VII3PK18TKU Asiakasryhmät ja kommunikaatio, 10 op *** (VII31 Peruskuvaus asiakaskunnasta ja heidän kommunikaatiostaan) (5op)

Sisällön jaksotus

Opintojakso on osa 25 opintopisteen laajuista Viittomakieliala-opintokokonaisuutta, jossa perehdytään suomalaisen yhteiskuntaan yleisesti sekä erityisesti eri asiakasryhmiä koskevaan lainsäädäntöön, viittomakielialan ammattilaisten tehtäviin ja eri asiakasryhmiin sekä niiden erityistarpeisiin.
Opiskelija jatkaa tutustumistaan tulkkien asiakasryhmien eri kommunikaatiomenetelmiin, mikä on alkanut 1. lukukautena jaksossa Työkielet 1.
Termityön perusteet käydään läpi opintojakson aikana ja keskeinen termistö ja peruskuvausta asiakaskentästä tuotetaan myös viittomakielellä. Termityötä jatketaan tulevissa opintojaksoissa, kuten Tulkin perustaidot 3. lukukaudella.
Opiskelija vahvistaa oppimaansa tulevissa harjoitteluissa (Tulkin toimintavalmiudet: Harjoittelu 1, 3.lk ja Harjoittelu 2, 4 lk), kun tapaa eri asiakasryhmien edustajia ja saa kokeilla eri kommunikaatiomenetelmiä. Myöhemmässä vaiheessa opiskelija syventää kommunikaatiomenetelmien osaamistaan tulkkauksen opinnoissa (4. lk. Tulkkaus puhetta tukevilla ja korvaavilla kommunikaatiomenetelmillä).
Opintojen vaihe
Ensimmäisen vuoden kevät

Oppimateriaalit

Tehtävä 1:
Vehmas, S. 2005. Vammaisuus. Johdatus historiaan, teoriaan ja etiikkaan. Helsinki:Gaudeamus.
tentti:
Launonen,Kaisa ja Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija 2011. KOmmunikoinnin häiriöt. Syitä, ilmenemismuotoja ja kuntoutuksen perusteita Palmenia Helsinki s.95-119 ja 143-191.
Kari, O., Niskanen, T., Lehtonen, H., Arslankoski, V.: Kuntoutumisen tukeminen s. 53-77,
Salonsaari, M-E., Haaksilahti, T., Laatikainen, S., Rainò, P. & Aunola, U. (toim.) 2012. Viiton ja ohjaan. Tampere: Juvenes Print - Suomen Yliopistopaino Oy, 66-107, 128-133, 143-180, 259-274.
Oheismateriaali
Tehtävä 2:
Puhevammaisten tulkkauspalvelut Suomessa. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus Tikoteekki. Kehitysvammaliitto. dvd.
Unicef-videot
https://www.youtube.com/watch?v=8N7LIHmGYBY sokeat veljekset
https://www.youtube.com/watch?v=9GAN9qj36_s CI-nuori
https://www.youtube.com/watch?v=OXaNkuQYRkY Ruska 7v. pyörätuolissa
https://www.youtube.com/watch?v=2GRBPscJOD8 Leevi, cp?
Sanoja sormenpäissä. Kuurojen liiton julkaisuja 58. dvd
Pilvi viittoo. kehitysvammaisten Tukiliitto ry:n tuotantoa. 1998. dvd
Syke. Kuurojen Liiton julkaisuja 50. dvd
Hellman, Risto:Vaikeavammaisen elämäni valttikortit. Uusi Invalidi- lehti 4/2006, siv. 4.
http://www.tsil.fi/uusi-invalidi/pdf/Uusi%20Invalidi%204-2006.pdf
Hytönen, Niina & Rissanen Terhi (toim.) 2006. Käden käänteessä. Viittomakielen kääntämisen ja tulkkauksen teoriaa sekä käytäntöä. Helsinki: FinnLectura. (soveltuvin osin;ss. 182- 225) + termit
Jauhiainen, Tapani (toim.). 2008. Audiologia. Helsinki: Hakapaino Oy
Jauhiainen, Tapani. 2010. Essays on the Phenomenology of Audition. Tampere: Juvenes Print.
Kalela Esa 2006. Keitä huonokuuloiset oikein ovat. Lähtökohtia huonokuuloisten sosiaalisten identiteettien tutkimukselle. Helsinki: Otamedia Oy.
Kaski Markus; Manninen Anja;, Mölsä Pekka ja Pihko Helena. (toim.) 2002. Kehitysvammaisuus. Porvoo: Wsoy. (soveltuvin osin)
Lonka, Eila & Korpijaakko-Huuhka, Anna-Maija (toim.). 2005. Kuulon ja Kielen kuntoutus.
Vuorovaikutuksesta kommunikointiin. Helsinki: Palmenia-kustannus.
Nuutinen, Juhani (toim.). 2011. Korva-, nenä-ja kurkkutaudit ja foniatrian perusteet. Korvatieto Oy.
Poussu-Olli, Hanna-Sofia. Kuulovammaisuus - .arvio ja interventio 2003. Naantali:Scribeo (soveltuvin osin)
Poussu-Olli, Hanna-Sofia & Naarmala-Auer, Pipsa. Huonokuuloinen yhteiskunnassamme. Naantali: Scribeo. (soveltuvin osin)
Saarinen M. 2008. Syntymästään kuulonäkövammaisten kuntoutuksen perusteet (soveltuvin osin)
Vartio, Eero (toim.) 2006. Haasteena kuurosokeus. Vammala:Vammalan Kirjapaino Oy. (soveltuvin osin)
Ylitalo, Anne 2006. Muuttuva kommunikaatio. Julkaisuja A5. Tampere :Suomen kuurosokeat ry..(soveltuvin osin)
http://www.papunet.net/
Kuuloliiton oppaita ja esitteitä
http://www.kuuloliitto.fi/fin/kuuloliitto/mat...t_ja_oppaat/
Tietoa viittomakielisille - Suomi.fi
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/tietopaketi...e/index.html
Tehtävä 5:
Viittomakielen opettajien ohjeistama videomateriaali ja kirjallinen materiaali.
Virtuaaliopetus ja taltioinnit
Anja Manninen: Kehitysvammaisuus, syyt ja syndroomat videoluento
Anja Manninen: kehitysvammaisuus, määritelmä ja esiintyminenvideo-luento
Nina Isolahti: termityö videoluento
Terhi Rissanen: CP-vammaisuusluento

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet
-tuntee vammaisuuden ja sen määrittelyn historiaa ja tietoteoriaa ja vammaisuuteen liittyvää eettistä pohdintaa
-tuntee perusteet kansainvälisestä, eurooppalaisesta ja pohjoismaisesta tavasta määritellä eri vammoja
-osaa hahmottaa vammaisuuden aiheuttamat toimintarajoitteet
-ymmärtää esteettömän ja saavutettavan yhteiskunnan perusperiaatteet
-ymmärtää vammojen etiologian, perinnöllisen ja hankitun vamman käsitteet viittomakielialalla
-tietää, mitkä sairaudet tai vammat vaurioittavat puheen tuottoa ja vastaanottoa
-ymmärtää tavat, joilla puheen tuottoa ja vastaanottoa voidaan korvata ja tukea
-osaa luokitella eri kommunikaatiomenetelmiä käyttötarkoitusten mukaan
-osaa hakea tietoa asiakasryhmien etujärjestöistä ja niiden perustoiminnoista
-hallitsee tiedonhaun etujärjestöjen vaikuttamistoiminnasta ja sen perusteista
-osaa Edilex-tietokannan hakujärjestelmän ja osaa hyödyntää ESOK-sivustoa
-osaa luokitella ylä- ja alakäsiteluokkia ja rakentaa merkityssuhteiden perusteella sanastoja
-osaa käyttää vammaisuuteen liittyvän alan eri ammattien ja organisaatioiden viittomistoa
-osaa kehittää taitojaan ymmärtää erilaisia viittomakäsialoja
-osaa kehittää taitojaan ymmärtää viittojia
-osaa aloittaa keskustelun viittomakielellä ja ymmärtää muiden keskustelunavauksia
-osaa ylläpitää keskustelua tutuista arkipäivän keskustelunaiheista
-tietää, mikä on termi ja miten ne suomen kielessä ja viittomakielessä tyypillisesti tuotetaan
Tarkennetut ydinsisällöt
tulkkausalan asiakasjärjestöt
-vammaisuuden historia, luokittelu ja eettiset kysymykset
-ekokulttuurinen, ekologinen, sosiokonstruktivistinen teoria vs. positivismi
-henkilöt, joilla on eriasteinen kuulo- ja puhevamma: kuuro, huonokuuloinen, kuuroutunut, kuurosokea, puhevammainen asiakas, monivammainen asiakas
-vammaisuuden ICD-10 -luokittelu, eurooppalainen ja pohjoismainen luokittelu
-etiologian käsitys, vammaisuuden fysiologian ja toimintakyvyn näkökulmasta
-vamman aiheuttama haitta kielen tuoton ja vastaanoton näkökulmasta
-termityö: ihmisen anatomia, fysiologia, terveys ja hyvinvointi
-termityö: kuulo- ja puhevammojen luokittelu viittoen sekä terveydenhuolto-organisaatiot viittoen
-kielioppi: kuvaileva viittominen ja tunneilmaisut
kuulo- ja puhevammaisuutta aiheuttavat tekijät
-perinnölliset tekijät
-pre-, peri- ja postnataaliset tekijät
-hankitut vammat, sairaudet, monivammaisuus
-termityö: lääketieteellisiä termejä työkielillä
-kielioppi: aspektuaalisuus
Vamman vaikutus kommunikaatioon.
-visuaaliset, auditiiviset ja haptiset kommunikaatiomenetelmät
-viittomakieli, viitottu puhe, sormiaakkosviestintä, kirjoitus eri muodoissa
-puheen toisto, tukiviittomat, vinkkipuhe ja selkokieli
-taktiiliviittominen, taktiilisormiaakkoset, haptiisit ja hapteemit
-AAC-menetelmät: Blisskieli, piktogrammit, muut kuvakommunikaatiotavat
-viittomakielen ja viittomien variaatio: viittojaan, tilanteeseen ja vastaanottajaan liittyvä variaatio
-termityö: kommunikaatiotapojan ja apuvälineiden termejä työkielillä
-kielioppi: kiinteät ja produktiiviset viittomat
asiakasjärjestöt
-valtakunnalliset järjestöt ja niiden edunvaltontatyö, järjestö-ja yhdistystoiminta
-järjestöjen ja yhdistysten nettisivut ja julkaisut
-termityö: sormitukset, sormiaakkosviittomat
-kielioppi: paikantaminen
asiakasryhmiä koskeva lainsäädäntö
-termityö: edunvalvontatermejä
-kielioppi: lakitermien avaaminen parafraasilla (leksikon ja kieliopin rajapinta)
keskustelutaidot
-keskustelunavaus, keskustelun ylläpitäminen
-vuoronvaihto keskustelussa
termityö
-terminluomisen periaatteet
Pedagoginen toteutus
Oppimisprosessi alkaa tutustumalla vammaisuuden historiaan ja asenteiden muutokseen kirjallisuuden ja Ylen taltiointien kautta. Luento-opetuksessa opiskelija perehtyy erilaisiin teoreettisiin lähestymistapoihin, oppii vammaisuuden käsitteitä, määrittelyä, syitä, luokittelua jne. Viittomakielen opinnot etenevät osin samojen teemojen puitteissa.
Opiskelija pääsee sisälle vammaisen ihmisen arkeen kokemuspuhujien ja videotallenteiden kautta. Opiskelija valmistautuu tilanteisiin laatimalla kysymyksiä, joiden taustamateriaalina toimii kyseisestä vammasta pidetyt luennot sekä etukäteistehtävät.
Viittomakielen opetuksessa käsitellään jakson tarkennettuihin sisältöihin merkittyjä sisältöasioita perehtymällä termityöhön, kielioppiin sekä keskustelukieleen. Termityön teemassa opiskelijat tutustuvat itsenäisesti materiaaliin, sekä tekevät siihen kuuluvan oppimistehtävän. Tehtävä puretaan lähitunneilla.
Viittomakielen lähiopetus on toiminnallista ja vaatii opiskelijoiden läsnäoloa. Lähiopetuksen lisäksi opiskelijat tekevät terveydenhoitoalan viittomistosta sekä yksilötehtävänä asiakasryhmistä ekologisen teorian mukaisen matriisin suomalaisella viittomakielellä yhdestä vammaisryhmästä. Teeman päättää numeerisesti arvioitava tentti.
Viittomakielen lähiopetuksen aiheita ovat:
-fysiologian, anatomian ja terveydenhoitoalan perustermistö
-hoitoalan kielenkäyttötilanteita
-sairauksien tutkimus ja hoito
-kuvaileva viittominen ja tunneilmaisut
Viittomakielen opetus jatkuu lähiopetuksena. Paljon aikaa käytetään luokittelusivun viittomakielisen version työstämiseen ja opiskelija saa henkilökohtaista palautetta työstään. Tämän lisäksi lähiopetuksen aiheita ovat:
-kielioppi: aspekti - mennyt teko, menneen ajan ilmaisu (teoria ja harjoitukset)
-kielioppi: aspekti - toiminnan ajallinen luonne (teoria ja harjoitukset)
-kielioppi: viittoman muuntelu (teoria ja harjoitukset)
-tulkkausalan asiakasryhmät: viittomat, lauseet ja tuottoharjoitukset
-eri käsialojen ymmärtäminen ja ymmärtämisharjoitukset
-variaatio (teoria)
-viittoman luomisen periaatteet (teorian kertaus ja harjoitukset)
-sormitusharjoitukset
-viittomakieliset ilmaisut ja huulio (ns. erityisilmaisut)
Opintojakson päättää kaksi eri aiheista tenttiä (terveydenhuoltoon ja viittomakielen rakenteisiin liittyvä tentti). Tenttimateriaalina opiskelija voi käyttää niin aiemmissa opintojaksoissa (esim. Työkielet 1) ja tässä jaksossa hankkimaansa tietoa.
Oppimistehtävät
Tehtävä 1:Vammaisuuden historia, yksilötehtävä
Opiskelija lukee vammaisuuden historiasta tietyn aikakauden kuvausta ja kirjoittaa siitä tärkeimmät seikat keskustelupalstalle tai jos joku on jo ko. aikakaudesta kirjoittanut, lisää omat huomionsa keskusteluun. Suoritus vaatii kirjoitusta määräajassa.
Tehtävä 2: Opiskelija katsoo Ylen elävän arkiston linkkien kautta suomalaisia vammaisuuteen liittyviä tv-ohjelmia. Katsoessaan hän tekee muistiinpanoja ja etsii viittauksia historian suuntausten toistumiseen 1900-luvulla. Tehtävä puretaan lähitunneilla.
Opiskelija katsoo asiakasryhmistä kertovaa videomateriaalia. Hän kirjaa mieleensä tulevat kysymykset ja muotoilee niistä haastattelukysymyksiä vierailulle tulevile kokemuspuhujille. (4. vuosikurssin opiskelijat tulkkaavatpuhujia, 3. opiskelijat seuraavat tulkkauta)
Tehtävä 3: Soveltava tentti (em. tavoilla hankitun tiedon soveltaminen käytäntöön ongelmanratkaisutyyppisesti) Tarkoituksen on koota yhteen jakson aineisto. Kaikki opiskelijat lukevat tenttiin saman alueen, saavat käyttää kirjaa tentissä. Samoin käytössä on kaikki jakson aikana jaksokansioon koottu materiaali. Tenttikysymykset ovat soveltavia.
Tehtävä 4: Viittomakielinen matriisi. Tulkin eri asiakasryhmät -esitelmä viittomakielellä, yksilötehtävä
Kerro viittomakielellä tulkin eri asiakasryhmistä ja heidän käyttämistä kommunikaatiomenetelmistä.
Tehtävä 5: Viittomakielen tentti
Tenttijärjestetään kaksi kertaa erikseen; a) terveydenhuoltoon ja b) viittomakieleen rakenteisiin ja viittomakieliseen keskusteluun liittyvät aiheiset.
Oppimistehtävien palautuspäivät
Ks. Fronterilta

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

-

Kansainvälisyys

Aiemmat opinnot tai työkokemus.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Keskusteltava vastaavan lehtorin kanssa.

Esitietovaatimukset

Aiemmat opinnot tai työkokemus.

Lisätiedot

Vastuuopettajat Tiina Saarijärvi-Kivelä tai Ulla Niittyinperä (at) diak.fi
AHOT
Aiemmat opinnot tai työkokemus, keskusteltava opon tai vastaavan lehtorin kanssa.