Opinto-opas

Tavoitteet

Opiskelija
- tuntee köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyviä ilmiöitä sekä syrjäytymistä aiheuttavia rakenteita ja prosesseja
- tuntee aikuis- ja nuorisososiaalityön mahdollisuudet ja haasteet ennaltaehkäisevässä, etsivässä ja kuntouttavassa työssä
- ymmärtää arkielämän hallinnan ja osallisuuden edistämisen merkityksen asiakastyössä
- osaa analysoida ihmisoikeuksien toteutumista työskennellessään erilaisissa elämäntilanteissa olevien ihmisten kanssa

Sisältö

- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Opetusmenetelmät

Opetuksena järjestetään luentoja, vierailijaluentoja ja ohjausta tiimeille sekä ilmiötehtävän seminaari. Opintojaksoon liittyvä kirjallinen oppimistehtävä ja siihen liittyvä esitys tehdään tiiminä ja oppimistehtävään liittyy opintokäynti työelämään. Työelämäkäyntiin liittyvä opintokäynti voi sisältää vapaaehtoistyötä. Toisen lukukauden opinnoissa sama opiskelijatiimi toimii tämän lukukauden aikana pitkäkestoisesti useiden opintojaksojen aikana.

Ydinsisällöt
- köyhyys ja huono-osaisuus sekä ylisukupolvinen huono-osaisuus
- sosiaaliset ongelmat
- syrjäytymistä aiheuttavat rakenteet ja prosessit
- ennaltaehkäisevän, etsivän ja kuntouttavan aikuis- ja
nuorisososiaalityön lähtökohdat
- arkielämän hallinta ja osallisuus
- ihmisoikeudet

Oppimateriaalit

Kirjallisessa tehtävässä käytetään lähteenä seuraavia pakollisia materiaaleja:
- kahta suomalaista ja yhtä englanninkielistä tieteellistä artikkelia, jotka tiimi itse valitsee ilmiöön liittyen
- yhtä seuraavista teoksista:

Saari, J., Eskelinen, N., & Björklund, L. (2020). Raskas perintö: Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Gaudeamus.

tai

Niemelä, M., & Saari, J. (toim.). (2013). Huono-osaisten hyvinvointi Suomessa. (Teemakirja 10). Kelan tutkimusosasto. http://hdl.handle.net/10138/40230

sekä lisäksi muuta ilmiön käsittelyä tukevaa materiaalia.

Toteutuksen valinnaiset suoritustavat

Opiskelijan vaihtoehtoinen suoritustapa edellyttää opinto-ohjaajan kanssa perusteiden selvittämistä. Vaihtoehtoinen toteutus on kirjallinen yksilötehtävä, jonka teema sovitaan työelämän yhteistyötahon kanssa. Tehtävän pakolliset materiaalit ovat em. artikkelit ja teokset.

Harjoittelu- ja työelämäyhteistyö

Opiskelijatiimi tutustuu oppimistehtävässä valitsemaansa köyhyyden ja huono-osaisuuden ilmiöön myös työelämäyhteistyössä.

Tenttien ajankohdat ja uusintamahdollisuudet

Opintojaksossa ei ole tenttiä. Arviointiperusteena on kirjallinen ilmiötehtävä ja siihen liittyvä esitys.

Kansainvälisyys

Opintojakso ei toteudu kv-yhteistyössä

Opiskelijan ajankäyttö ja kuormitus

Opiskelijana tiimityöskentelyyn, työelämäyhteistyöhön ja yksilötyöskentelyyn tulee varautua mm. yhteisen tiimityöskentelyajan löytämiseksi.

Sisällön jaksotus

Opinnot sijoittuvat toisen opiskelulukukauden alkupuolelle

Lisätietoja opiskelijoille

Sinulla tulee olla valmiuksia tiimityöskentelyyn, sähköisen oppimisalustan käyttöön sekä kirjallisen tehtävän tekemisen perusteisiin.
AHOT-hakemuksessa sinun tulee osoittaa monipuolinen opintojakson teemojen hallinta teoriassa ja käytännössä. AHOT-hakemus tehdään Diakin käytänteiden mukaisesti.

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnin perusteet:
Opiskelijana osallistut opetukseen.Työskentelet tiimissä aktiivisesti kirjallisen ilmiötehtävän ja esityksen osalta sekä osallistut tehtävään liittyvään työskentelyyn työelämässä. Kirjallinen oppimistehtävä arvioidaan Diakin arviointikriteerien mukaisesti. Opiskelijatiimin jäsenten arviointi voi olla yksilöllinen.
Arvosana muodostuu ilmiötehtävän arvosanan perusteella.

Arviointiasteikko

0-5

Hylätty (0)

Opiskelija ei osallistu opetukseen, hän ei osallistu aktiivisesti tiimityöhön eikä työstä kirjallista tehtävää tutkimuskirjoittamisen vaatimusten mukaisesti. Tiiminä kirjallisen ilmiötehtävän käsittely jää hyvin suppeaksi ja pintapuoliseksi ja lähteiden käyttö ei ole asianmukaista eikä työelämäyhteistyötä ole toteutettu.

Arviointikriteerit, tyydyttävä (1-2)

T1 Ilmiö on määritelty pintapuolisesti, eikä määrittelyssä ole hyödynnetty tutkimuslähteitä. Yleisyyttä ei ole tilastollisesti kuvattu. Palveluja ja tulevaisuuden toimia on käsitelty suppeasti. Työelämäyhteistyössä saatu tieto on suppeasti esitetty. Tiimin oma pohdinta on yhteenvedon omaista. Pakollisia lähteitä puuttuu kirjallisesta työstä tai käytetyt artikkelit eivät ole tieteellisiä. Tehtävän lähdeviittaukset eivät ole Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelossa on puutteita tai lähteet on merkitty väärin. Teksti ei vastaa tutkimuskirjoittamisen periaatteita riittävän hyvin. Tiimissä työskentelevä opiskelija on ollut mukana tehtävän tekemisen vaiheissa ja tiimissä on tehty yhteistyötä.

Arviointikriteerit, hyvä (3-4)

H3 Ilmiö on määritelty ja määrittelyssä ole hyödynnetty pääosin tutkimuslähteitä. Ilmiön yleisyyttä on tilastollisesti kuvattu. Keskeisiä palveluja ja tulevaisuuden toimia on käsitelty tehtävässä. Työelämäyhteistyössä saatua tietoa on hyödynnetty tehtävässä sen eri luvuissa. Tiimin oma pohdinta on ammatillista. Pakolliset lähteet ovat käytössä tehtävässä, vaikka aivan kaikki käytetyt artikkelit eivät ole tieteellisiä. Tehtävän lähdeviittaukset ovat pääsääntöisesti Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelo on asianmukaisesti laadittu. Lähteiden merkintä on pääsääntöisesti huolellista. Teksti vastaa tutkimuskirjoittamisen periaatteita ja tehtävä etenee loogisesti. Tiimissä työskentelevä opiskelija on osallistunut hyvin tehtävän tekemiseen ja tiimi on toiminut yhteistyössä.

Arviointikriteerit, kiitettävä (5)

K5 Ilmiö on määritelty selkeästi ja tiivisti sekä tutkimuslähteisiin perustuen. Ilmiön laajuudesta on hyvin tilastollista tietoa. Palveluja on käsitelty monipuolisesti ja asianmukaisiin lähteisiin viitaten. Tulevaisuuden toimet on käsitelty sekä yhteiskunnallisella että ruohonjuuritasolla. Tiimin oma pohdinta on kriittistä, analysoivaa ja ammatillista. Työelämäyhteistyössä saatua tietoa on hyödynnetty hyvin eri kohdissa tehtävää. Lähteenä on käytetty pakollista materiaalia sekä muuta laadukasta tehtävän käsittelyyn soveltuvaa materiaalia monipuolisesti ja vertaillen. Valitut artikkelit ovat tieteellisiä. Teksti on selkeää, tutkimuskirjoittamisen periaatteita hyödyntävää ja loogisesti etenevää. Lähdeviittaukset ovat Diakin ohjeiden mukaisia ja lähdeluettelo on tehty hyvin kirjallisten ohjeiden mukaisesti. Tiimissä työskentelevä opiskelija on osallistunut aktiivisesti tehtävän tekemiseen ja tiimin yhteistyö on ollut rakentavaa.