OPI03VS22HKI Opinnäytetyö III (10 op)
Toteutuksen tunnus: OPI0310Y21S-3001
Toteutuksen perustiedot
Ilmoittautumisaika
01.03.2022 - 18.03.2022
Ajoitus
24.08.2022 - 31.07.2023
Opintopistemäärä
10 op
Virtuaaliosuus
10 op
TKI-osuus
10 op
Toteutustapa
Etäopetus
Yksikkö
Master School
Kampus
Helsinki
Opetuskielet
- Suomi
Koulutus
- Monialainen ja yhteensovittava johtaminen
Opettaja
- Jouko Porkka
- Titta Riihimäki
- Linda Hublin
- Olli Vesterinen
- Anne Määttä
- Jaana Tilli
- Susanna Hyväri
- Susanna Kallakorpi
- Heini Kapanen
- Sakari Kainulainen
- Päivi Niiranen-Linkama
- Arja Koski
- Hanna-Leena Huttunen
- Keijo Piirainen
- Jari Helminen
- Harri Kostilainen
Ryhmät
-
Y51termoY51termo
Tavoitteet
Tavoitteet
Opiskelija
• osaa soveltaa asianmukaista tutkimus- ja asiantuntijatietoa työelämän muuttuviin kehittämistarpeisiin vastaamiseksi erilaisissa TKI-hankkeissa.
• osaa soveltaa tarkoituksenmukaisia tutkimus- ja kehittämismenetelmiä järjestelmällisesti ja eettisesti TKI-hankkeissa.
• toimii aloitteellisesti ja vastuullisesti TKI-toiminnassa yhteistyötahojen ja organisaatioiden kanssa.
• osaa raportoida ja levittää TKI-toiminnan tuloksia.
• osaa arvioida kriittisesti TKI-toiminnan tuloksia työelämän käytäntöjen kehittämisessä ja uudistamisessa.
Opetusmenetelmät
Opintojakson opetusmenetelmät:
- Yksilö/parityöskentely
- Seminaarityöskentely, jossa toteutuvat sekä ohjaajien antama pariohjaus ja vertaisohjaus
- Julkaisuseminaari
- Kypsyysnäytteen kirjoittaminen
Aika ja paikka
Työskentely tapahtuu syksyn 2022 aikana verkon välityksellä.
Syksyn aikana toteutuu kolme seminaarikertaa sekä julkaisuseminaari.
Opintojakso jatkuu 31.5.2023 saakka, jolloin toteutuu kolme seminaarikertaa sekä julkaisuseminaari.
Oppimateriaalit
Opiskelija hyödyntää koulutuksen aikana sisäistämäänsä kirjallisuutta sekä tekemiään tietohakuja.
Toteutuksen valinnaiset suoritustavat
Toteutuksella ei ole valinnaisia suoritustapoja.
Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö
Opinnäytetyöt tehdään yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa ja ne palvelevat työn ja työelämän kehittämistä.
Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet
Kypsyysnäyte 11.11.2022
Kevään 2023 kypsyysnäytteen aikataulu julkistetaan syksyllä 2022.
Kansainvälisyys
-
Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus
Opintojakso on laajuudeltaan 10 op (10 x 26,7 tuntia = 267 tuntia).
Sisällön jaksotus
Työskentely opintojaksossa toteutuu opinnäytetyöntekijöiden yksilö/parityönä sekä kolmessa seminaarissa, jossa jokainen esittää omaa työtään sekä antaa vertaispalautetta sovitusti ryhmän muille opiskelijoille. Erikseen sovitaan opponointivuorot, jolloin saadaan kokemusta julkaisuseminaareihin.
Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet
Opinnäytetyö arvioidaan numeraalisesti.
Arviointiasteikko
0-5
Hylätty (0)
Hyväksyttyyn opinnäytetyöhön vaaditaan että kaikki osa-alueet ovat vähintään tasolla yksi.
Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)
OPINNÄYTETYÖN ARVIOINTIKRITEERIT (YAMK-tutkinto)
Hyväksyttyyn opinnäytetyöhön vaaditaan että kaikki osa-alueet ovat vähintään tasolla yksi.
TEHTÄVÄN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE
Aiheenvalinta
Aiheen ajankohtaisuus ja merkitys työelämän kehittämisessä on perusteltu puutteellisesti. Aiheenvalinnan perustelu opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta on niukkaa.
Tehtävänasettelu
Työn tarkoituksen määrittelemisessä, tavoitteenasettelussa ja tehtävän rajaamisessa on selkeitä puutteita.
TIETOPERUSTA JA TIEDON-
HANKINTA
Käsitteellistäminen:
Käsitteiden ja viitekehyksen määrittelyssä on puutteita. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin ei ole käsitelty.
Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:
Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty suppeasti ja yksipuolinen. Lähdekritiikki on niukkaa.
MENETELMIEN JA PROSESSIN HALLINTA
Metodologiset valinnat:
Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu niukasti ja se ei kaikilta osin ole tarkoituksenmukainen.
Tutkimus, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:
TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on puutteellista eikä kaikilta osin työhön soveltuvaa.
Opinnäytetyön prosessi
Prosessin tavoitteellisuudessa, suunnitelmallisuudessa ja eettisyydessä on ollut puutteita. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut sattumanvaraista.
TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN
Tulokset ja johtopäätökset:
Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat epäjohdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty suppeasti. Työ tuottaa niukasti uusia ratkaisuja ja tuloksia työelämän kehittämiseen.
Tulosten hyödyntäminen:
Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan puutteellisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin ei pohdita.
Asiantuntijuuden kehittyminen:
Työssä näkyy niukasti oman asiantuntijuuden ja TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä ei esitetä tuloksiin perustuvia uusia tutkimus- ja kehittämishaasteita.
KIELI, RAKENNE JA VIESTINTÄ
Kieli:
Opinnäytetyön kieli ei ole sujuvaa ja siinä on virheitä. Ilmaisutapa vaihtelee eikä ole kaikilta osin työn luonteeseen sopiva.
Rakenne:
Opinnäytetyön rakenne on paikoin epäjohdonmukainen. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä poikkeavat monin paikoin ammattikorkeakoulun ohjeista.
Tulosten viestintä:
Julkistaminen on puutteellinen viestinnän ja ammatillisen
Arviointikriteerit, hyvä (3-4)
TEHTÄVÄN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE
Aiheenvalinta
Aihe on ajankohtainen ja sitä on perusteltu työelämän ja alan kehittämisen näkökulmasta. Aiheenvalintaa on perusteltu selkeästi opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta.
Tehtävänasettelu
Työn tarkoitus ja tavoitteenasettelu on perusteltu selkeästi. Tehtävän rajaaminen on perusteltu tarkoituksenmukaisesti.
TIETOPERUSTA JA TIEDONHANKINTA
Käsitteellistäminen:
Käsitteet ja viitekehys on määritelty selkeästi. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin on käsitelty.
Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:
Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty tarkoituksenmukaisesti. Lähdekritiikki on asianmukaista.
MENETELMIEN JA PROSESSIN HALLINTA
Metodologiset valinnat:
Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu selkeästi ja se on tarkoituksenmukainen työn aiheen kannalta.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:
TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on tarkoituksenmukaista ja työhön soveltuvaa.
Opinnäytetyön prosessi
Prosessi on ollut tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja eettinen. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut tarkoituksenmukaista.
TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN
Tulokset ja johtopäätökset:
Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat argumentoituja ja johdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty monipuolisesti. Työ tuottaa uusia ratkaisuja ja tuloksia, joita voidaan hyödyntää työelämän kehittämisessä.
Tulosten hyödyntäminen:
Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan monipuolisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin pohditaan eri puolilta.
Asiantuntijuuden kehittyminen:
Työssä näkyy selkeästi oman asiantuntijuuden TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä esitetään tuloksiin perustuvia uusia tutkimus- ja kehittämishaasteita.
KIELI, RAKENNE JA VIESTINTÄ
Kieli:
Opinnäytetyön kieli on sujuvaa ja lähes virheetöntä. Ilmaisutapa on yhtenäinen ja työn luonteeseen sopiva.
Rakenne:
Opinnäytetyön rakenne on johdonmukainen. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä ovat pääsääntöisesti ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaiset.
Tulosten viestintä:
Julkistaminen on tarkoituksenmukainen viestinnän ja ammatillisen vaikuttavuuden näkökulmista
Arviointikriteerit, kiitettävä (5)
TEHTÄVÄN MERKITYS TYÖELÄMÄLLE
Aiheenvalinta
Aihe on ajankohtainen ja innovatiivinen ja se on työelämän ja alan kehittämisen näkökulmista merkittävä. Aiheenvalintaa on perusteltu monipuolisesti opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisen kannalta.
Tehtävänasettelu
Työn tarkoitus ja tavoitteenasettelu on perusteltu monipuolisesti ja innovatiivisesti. Tehtävän rajaaminen on perusteltu asiantuntevasti.
TIETOPERUSTA JA TIEDONHANKINTA
Käsitteellistäminen:
Käsitteet ja viitekehys on määritelty monipuolisesti ja kriittisesti. Ilmiön yhteyttä laajempaan kontekstiin on käsitelty asiantuntevasti.
Tietoperusta ja lähteiden hyödyntäminen:
Kotimaisia ja ulkomaisia lähteitä on käytetty monipuolisesti. Lähdekritiikki on asiantuntevaa.
MENETELMIEN JA PROSESSIN HALLINTA
Metodologiset valinnat:
Menetelmällisen lähestymistavan valinta on perusteltu monipuolisesti ja kriittisesti ja se on toimiva työn aiheen kannalta.
Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiomenetelmät:
TKI-menetelmien käyttö sekä eettisyyden ja luotettavuuden arviointi on asiantuntevaa ja hallittua.
Opinnäytetyön prosessi
Prosessi on ollut tavoitteellinen, suunnitelmallinen ja vastuullinen. Prosessissa näkyy syvällinen eettinen ajattelu. Yhteistyö eri tahojen kanssa on ollut suunnitelmallista ja aktiivista.
TULOKSET JA NIIDEN HYÖDYNTÄMINEN SEKÄ ASIANTUNTIJUUDEN KEHITTYMINEN
Tulokset ja johtopäätökset:
Tulosten esittäminen, pohdinta ja johtopäätökset ovat analyyttisiä, hyvin argumentoituja ja johdonmukaisia. Eettisiä kysymyksiä on käsitelty syvällisesti. Työn tulokset ja ratkaisut soveltuvat sellaisinaan työelämän kehittämiseen.
Tulosten hyödyntäminen:
Tulosten hyödyntämistä työelämän kehittämisessä perustellaan monipuolisesti ja innovatiivisesti. Tulosten yhteyttä aikaisempiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin pohditaan ja analysoidaan monipuolisesti.
Asiantuntijuuden kehittyminen:
Työssä näkyy monipuolisesti oman asiantuntijuuden ja TKI-osaamisen kehittyminen. Työssä esitetään ja innovoidaan tuloksiin perustuvia tutkimus- ja kehittämishaasteita
KIELI, RAKENNE JA VIESTINTÄ
Kieli:
Opinnäytetyön kieli on sujuvaa ja virheetöntä. Ilmaisutapa on yhtenäinen ja selkeä.
Rakenne:
Opinnäytetyön rakenne on johdonmukainen ja selkeä. Ulkoasu, tekstin asettelu ja lähteiden merkintä ovat ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaiset.
Tulosten viestintä:
Julkistaminen on innovatiivinen viestinnän ja ammatillisen vaikuttavuuden näkökulmista.