus avautuu kaikille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

ei vaihtoehtoisia suoritustapoja

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

ei mahdollisuutta harjoittelu- tai työelämäyhteistyöhön

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojakso on suoritettava kokonaisuudessaan annetun aikarajan puitteissa. Jos kaikkia tehtäviä ei ole palautettu määräpäivään mennessä, opiskelijan tulee ottaa yhteys opoon ja ilmoittautua uuteen toteutukseen.
Ei rästioikeutta. Jos opiskelija ei ole tehnyt jaksoa loppuun päättymispäivään mennessä, tekee hän jakson uudelleen seuraavassa toteutuksessa, jonne ilmoittautuu itse.

Sisällön jaksotus

opiskelija luo jaksotuksen itse opintojakson aikataulun puitteissa

Lisätietoja opiskelijoille

Ei rästioikeutta. Jos opiskelija ei ole tehnyt jaksoa loppuun päättymispäivään mennessä, tekee hän jakson uudelleen seuraavassa toteutuksessa, jonne ilmoittautuu itse.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävä arvioidaan arvosanalla 1-5 / täydennettävä.
Arvioinnissa noudatetaan Diakin keskivaiheen arviointikriteereitä. Lisäksi tarkemmat kriteeri julkaistaan oppimisalustalla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa analysoida kirkon/ sosiaali-/ terveysalan palvelujen tuottamisen malleja ja järjestymistä yhteiskunnassa
- osaa soveltaa kirkon/ sosiaali-/ terveysalan strategioita toimintaympäristön muutoksen analyysissa ja asiakastyön kehittämisessä
- osaa kestävän kehityksen mukaisia työtapoja ja edistää niitä kirkon/ sosiaali-/ terveysalan asiakastyössä
- osaa käyttää erilaisia asiakas- ja kumppanuuslähtöisiä palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmiä
- osaa suunnitella saumattoman palveluketjun yhdistäen asiakkaan sosiaaliturvan ja palvelut asiakaslähtöiseksi ja joustavaksi kokonaisuudeksi

Sisältö

- kansalaisten tasa-arvon ja yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden ajankohtaisanalyysi
- toimintaympäristön muutosanalyysi
- kestävän kehityksen edistämisen keinot asiakastyössä
- asiakas- ja kumppanuuslähtöiset palvelujen sekä työmuotojen ja -käytäntöjen kehittämis- ja innovaatiomenetelmät
- saumattomien palveluketjujen toimintamallit

Opetusmenetelmät

Lähi-ja verkko-opetus

Oppimateriaalit

Hyvinvointia työstä. Kuinka työelämää voi kehittää kestävällä tavalla?

Uhka vai mahdollisuus? Moniammattillista yhteistyötä kehittämässä

Työ 2040 Skenaarioita työn tulevaisuudesta

Asiakkaiden ja ammattilaisten yhteistoiminnallisen työskentelyn merkitykset ja seuraukset

Asiakkaasta kehittäjäksi ja vaikuttajaksi. Anneli Pohjola (toim.); Maarit Kairala (toim.); Asta Niskala (toim.); Hannu Lyly (toim.) Kustannusosakeyhtiö Vastapaino 2017.

Vuokila-Oikkonen P., Pätynen P., (2017). Osallistavan yhteiskehittämisen prosessi : Esimerkkinä Osallisuutta ja uusia palvelumalleja moniammatillisen palveluohjauksen keinoin (OSUMA) -projekti.

Outi Hietala: Sosiaalisen kuntoutuksen yhteiskehittämisessä osallisuus avautuu kaikille.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoisista suoritustavoista sovitaan hops-keskustelussa opon kanssa. Vaihtoehtoisesta toteutuksesta tulee ilmoittaa vastuuopettajalle opintojakson alussa.
Opinnot voi suorittaa vaihtoehtoisesti työelämäyhteistyössä mikäli opintojakson tavoitteet ko. työelämäyhteistyössä täyttyvät. Työelämäyhteistyössä suoritetuista opinnoista tulee tehdä opintokokonaisuudesta vaadittava raportti. Raportti tulee palauttaa Diaklen palautuskansioon määräajassa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijat voivat ottaa halutessaan oppimistehtävää varten yhteyttä työelämäkumppaneihin, jotta oppimistehtävä vastaisi työelämän tarpeita. Diakin hankkeita ja työelämäkumppaneita on mahdollista löytää esim. OSKE -torilta ja muita kanavia pitikin. Myös opiskelijoiden työ- ja harjoittelupaikat voivat toimia työelämäkumppaneina oppimistehtävssä.
Oppimistehtävään liittyvistä työelämäyhteyksistä tulee sopia toteutuksen vastuuopettajan kanssa.
Opetus on osa osallistavaa ja tutkivaa kehittämistoimintaa.

Sisällön jaksotus

Lähi- ja verkkototeutus sekä verkkototeutus, jossa on aikaan sidottua opetusta:

Tiimitehtävä
Luentotallenteiden kuunteleminen

Verkkototeutus, jossa ei ole aikaan sidottua opetusta:

Yksilötehtävä
Luentotallenteiden kuunteleminen

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tehtävä arvioidaan arvosanalla 1-5 / täydennettävä.
Arvioinnissa noudatetaan Diakin keskivaiheen arviointikriteereitä. Lisäksi tarkemmat kriteeri julkaistaan oppimisalustalla.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Opetusmenetelmät

Teemoihin perehdytään etäluentojen ja verkkomateriaalin sekä oppimistehtävien ja verkkoseminaarin ja vertaisarvioinnin avulla.

Aika ja paikka

Luentojen, ohjauksen ja seminaarien ajat lukujärjestyksessä
Luentojen ja pienryhmätyöskentelyihin on läsnäolovelvollisuus.Korvaavat tehtävät, mikäli poissa luennoilta ja pienryhmätyöskentelyistä.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
•Luennot, jotka tulevat luentojen jälkeen kansioon (tässä alla)
•Kuusisto. O., Merisalo. M. & Kääriäinen. J. (toim.) 2022. Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022.
•Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J., & Wilska, T.-A.(23.4.2021) Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Julkaisusarja: Valtioneuvostonselvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25
•Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Esiselvitystyönloppuraportti, maaliskuu 2024. DigiFinland.
•Pennanen, P., et al (2023). Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Tutustu raporttiin ennen kaikkea sosiaalialan näkökulmasta asioita tarkastellen.
•Osallisuuden edistäjän opas THL 10/2023 Osallisuuden edistäjän opas (julkari.fi) Digiosallisuuden edistäminen sivut 230-246
•Sosiaalialan digitalisaatio - Blogi (weebly.com) Täältä löytyy paljon kiinnostavia blogeja. Tässä muutamia, joista voi olla tukea juuri teidän blogiinne.
•Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitalisoitumisen visaisiin ongelmiin löydettyjä ratkaisuja 16/1/2024
•Digipalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa tarvitaan sosiaalihuollon osaamista 2/1/2023
•Sosiaalialan nostoja Digi on liki – tutkitusta tiedosta toimenpiteisiin - seminaarista 10/10/2022
•Videot:
•Hovila. Hanna. Vuorovaikutus ja kohtaaminen verkossa
•Saarikivi. Katri. Digitaidot
•Digiverkosto. Vuorovaikutus videopuheluissa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jaksossa ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ahot-haku tai opinnollistaminen edellisen lukukauden haussa on mahdollinen.

Aiempien Dig-toteutusten täydentävästä suorituksesta sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Projektityössä (tiimitehtävässä) työelämäyhteistyö on mahdollista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla suoritettavat tehtävät:

-testaa digitaitosi testi
-tietosuoja- ja digiturvallisuus monivalintatesti
-blogikirjoitus pareittain, bogikirjoitusten vertaisarviointi yksin tai pareittain

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kolme luentoa ja ohjaukset jakson alussa, seminaaripäivä jakson lopussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinnot edellyttävät osallistumista etäluennoille, ohjaukseen ja verkkoseminaariin.
Jakso edellyttää asiakastyön ammattieettisten periaatteiden ja asiakasvuorovaikutuksen perusteiden osaamista sekä etäopiskelun vaatimia taitoja.
Opintojakso toteutuu etänä/verkossa, joten sen suorittaminen vaatii toimivan Internetyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat oppimistehtävien arviointikriteerit löytyvät Diaklesta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Opetusmenetelmät

Teemoihin perehdytään etäluentojen ja verkkomateriaalin sekä oppimistehtävien ja verkkoseminaarin ja vertaisarvioinnin avulla.

Aika ja paikka

Luentojen, ohjauksen ja seminaarien ajat lukujärjestyksessä
Luentojen ja pienryhmätyöskentelyihin on läsnäolovelvollisuus.Korvaavat tehtävät, mikäli poissa luennoilta ja pienryhmätyöskentelyistä.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
•Luennot, jotka tulevat luentojen jälkeen kansioon (tässä alla)
•Kuusisto. O., Merisalo. M. & Kääriäinen. J. (toim.) 2022. Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022.
•Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J., & Wilska, T.-A.(23.4.2021) Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Julkaisusarja: Valtioneuvostonselvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25
•Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Esiselvitystyönloppuraportti, maaliskuu 2024. DigiFinland.
•Pennanen, P., et al (2023). Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Tutustu raporttiin ennen kaikkea sosiaalialan näkökulmasta asioita tarkastellen.
•Osallisuuden edistäjän opas THL 10/2023 Osallisuuden edistäjän opas (julkari.fi) Digiosallisuuden edistäminen sivut 230-246
•Sosiaalialan digitalisaatio - Blogi (weebly.com) Täältä löytyy paljon kiinnostavia blogeja. Tässä muutamia, joista voi olla tukea juuri teidän blogiinne.
•Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitalisoitumisen visaisiin ongelmiin löydettyjä ratkaisuja 16/1/2024
•Digipalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa tarvitaan sosiaalihuollon osaamista 2/1/2023
•Sosiaalialan nostoja Digi on liki – tutkitusta tiedosta toimenpiteisiin - seminaarista 10/10/2022
•Videot:
•Hovila. Hanna. Vuorovaikutus ja kohtaaminen verkossa
•Saarikivi. Katri. Digitaidot
•Digiverkosto. Vuorovaikutus videopuheluissa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jaksossa ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ahot-haku tai opinnollistaminen edellisen lukukauden haussa on mahdollinen.

Aiempien Dig-toteutusten täydentävästä suorituksesta sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Projektityössä (tiimitehtävässä) työelämäyhteistyö on mahdollista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla suoritettavat tehtävät:

-testaa digitaitosi testi
-tietosuoja- ja digiturvallisuus monivalintatesti
-blogikirjoitus pareittain, bogikirjoitusten vertaisarviointi yksin tai pareittain

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kolme luentoa ja ohjaukset jakson alussa, seminaaripäivä jakson lopussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinnot edellyttävät osallistumista etäluennoille, ohjaukseen ja verkkoseminaariin.
Jakso edellyttää asiakastyön ammattieettisten periaatteiden ja asiakasvuorovaikutuksen perusteiden osaamista sekä etäopiskelun vaatimia taitoja.
Opintojakso toteutuu etänä/verkossa, joten sen suorittaminen vaatii toimivan Internetyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat oppimistehtävien arviointikriteerit löytyvät Diaklesta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Opetusmenetelmät

Teemoihin perehdytään etäluentojen ja verkkomateriaalin sekä oppimistehtävien ja verkkoseminaarin ja vertaisarvioinnin avulla.

Aika ja paikka

Luentojen, ohjauksen ja seminaarien ajat lukujärjestyksessä
Luentojen ja pienryhmätyöskentelyihin on läsnäolovelvollisuus.Korvaavat tehtävät, mikäli poissa luennoilta ja pienryhmätyöskentelyistä.

Oppimateriaalit

Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
Oppimateriaalia, jota sinun tulee soveltuvin osin (ks.arviointimatriisi) hyödyntää blogitehtävässä:
•Luennot, jotka tulevat luentojen jälkeen kansioon (tässä alla)
•Kuusisto. O., Merisalo. M. & Kääriäinen. J. (toim.) 2022. Digiosallisuus Suomessa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022.
•Hänninen, R., Karhinen, J., Korpela, V., Pajula, L., Pihlajamaa, O., Merisalo, M., Kuusisto, O., Taipale, S., Kääriäinen, J., & Wilska, T.-A.(23.4.2021) Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet: Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Julkaisusarja: Valtioneuvostonselvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2021:25
•Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Esiselvitystyönloppuraportti, maaliskuu 2024. DigiFinland.
•Pennanen, P., et al (2023). Digitaaliset palvelut sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2023:52. Tutustu raporttiin ennen kaikkea sosiaalialan näkökulmasta asioita tarkastellen.
•Osallisuuden edistäjän opas THL 10/2023 Osallisuuden edistäjän opas (julkari.fi) Digiosallisuuden edistäminen sivut 230-246
•Sosiaalialan digitalisaatio - Blogi (weebly.com) Täältä löytyy paljon kiinnostavia blogeja. Tässä muutamia, joista voi olla tukea juuri teidän blogiinne.
•Sosiaali- ja työllisyyspalveluiden digitalisoitumisen visaisiin ongelmiin löydettyjä ratkaisuja 16/1/2024
•Digipalveluiden kehittämisessä ja johtamisessa tarvitaan sosiaalihuollon osaamista 2/1/2023
•Sosiaalialan nostoja Digi on liki – tutkitusta tiedosta toimenpiteisiin - seminaarista 10/10/2022
•Videot:
•Hovila. Hanna. Vuorovaikutus ja kohtaaminen verkossa
•Saarikivi. Katri. Digitaidot
•Digiverkosto. Vuorovaikutus videopuheluissa

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jaksossa ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ahot-haku tai opinnollistaminen edellisen lukukauden haussa on mahdollinen.

Aiempien Dig-toteutusten täydentävästä suorituksesta sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Projektityössä (tiimitehtävässä) työelämäyhteistyö on mahdollista.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksolla suoritettavat tehtävät:

-testaa digitaitosi testi
-tietosuoja- ja digiturvallisuus monivalintatesti
-blogikirjoitus pareittain, bogikirjoitusten vertaisarviointi yksin tai pareittain

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kolme luentoa ja ohjaukset jakson alussa, seminaaripäivä jakson lopussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinnot edellyttävät osallistumista etäluennoille, ohjaukseen ja verkkoseminaariin.
Jakso edellyttää asiakastyön ammattieettisten periaatteiden ja asiakasvuorovaikutuksen perusteiden osaamista sekä etäopiskelun vaatimia taitoja.
Opintojakso toteutuu etänä/verkossa, joten sen suorittaminen vaatii toimivan Internetyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat oppimistehtävien arviointikriteerit löytyvät Diaklesta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Opetusmenetelmät

Teemoihin perehdytään etäluentojen ja verkkomateriaalin sekä oppimistehtävien ja verkkoseminaarin ja vertaisarvioinnin avulla.

Aika ja paikka

Luentojen, ohjauksen ja seminaarien ajat lukujärjestyksessä

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on linkitetty kurssialueelle.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jaksossa ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ahot-haku tai opinnollistaminen edellisen lukukauden haussa on mahdollinen.

Aiempien Dig-toteutusten täydentävästä suorituksesta sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Projektityössä (tiimitehtävässä) työelämäyhteistyö on mahdollista.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kolme luentoa ja ohjaukset jakson alussa, seminaaripäivä jakson lopussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinnot edellyttävät osallistumista etäluennoille, ohjaukseen ja verkkoseminaariin.
Jakso edellyttää asiakastyön ammattieettisten periaatteiden ja asiakasvuorovaikutuksen perusteiden osaamista sekä etäopiskelun vaatimia taitoja.
Opintojakso toteutuu etänä/verkossa, joten sen suorittaminen vaatii toimivan Internetyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat oppimistehtävien arviointikriteerit löytyvät Diaklesta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Opetusmenetelmät

Teemoihin perehdytään etäluentojen ja verkkomateriaalin sekä oppimistehtävien (oma aikataulutus -tehtävä, testit, blogkirjoitus ja vertaisarviointi) verkkoseminaarin ja vertaisarvioinnin avulla.

Aika ja paikka

Luentojen, ohjauksen ja seminaarien ajat lukujärjestyksessä

Oppimateriaalit

Oppimateriaali on linkitetty kurssialueelle.
Kolme luentoa ja kurssimateriaalia blogitehtävää varten:

Hovila, H. 2023. Vuorovaikutus ja kohtaaminen verkossa- video
Saarikivi, K. Digitaidot, viestintä ja vuorovaikutus- video
Pelastakaa Lapset ry. Vuorovaikutus videopuhelussa video

Kuusisto. O., Merisalo. M. & Kääriäinen. J. (toim.) 2022. Digiosallisuus Suomessa. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen loppuraportti. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 10. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki
Hänninen, Riitta., Karhinen, Joonas., Korpela, Viivi., Pajula, Laura., Pihlajamaa, Olli., Merisalo, Maria., Kuusisto, Olli., Taipale, Sakari., Kääriäinen, Jukka., Wilska, Terhi-Anna.2021. Digiosallisuuden käsite ja keskeiset osa-alueet. Digiosallisuus Suomessa -hankkeen väliraportti. Valtioneuvostonselvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 25. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. 2023. Osallisuuden edistäjän opas. Ohjaus 10. Helsinki. ks. Digiosallisuuden edistäminen sivut 230-246.

DigiFinland.2024. Tekoäly hyvinvointialueilla: sosiaali- ja terveydenhuollon käyttötapaukset ja kansallinen edistäminen. Esiselvitystyön loppuraportti, maaliskuu 2024.

Pennanen, Paula, Jansson., Mia. ym. 2023.Digitaalisten palveluiden vaikutukset sosiaali- ja terveydenhuollossa. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 52. Valtioneuvoston kanslia. Helsinki.Tutustu raporttiin ennen kaikkea sosiaalialan näkökulmasta asioita tarkastellen.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Jaksossa ei ole vaihtoehtoisia suoritustapoja.
Ahot-haku tai opinnollistaminen edellisen lukukauden haussa on mahdollinen.

Aiempien Dig-toteutusten täydentävästä suorituksesta sovittava etukäteen opettajan kanssa.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Projektityössä (blogikirjoitus partehtävänä) työelämäyhteistyö on mahdollista.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Kolme luentoa ja ohjaukset jakson alussa, seminaaripäivä jakson lopussa.

Lisätietoja opiskelijoille

Opinnot edellyttävät osallistumista etäluennoille, ohjaukseen ja verkkoseminaariin.
Jakso edellyttää asiakastyön ammattieettisten periaatteiden ja asiakasvuorovaikutuksen perusteiden osaamista sekä etäopiskelun vaatimia taitoja.
Opintojakso toteutuu etänä/verkossa, joten sen suorittaminen vaatii toimivan Internetyhteyden sekä tietokoneen, jossa on kamera ja mikrofoni.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Tarkemmat oppimistehtävien arviointikriteerit löytyvät Diaklesta.

Arviointiasteikko

Hyväksytty/Hylätty

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- osaa käyttää ja soveltaa digitaalisia palveluja asiakkaiden tarpeisiin
- osaa käyttää verkkoneuvontaa laaja-alaisesti kansalaisten palvelemiseksi
- osaa soveltaa ammatillisia vuorovaikutus- ja ohjaustaitoja erilaisissa digitaalisissa toimintaympäristöissä
- ymmärtää digitaalisen asioinnin ja viestinnän oikeudellista sääntelyä ja periaatteita
- tuntee sosiaalisen median periaatteita
- osaa käyttää sosiaalista mediaa sosiaali- ja/tai kirkon alan työssä
- tuntee alan sähköisen asioinnin ja digitaalisten palveluiden ajankohtaisen tilanteen ja kehittämisen pääpiirteet
- osaa seurata sosiaali- ja/tai kirkon alan digikehitystä sekä kehittää digitaalista osaamistaan

Sisältö

- digitaaliset palvelut
- neuvonta ja ohjaus digitaalisissa toimintaympäristöissä
- digitaalisen viestinnän oikeudellinen sääntely ja eettiset periaatteet
- sosiaalinen media
- digitalisaation yhteiskunnalliset ja teknologiset kehityskulut

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
- tietää oman ammattialan historian ja keskeiset käsitteet
- osaa analysoida oman toimintansa taustalla olevia ihmiskäsityksiä ja arvoja
- ymmärtää ihmisen uskonnollisen kehityksen
- osaa reflektoida omaa toimintaansa ja vuorovaikutustaitojaan

Sisältö

- keskeisimmät kirkon alan taustatieteet ja ammattialan käsitteet
- kirkon diakonian ja kasvatuksen ammattien historia, nykytila ja tulevaisuus
- ammattialan eettiset lähtökohdat
- ihmisen uskonnollinen kehitys
- kohtaaminen ja vuorovaikutus

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennetut kirjalliset tehtävät. Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Laajennetut kirjalliset tehtävät. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• osaa jäsentää kristinuskoa uskontona ja tutkimuskohteena
• tuntee Raamatun synnyn ja Uuden testamentin keskeisen sisällön
• tuntee varhaisen kirkon historian ja teologisen ajattelun päälinjat ja niiden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
• tietää sekä diakonian että kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• osaa käyttää Raamattua ja virsikirjaa hartauselämässä
• tietää spiritualiteettiin liittyvät käsitteet ja reflektoi omaa hengellistä identiteettiään

Sisältö

• uskonto ja teologia, usko ja tieto
• Uuden testamentin synty ja sisältö
• vanhemman ajan kirkon historia ja klassisen uskontulkinnan perusteet
• diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset historialliset ja teologiset lähtökohdat
• Raamattu ja virsikirja hartauselämän perusteoksina
• spiritualiteetti ja hengellinen identiteetti

Opetusmenetelmät

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
•Kristinusko uskontona ja tutkimuksen kohteena: johdatus teologian peruskäsitteisiin ja tietolähteisiin
•Raamattu kirkon kirjana ja tieteellisen tutkimuksen kohteena
•Uuden testamentin kirjallisuuden synty ja keskeinen sisältö (erityisesti evankeliumit ja Paavalin kirjeet)
•Diakonian ja kristillisen kasvatuksen lähtökohdat Raamatussa (UT)
Opiskelijan omat hengelliset lähtökohdat ja oma suhde Raamattuun

Opintosuoritukset: luennot ja lukupäiväkirjatehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•saa kokonaiskuvan kristinuskon synnystä ja varhaisesta muotoutumisesta (juutalaisesta, marginaalisesta Jeesus-liikkeestä Rooman valtakunnan valtauskonnoksi, n. 50-500 jKr.)
•ymmärtää, miten historiallinen, yhteiskunnallinen ja kulttuurinen konteksti ja niissä tapahtuneet muutokset ovat muovanneet kirkon käytäntöjä ja teologista ajattelua sekä
saa välineitä pohtia kristillisen perinteen tulkintaa ja soveltamista myös uusissa konteksteissa.
Sisällöllisinä painopisteinä ovat diakonian ja kristillisen kasvatuksen varhaiset lähtökohdat sekä moninaisuuden ja yhtenäisyyden vuorovaikutus varhaiskirkossa.
Kirkon oppia tarkastellaan uskontunnustusten synnyn ja sisällön kautta (erityisesti kolminaisuusoppi ja kristologia).

Opintosuoritukset: luennot ja tentti (tentin asemesta voidaan toteuttaa tiimeissä valmisteltavat seminaariesitykset toteutuksesta riippuen).
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
•kehittyy hengelliseltä kokemustaustaltaan erilaisten opiskelutovereiden ja asiakkaiden kunnioittavassa, ammatillisessa kohtaamisessa.
•saa kokemuksen erilaisiin hartauksiin osallistumisesta ja/tai hartauden toteuttamisesta.
•oppii käyttämään hartauden valmistelussa Raamattua, virsikirjaa, kirkkokäsikirjaa (Evankeliumikirja), rukouskirjoja ja evankeliumikirjan kommentaareja.

Opintosuoritukset: luennot sekä hartauden pitäminen tai hartauden analyysitehtävä.
Opintojakson yhteisellä orientaatioluennolla on pakollinen läsnäolo.

Oppimateriaalit

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Luentomateriaalit (Uuden testamentin synty ja sisältö)

Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin)

Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun (2. tark. ja korj. painos). S.179-299. (Osio Uusi testamentti). Myös vanhempi painos 2003 käy, s. 147-243. Kirjapaja.

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 11 – 34, 265 – 290. Kirjapaja.


Lisämateriaalia:

Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. S. 35 – 58 (Lehtipuu & von Weissenberg: Miten Raamatusta tuli Raamattu?) sekä s. 137 – 156 (Kuula: Varpu josta kasvoi puu. Eksegetiikan ja dogman problematiikka). Kirjapaja.

Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.


Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Suoritettavat lähteet:

Kaikille pakolliset lähteet:
Luentomateriaalit (Varhaiskirkon historia ja oppi)
•Arffman, K. (2011). Kristinuskon historia (3. p.). Edita, s. 9 - 69 (Tie roomalaisen maailman valtauskonnoksi).(löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ) Myös muut painokset käyvät.

Seuraavista käytetään ainakin jompaa kumpaa (aiheesta riippuen):
•Ensisijaisesti: McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 25-44, 277-355 ja 368-398.
•Toissijaisesti: Pihkala, J. (2009). Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 97-189.

Lisämateriaalia:
af Hällström, G., Laato, A.M., & Pihkala, J. (2007). Johdatus varhaisen kirkon teologiaan. Kirjapaja.
JA
Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.


Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hartauden valmistelussa / hartaustehtävässä käytettävät lähteet:
Luentomateriaalit (Hengellisyys ja hartaus)
•Raamattu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. (soveltuvin osin)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virsikirja: Hyväksytty kirkolliskokouksessa 13. helmikuuta 1986.(mielellään 2004 tai uudempi painos)
•Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkokäsikirja: 2, Evankeliumikirja. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 8. toukokuuta 1999.

Lisämateriaalia:

•Evankeliumikirjan kommentaarit. Erityisesti:
• Hakola, R. & Lehtipuu, O. (2013). Alussa oli sana. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 1. vuosikerta. Kirjapaja.
• Lehtipuu, O., Aspinen, M., Hakola, R., Heimola, M., & Huttunen, N. (2016) Hyvä osa. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 2. vuosikerta. Kirjapaja.
• Hakola, R., Huttunen, N., & Lehtipuu, O. (2014). Maan suola. Kirkkokäsikirjan evankeliumitekstien kommentaari, 3. vuosikerta. Kirjapaja.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista Johdatus Raamattuun (s. 179-299) ja Sisäänkäyntejä Raamattuun (s. 11 - 58, 137 - 180, 265 - 290). Ks. suoritettava kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Laajennetut kirjalliset tehtävät. Ks. hartauden valmistelussa käytettävä kirjallisuus. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio: UUDEN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden tekstit ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: VARHAISKIRKON HISTORIA JA OPPI (2 op)
Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena ovat tutkimustiedon monipuolinen ja kriittinen hyödyntäminen sekä tutkimustiedon luova soveltaminen nykyhetkeen. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio: HENGELLISYYS JA HARTAUS (1 op)
Hyväksytty / täydennettävä.Tehtävistä annetaan mahdollisesti suullinen tai kirjallinen palaute toteutuksesta riippuen.

KOKONAISARVIOINTI: Opintojakson kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P., & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). (löytyy myös avoimena verkossa https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P. & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. Sivustolla Teologia.fi. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5

Tavoitteet

Opiskelija
• tuntee Vanhan testamentin sisällön päälinjat
• osaa jäsentää keskiajan ja reformaation historiaa ja teologiaa sekä analysoida niiden merkitystä kristinuskon muotoutumisessa ja tunnistaa niiden vaikutusta tässä ajassa
• tuntee luterilaisen teologian keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa ja kasvatusta niiden avulla
• tuntee jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja osaa olla mukana toteuttamassa jumalanpalvelusta

Sisältö

• Vanhan testamentin keskeinen sisältö (luominen, historiateokset, profeettatekstit, apokalyptiikka)
• myöhäiskeskiajan ja reformaatioajan kristikunnan keskeiset kysymykset
• luterilaisen kirkon tunnustus ja oppi ja näiden vaikutus diakonian sekä kristillisen kasvatuksen teologiaan ja historiaan
• jumalanpalveluksen teologiset lähtökohdat ja jumalanpalveluksen toteuttamiseen osallistuminen

Opetusmenetelmät

Opintojakson yhteinen orientaatio / alkuinfo. HUOM. pakollinen läsnäolo!

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- jatkaa tutustumista kristinuskon perusteisiin erityisesti Vanhan testamentin näkökulmasta
- ymmärtää Vanhan testamentin kirjojen pitkää syntyhistoriaa ja kokonaisuuden muotoutumista toimitustyönä
- muodostaa kokonaiskuvan Vanhan testamentin kirjojen keskeisestä sisällöstä
- jatkaa tutustumista tieteellisen raamatuntutkimuksen menetelmiin ja tulkinnan haasteisiin ja pohtii omaa raamattukäsitystään
- saa eväitä Vanhan testamentin tekstien soveltamiseen kirkon diakonia- ja kasvatustyössä.

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva Vanhasta testamentista, sen tutkimuksesta ja tulkinnan haasteista.
- Tuki kirjallisuuden itsenäiseen lukemiseen,ja oman raamattukäsityksen reflektointiin.

Lukupäiväkirjatehtävä (parityö)
- Tarkempi perehtyminen Vanhan testamentin kirjojen syntyyn ja sisältöön
- Tukena esim. verkkokeskustelu

Loppureflektio / kokoava luento
- Työskentelyn herättämiä ajatuksia, epäselviksi jääneitä kysymyksiä ja opitun ammatillista merkitystä sekä Vanhan testamentin käyttöä ja tulkintaa kirkossa reflektoidaan yhdessä ennen tehtävän lopullista palautusta.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus

Opiskelija
- hahmottaa keskiajan ja reformaatiokauden merkityksen kristinuskon muotoutumisessa
- saa yleiskuvan reformaation taustasta, Lutherin ja muiden merkittävimpien reformaattoreiden ajattelusta sekä keskeisimpien luterilaisten tunnustuskirjojen pääsisällöstä.
- tuntee luterilaisen kirkon opin keskeiset piirteet ja osaa jäsentää kirkon diakoniaa
ja kasvatusta niiden avulla
- saa välineitä luterilaisen uskon ajankohtaiseen tulkintaan ja soveltamiseen.

Oppimismenetelmät:

Luento-opetus: teemat ks. edellä

Kirjatentti pitkäkestoisena kotitenttinä tai ryhmätentti tai ryhmätehtävä. Olennaista on mahdollisuus prosessoida sisältöjä rauhassa ja mahdollisuuksien mukaan myös yhdessä.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

Tarkennettu tavoite- ja sisältökuvaus
Opiskelija
- osaa käyttää keskeisiä kirkollisia kirjoja jumalanpalveluselämässä
- tuntee messun osat ja merkitykset ja kykenee käymään keskustelua jumalanpalveluksen teologiasta
- tuntee kirkkovuoden rakenteen ja ymmärtää sen merkityksen kirkon jumalanpalveluselämän kannalta

Oppimismenetelmät:

Luennot
- Yleiskuva jumalanpalveluksen teologiasta
- Jumalanpalvelusten kirjan ja Evankeliumikirjan käyttö jumalanpalveluselämässä

Messun toteutus yhdessä tai messukäynti ja raportti
- Opiskelijat valmistelevat ja toteuttavat kampusmessun tai osallistuvat messuun paikallisseurakunnassa ja kirjoittavat siitä raportin.
- Lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa opetuksen yhteydessä hetkipalveluksia ja muita rukoushetkiä.

Oppimateriaalit

SUORITETTAVAT LÄHTEET

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ
1. Luentomateriaalit (Vanhan testamentin synty ja sisältö).
2. Raamattu. (1992). Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen vuonna 1992 käyttöön ottama suomennos. Kirjapaja. (soveltuvin osin).
3. Kuula, K., Nissinen, M., & Riekkinen, W. (2008). Johdatus Raamattuun. Kirjapaja. S. 1-178 (= osio Vanha testamentti). Myös muut painokset käyvät, tarkista sivunumerot.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI
1. Luentomateriaalit (Reformaation sisältö ja luterilaisen kirkon oppi).
2. Arffman, K. (2011). (myös muut painokset käyvät) Kristinuskon historia. Edita. S. 70–171 (osiot Katolinen Eurooppa nousee johtoon & Läntinen kristikunta hajoaa ja laajenee). https://helda.helsinki.fi/handle/10138/327557 ).
3. Pihkala, J. (2009). (myös muut painokset käyvät): Uskoa tiedosta ja tietoa uskosta. Johdatus dogmatiikkaan. Edita. S. 190–254. TAI
4. McGrath, A. (2012). Kristillisen uskon perusteet. Johdatus teologiaan. Kirjapaja. S. 45-100 (Keskiaika ja renessanssi & Reformaatio), 491-596 (Ihmisluontoa, syntiä ja armoa koskevat opit & Oppi kirkosta & Sakramenttioppi). (Pihkala ja McGrath ovat siis keskenään vaihtoehtoja)
5. Otteita seuraavista Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuskirjoista (tunnustuskirjat.fi):
Augsburgin tunnustus (lyhenne CA), osio Keskeiset opinkohdat
Lutherin Vähä Katekismus
Lutherin Iso Katekismus.
Katekismus. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kristinoppi. Hyväksytty kirkolliskokouksessa 1999.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ
Raamattu
Virsikirja
Kirkkokäsikirja (I: Jumalanpalvelusten kirja)
Kirkkovuosi
Aamenesta öylättiin. Kirkon sanasto.
Palvelkaa Herraa iloiten. Jumalanpalveluksen opas.

LISÄMATERIAALIA

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ

- Collins, John J. (2014). A Short Introduction to the Hebrew Bible. 2. Ed. Fortress Press.
- Hakola, R., & Pakkala, J. (2008). Kristinuskon ja juutalaisuuden juuret. Arkeologian näkökulmia. Kirjapaja. http://www.helsinki.fi/teol/pro/juuret/
- Huotari, P., & Mäkipelto, V. (2023) Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava.
- Häkkinen, S., Latvus, K., & von Weissenberg, H. (2010). Köyhien Raamattu. Kirjapaja.
- Luomanen, P., Huttunen, N., & Virtanen, K. (toim.) (2017). Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja. Kirjapaja.
- Niemelä, P. M. K. (2007). Maitoa ja hunajaa. Evankeliumikirjan VT:n lukukappaleiden kommentaari. 1. vsk. Kirjapaja. Sekä muut muut saman kommenttaarisarjan teokset.
- Pesonen, A., & Valkama, K. (2009). Arkielämää Raamatun aikaan. Kirjapaja.
- Räisänen, H. (2011). Mitä varhaiset kristityt uskoivat. WSOY.

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI

- Arffman, K. (1996). Mitä oli luterilaisuus? Johdatus kadonneeseen eurooppalaiseen kristinuskon tulkintaan. Yliopistopaino.
- Arffman, K. (2008). Auttamisen vallankumous — luterilaisuuden yritys ratkaista köyhyyden aiheuttamat ongelmat. SKS.
- Arffman, K. (2010). Reformaation teologiset pääsuuntaukset. https://teologia.fi/2010/06/reformaation-teologiset-paeaesuuntaukset/
- Gassmann, H., & Hendrix, S. (2005): Johdatus luterilaiseen tunnustukseen. Kirjapaja.
- Heikkilä, T., & Lehmijoki-Gardner, M. (2002). Keskiajan kirkko. Tietolipas 185. SKS.
- Heininen, S., & Heikkilä, M. (2017). Uusi Suomen kirkkohistoria. SKS.
- Karttunen, T. (2020). Mitä on luterilaisuuus? Kirkko, teologia ja yhteiskunta. Kirkon tutkimuskeskuksen nettijulkaisuja 62. Kirkon tutkimuskeskus.
- Kopperi, K. (2015). Ristin rakkaus. Matka Lutherista suomalaiseen seurakuntaelämään. Kirjapaja.
- Lamberg, M., Lahtinen, A. & Niiranen, S. (toim. 2009). Keskiajan avain. SKST 1203. SKS.
- Mäkinen, V. (toim.) 2017. Johdatus keskiajan teologiaan. Kirjapaja.
- Stjerna, K. (2011). Reformaation naisia. Kirjapaja.
- Vainio, O-P. 2016. Luther. Kirjapaja.

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ

- Hulmi, S. (2018) Pyhän säikeitä. Näkökulmia jumalanpalveluksen teologiaan. Kirjapaja.
- Kotila, H. (2004). Liturgian lähteillä — johdatus jumalanpalveluksen historiaan ja teologiaan. Kirjapaja.
- Ahtiainen, A. ym. (2016) Syvemmälle messuun. Lasten Keskus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 1:
Laajennettu lukupäiväkirjatehtävä teoksista:
- Johdatus Raamattuun, s. 19 - 176.
- Lehtipuu, O. & von Waissenberg, H. 2017. Miten Raamatusta tuli Raamattu? Teoksessa Luomanen, P, Huttunen, N. & Virtanen, K. (toim.) Sisäänkäyntejä Raamattuun. Tulkitsijan kirja.Kirjapaja.35-58.
- Mahdollinen muu sovittava kirjallisuus tai materiaali.

OSIO 2:
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Kirjatentti, ks. suoritettava kirjallisuus ja lisämateriaali. Vaihtoehtoinen suoritustapa on sovittava opettajan kanssa ennen kurssin alkua.

OSIO 3:

Messukäynti ja siitä raportointi opintojakson kirjallisuutta laajennetusti hyödyntäen.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Messu voidaan toteuttaa yhteistyössä paikallisseurakunnan tai oppilaitospapin kanssa. Messukäynnit toteutetaan paikallisseurakunnissa. Opiskelijat voivat osallistua myös paikallisseurakuntien messujen toteuttamiseen niin sovittaessa.

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio, johdantoluennot ja loppureflektio 6-10 h
- Lukupäiväkirjan tuottaminen ja mahdolliset verkkokeskustelut itsenäisesti 44-48 h

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

54 h opiskelijan työtä.
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot sekä mahdolliset verkkokeskustelut 9-13 h
- Kirjatentin työstäminen kotitenttinä tai ryhmätenttiin valmistautuminen ja tentin toteuttaminen 41-46 h

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

27 h opiskelijan työtä
- Alkuorientaatio ja johdantoluennot 5-9 h
- Messun valmistelu ja toteuttaminen tai messukäynti ja raportti 18-22 h

Lisätiedot

AHOT 02/2021:
yliopistolliset teologian perusopinnot (eksegetiikka, kirkkohistoria, käytännöllinen teologia)

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Osio 1: VANHAN TESTAMENTIN SYNTY JA SISÄLTÖ (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnissa painotetaan sitä, millä tavoin tekstissä saatetaan keskusteluyhteyteen lähteiden teksti ja opiskelijan oma pohdinta. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 2: REFORMAATION SISÄLTÖ JA LUTERILAISEN KIRKON OPPI (2 op)

Tehtävä arvioidaan numeerisesti 1 - 5. Arvioinnin perusteena on tutkimuskirjallisuuden ja muiden tehtävässä edellytettyjen lähdeaineistojen monipuolinen hyödyntäminen sekä tiedon pohtiva soveltaminen nykyhetken teologisiin keskusteluihin. Myöhässä palautetun tehtävän arvosana laskee yhdellä numerolla (ks. tutkintosääntö).

Osio 3: JUMALANPALVELUKSEN TEOLOGIA JA KÄYTÄNTÖ (1 op)

Hyväksytty / täydennettävä.Toteutustavasta riippuen tehtävästä voidaan antaa suullinen tai kirjallinen palaute.

OPINTOJAKSON KOKONAISARVIOINTI:

Kokonaisarvosana muodostuu osioiden arvosanojen keskiarvosta.

Arviointiasteikko

0-5