Koulutusjärjestelmä ja kuurojenopetuksen historia (2op)

Sisällön jaksotus

EnsimmÌ_isen vuoden opiskelija opiskelee perustiedot suomalaisesta kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_stÌ_ sekÌ_ viittomakielisen opetuksen historiasta, ja oppii taustakÌ_sitysten merkityksen yhteiskunnallisesti sekÌ_ ymmÌ_rtÌ_Ì_ taustatietojen merkityksen tulkkaukseen valmistautumisessa. Opiskelija vahvistaa omaa tietoaan suomalaisten ja viittomakielisten koulutuspoluista ja omien opintojensa sijoittumisesta koulujÌ_rjestelmÌ_Ì_n. Opiskelija tutustuu peruskouluun toimintaympÌ_risțnÌ_. Opiskelija vahvistaa viittomakielen taitojaan ja omaksuu viittomakielen verbien perusteita, erilaisia lauserakenteita ja oppii kertomaan omasta opiskelustaan ja kouluympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦iden koulutaustasta viittomakielellÌ_. ,EnsimmÌ_isen vuoden syksy.

Oppimateriaalit

Jauhiainen, A., Rinne, R. & TÌ_htinen, J. 2001. Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Kasvatusalan tutkimuksia 1. Suomen Kasvatustieteellinen Seura (s. 73-131).Kivirauma, J. KansainvÌ_listymisen pakot: Kohti eriarvoistavaa koulutuspolitiikkaa. Rinne, R. Koulutuspolitiikan kÌ_Ì_nne ja nuorten syrjÌ_ytyminen.Salmi, E. & Laakso, M. 2005. Maahan lÌ_mpimÌ_Ì_n. Suomen viittomakielisten historia. (s. 20-57 Kieliyhteișn juuret, s. 144-183 Pakkosulauttaminen, alkuosa, 335-366 KuuromykistÌ_ viittomakielisiksi, keskiosa).Paunu Juha 1994, Opi ymmÌ_rtÌ_mÌ_Ì_n viittomakieltÌ_ 2. TilankÌ_ytț - Juttuja. Helsinki: Yliopistopaino (HUOM: tenttimateriaali!)Opettajankoulutus yhteișn luovana voimana - nÌ_k̦kulmia suomalaisesta viittomakielestÌ_ ja viittomakielisten koulutuksesta 2008. Verkossa: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/vkluoko/tietopankki/tutkimusta/viittomakielinen_juhlajulkaisu_nettiversio.pdfJahnukainen, M. (toim.) 2002. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. S. 23-78, 91-109, 138-148, 229-238. HUOM! Vanha painos, vihreÌ_ kirja.OSA 1: Tuunainen, K. Erityisopetuksen historialliset kehityslinjat Suomessa, Moberg, S. Integraation ja inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kehittyminen, Virtanen, P. Erityishuoltoa ja -opetusta koskeva lainsÌ_Ì_dÌ_nț.OSA 2: Ihatsu, M. & Ruoho, K. Erityisopetus peruskoulussa, Ihatsu, M. & Ruoho, K.Ammatillinen erityisopetusOSA 3: Launonen, K. Kommunikointi ja vuorovaikutusWallvik, B. Viitotulla tiellÌ_. S. 7-32, 35-58, 59-76, 84-96, 97-115, 116-137, 138-160, 161-181, 182-212. ,Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapÌ_isyyttÌ_? Vastapaino, Tampere.Sarjala, J. 2008. JÌ_rki hyvÌ_ herÌ_tetty. Koulu politiikan py̦rteissÌ_. Kirjapaja, Helsinki.Wass, S. (toim.) 2000. Onko peruskoulu romuttunut? Peruskoulu 20 vuotta. OKKA-sÌ_Ì_ti̦.Nurmi, V. 1989. Kansakoulusta peruskouluun. WSOY.Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2010. OpetushallitusFlinkman, S. Pakko puhua. 2003. Finnlectura. 27-35,Opettajankoulutus Suomessa (07/2000). Opetusalan AmmattijÌ_rjesț OAJ.www.oaj.fi/pls/portal/docs/PAGE/OAJ_INTERNET/01FI/05TIEDOTTEET/03JULKAISUT/OAJ_OPETTKOULUTUS_10_WEB.PDFParviainen, K., Rautiainen, R., Muinonen, T., Karhunen T., PÌ_Ì_kk̦nen, R. (toim.) KoulunkÌ_yntiavustajan oma opas JHL - Julkisten ja hyvinvointialojen liitto. Yliopistopaino, Helsinki 02/200Paunu, L. Kuuroja kuulemassa. Kuurojenpappi Lauri Paunu muistelee. 1991. Kuurojen Liitto, s. 71-81Wallvik, B. : Viitotulla tiellÌ_. 2001. Finnlectura. s. 7-212http://www.viivi.fi/Videomateriaali kuurojen kouluistaVideoluento koulussa ty̦skentelevistÌ_ ammattilaisista Fronterilla.

Opetusmenetelmät

Opiskelija: - tuntee suomalaisen kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_n ja sen toimintaperiaatteet,tuntee kasvatus- ja opetusjÌ_rjestelmÌ_n lakiperustan- tuntee ja osaa kÌ_yttÌ_Ì_ kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_n keskeisiÌ_ kÌ_sitteitÌ_ molemmilla ty̦kielillÌ_,tuntee ja osaa kÌ_yttÌ_Ì_ varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, erityisopetuksen ja yleisen koulutoimen kÌ_sitteitÌ_- ymmÌ_rtÌ_Ì_ tulkin, opettajan ja ohjaajan roolien ja koulutusten erot,osaa erottaa kouluympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦iden ammattien ja ty̦roolien piirteet ymmÌ_rtÌ_Ì_ tulkin, opettajan ja ohjaajan roolien ja koulutusten erot- tuntee asiakasryhmien koulutusjÌ_rjestelmien historian,tuntee suomalaisen koulujÌ_rjestelmÌ_n historiaa osaa viittomakielisten koulutuksen historian ja ymmÌ_rtÌ_Ì_ sen merkityksen nykyajan asiakaskuntaan- ymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa kertoa kouluympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦iden koulutaustasta ja ty̦stÌ_ viittomakielellÌ_- osaa viittomakielen lauseopin perusteita perustasolla,my̦nțlausetyyppi, kieltolausetyyppi ja kysymyslausetyyppi ymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa viittoa ajattelu-, tunne- ja viestintÌ_verbejÌ_ ymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa viittoa monisuuntaisia verbejÌ_. ,Suomalainen kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_ ja viittomakielisen opetuksen historia 2opTeemaa kÌ_sitellÌ_Ì_n lÌ_hitunneilla sekÌ_ suomeksi ettÌ_ suomalaisella viittomakielellÌ_. Opiskelijat valmistautuvat teeman kÌ_sittelyyn lukemalla aiheeseen liittyvÌ_Ì_ kirjallisuutta lukupiirissÌ_ ja keskustelevat lehtorin ohjeistamana aiheista. Lukupiirity̦skentelyn lyhennelmÌ_ arvioidaan yksil̦llisesti.KouluympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦roolit 1opTeema kÌ_sitellÌ_Ì_n lÌ_hiopetuksessa sekÌ_ haastattelutehtÌ_vÌ_n kautta. LÌ_hiopetus pohjustaa haastattelutehtÌ_vÌ_Ì_ antamalla opiskelijoille perustiedot ammattirooleista, suomen kielen tunneilla kÌ_ydÌ_Ì_n lÌ_pi perusasiat haastattelusta. TÌ_mÌ_n jÌ_lkeen haastattelutehtÌ_vÌ_ ohjeistetaan siten, ettÌ_ useimmat tyypillisen oppilaitoksen ammattiryhmÌ_t tulevat katetuiksi. Haastettelut suoritetaan ryhmissÌ_. Samaan aikaan viittomakielen opetus jatkuu samoista teemoista. Mahdollisuuksien mukaan teemaan liittyy my̦s vierailukÌ_yntejÌ_ eri oppilaitoksissa.Viittomakieli koulumaailmassa 2op (poimii kahden kurssin aiheet kÌ_sittelevÌ_ksi my̦s viittomakielellÌ_)Teemaa kÌ_sitellÌ_Ì_n lÌ_hitunneilla, lisÌ_ksi opiskelijat tekevÌ_t pienryhmÌ_esitelmÌ_t.Kuurojen opetuksen historiaVuorovaikutus viittomakielisessÌ_ yhteișssÌ_Suomalainen kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_ suomalaisella viittomakielellÌ_, keskeiset kÌ_sitteet. ,Suomalainen kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_ sekÌ_ viittomakielisen opetuksen historia 2 op/ Viittomakieli koulumaailmassa 2 opLukupiiri, yksil̦- ja ryhmÌ_tehtÌ_vÌ_: Opiskelijat lukevat tehtÌ_vÌ_n mukaiset materiaalit, jotka liittyvÌ_t kurssin aiheeseen. Opiskelijoista muodostetaan noin 8 hengen lukupiirejÌ_, jotka keskustelevat verkossa aiheesta ennen luentoja ja kirjoittavat lyhennelmÌ_n tai Hypothesis kommentoinninomasta artikkelistaan (max. pituus 1 A4 sivu).Viimeinen lyhennelmÌ_ arvioidaan (1-5)KoulutympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦iden ammattiroolit 1 op/ Viittomakieli koulumaailmassa 2 opHaastattelu, ryhmÌ_tehtÌ_vÌ_Haastatteluiden esittely A ja B ryhmissÌ_. Ks. pÌ_ivÌ_mÌ_Ì_rÌ_t TimeEdit/Fronter.Viittomakieli koulumaailmassa 2 opEsitelmÌ_, pienryhmÌ_tehtÌ_vÌ_: Suomalainen kasvatus- ja koulutusjÌ_rjestelmÌ_, kuurojen opetus. EsitelmÌ_n tarkoitus on harjoitella sisÌ_ll̦n ilmaisemista suomalaisella viittomakielellÌ_, sekÌ_ my̦s katsekontaktia, viittomistilan kÌ_ytțÌ_, vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja.Yksil̦llinen tenttiOpintojakson kirjallisissa tehtÌ_vissÌ_ tulee noudattaa Diakin oppaan Kohti tutkivaa ammattikÌ_ytÌ_nțÌ_ ohjeita. ,ks. Fronterilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

KouluympÌ_risțssÌ_ toimivien henkil̦roolit 1op:KouluympÌ_risțssÌ_ ty̦skentelevien haastattelu, ryhmÌ_tehtÌ_vÌ_Vierailut C.O.Malmin koululla (a- ja b-ryhmÌ_t) sekÌ_ Bovallius-ammattiopistolla.

Kansainvälisyys

Koulumaailman tuntemus, kuurojen historian tuntemus, alan oppilaitosten tuntemus, viittomakielen hallinta ko. aihealueilta.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Keskusteltava vastaavien lehtoreiden kanssa.

Lisätiedot

- ,Mahdollista hakea aiempien opintojen perusteella.