Tentti: Tulkkauksen tyypit ja lajit (1cr)

Content scheduling

1. Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmÌ_t ja tekniikatAC-opetus, luentoa tukevat lÌ_hdemateriaalit, joiden pohjalta on tentti.2. Tutustuminen tulkin ty̦h̦n yhteistehtÌ_vÌ_: Tulkkauksen historia. LuentopÌ_ivÌ_kirja nauhoitteiden pohjalta:yleishistoria (Tutta Turpeinen)sotahistoria (Pekka KujamÌ_ki)kriisinhallintatulkkauksen (Pekka Snellman)tulkkauksen historia (Marja JÌ_nis)viittomakielen tulkkaus (Hely Perttula)3. Ty̦kielten analysointi ja termity̦AC-opetus:Kieli ja erikoiskielet, muoto ja merkitysYleiskieli vs. ammattikieliKielitiede: kielellinen merkki, signaali ja symboli, muoto ja merkitys, ikonit, indeksit vs. Terminologia: tarkoite, kÌ_site, mÌ_Ì_ritelmÌ_, termi (Ogdenin ja Richardsin kolmio) vs. yleiskieliset tarkoite, muoto, merkitysKielitiede: yleiskieleen synonymia, homonymia, polysemia vs. Terminologian: kÌ_sitesuhteet ja kÌ_sitejÌ_rjestelmÌ_tTerminologian: termin ja kÌ_sitteen suhde vs. Kielitiede: yleiskielen synonymia, homonymia, polysemiaTulkin ja kÌ_Ì_ntÌ_jÌ_n tietolÌ_hteet ja resurssitSanojen synty ja termien luominen.Kielitiede yleiskielen sanojen synty leksikko: uudissanat, lainasanat, johdokset, kÌ_Ì_nn̦slainat, yhdyssanat vs. Terminologia termin luominen, kÌ_sitteiden ja termien harmonisointi, termity̦ prosessinaOppimistehtÌ_vÌ_t.4. Kulttuurien vÌ_linen viestintÌ_AC-opetus. Opiskelijat analysoivat kulttuurieroja ty̦kieltensÌ_ vÌ_lillÌ_. ,EnsimmÌ_inen lukukausi.

Materials

1. Tulkkauksen peruskÌ_sitteisț ja tulkkauksen historia: Lehtinen, Sini-Tuulia 2008. Tarua ja totta tulkkauksesta. Teoksessa Kohteena kÌ_Ì_nn̦s: uusia nÌ_k̦kulmia kÌ_Ì_ntÌ_misen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Toim. Irmeli Helin, Hilkka Yli-Jokipii. Helsinki: Helsingin yliopisto, kÌ_Ì_nn̦stieteen laitos, 149-166. ,Tulkkauksen peruskÌ_sitteisț ja tulkkausviestintÌ_: Ojanen, Sirkka-Liisa &Saresvuo, Johanna:Tulkin kirja, 5-43.Kostera, Paul 2001. KansainvÌ_linen viestintÌ_ KVL:n nÌ_k̦kulmasta. Teoksessa Luise LieflÌ_nder-Koistinen (toim). Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii.KansainvÌ_linen viestinnÌ_n laitoksen julkaisuja. Savonlinna, 45-74.Saksa, Silja 2004. Baabelin perilliset. KÌ_Ì_ntÌ_jien ja kÌ_Ì_ntÌ_misen historiaa. JyvÌ_skylÌ_: Atena Kustannus Oy, 147-171.Isolahti, Nina 2015. Asioimistulkkaus eilen ja nyt. Teoksessa KÌ_Ì_ntÌ_misen maailmat, JohdatuskÌ_Ì_nn̦sviestintÌ_Ì_n. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 197-208.Tulkkauksen historiaSunnari, Marianna 2015. Katsaus tulkkauksen ja tulkkikoulutuksen historiaan. Teoksessa KÌ_Ì_ntÌ_misen maailmat, JohdatuskÌ_Ì_nn̦sviestintÌ_Ì_n. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 181-196.Snellman, Pekka 2011. KÌ_Ì_nn̦s- ja tulkkaustoiminnan jÌ_rjestelyt monikansallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Maanpuolustuskorkeakoulu (julkaistaan sÌ_hk̦isesti).Paloposki, Outi 2001. KÌ_Ì_ntÌ_minen historiassa. Teoksessa Oittinen, Riitta & MÌ_kinen, Pirjo (toim).Alussa oli kÌ_Ì_nn̦s. Tampere:Tampere University Press, 349-369.KÌ_Ì_nn̦steoriatVehmas-Lehto, Inkeri 2008.Onko kÌ_Ì_nn̦stutkimuksessa sÌ_rmÌ_Ì_? Teoksessa Helin, Irmeli & Ylijokipii, Hilkka (toim). Kohteena kÌ_Ì_nn̦s. Helsinki: Helsingin Yliopisto, 13-28.Vehmas-Lehto, Inkeri 2006. Relevanssiteoriastako ratkaisu kÌ_Ì_ntÌ_misen ongelmiin? Teoksessa Hyțnen, Niina & Rissanen, Terhi (toim). KÌ_den kÌ_Ì_nteessÌ_. Helsinki: Finnlectura, 84-107.Vehmas-Lehto, Inkeri 1999. Kopiointia vai kommunikointia: Johdatus kÌ_Ì_nn̦steoriaan. Helsinki: Yliopistopaino. (soveltuvin osin).TulkkausviestintÌ_ ja kulttuurien vÌ_linen viestintÌ_Pauli Roinila. 2001. Tausta vai ydintÌ_ - kulttuurista kÌ_Ì_ntÌ_jien ja tulkkien koulutuksessa. Teoksessa Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii. Luise LieflÌ_nder-Koistinen (toim). KansainvÌ_linen viestinnÌ_n laitoksen julkaisuja. Savonlinna. (ss. 75-88.)Kielitieteen ja terminologian perusteetKarlsson, Fred:Yleinen kielitiede. (s.1- 44 Johdanto, 45-51 Fonetiikka, 83-92 Morfologia, 106-110 Taivutus, 116-118 Kielten morfologiset pÌ_Ì_tyypit, 120-155 ja 168-172 Syntaksi, 186-199 Sanasto, 200-237Semantiikka, 238-249 Teksti ja diskurssi, 250-284 Kielen variaatio ja Maailman kielet)Sanastoty̦n kÌ_sikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja ty̦menetelmÌ_t. Toim. Tekniikan sanastokeskus. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS ry. (otteet)Hilkka Ylijokipii 2006. Erikoiskielten tekstilajien kÌ_Ì_ntÌ_minen: englanti suomi englanti. Teoksessa Tommola, Jorma (toim.) Kieli ja kulttuuri kÌ_Ì_ntÌ_jÌ_n ty̦vÌ_lineenÌ_. Turun yliopisto, Englannin kielen kÌ_Ì_ntÌ_minen ja tulkkaus, 95-98.

Teaching methods

tuntee tulkkauksen yleishistoriaa ja asioimistulkkauksen historiaatietÌ_Ì_ mikÌ_ on tulkkausprosessi ja osaa mÌ_Ì_ritellÌ_ tulkkausprosessin vaiheetymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa kÌ_yttÌ_Ì_ viestintÌ_tilanteeseen liittyvÌ_Ì_ kÌ_sitteisțÌ_ (esim. lÌ_hde- ja tuloviestintÌ_, lÌ_hde- ja tulokieli)ymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa kÌ_yttÌ_Ì_ asioimistulkkaukseen liittyvÌ_Ì_ kÌ_sitteisțÌ_ymmÌ_rtÌ_Ì_ ja osaa kÌ_yttÌ_Ì_ asiakkuussuhteeseen liittyvÌ_Ì_ kÌ_sitteisțÌ_osaa mÌ_Ì_ritellÌ_ tulkkauksen tyypit ja lajit, menetelmÌ_t ja tekniikattietÌ_Ì_ mitÌ_ on viestintÌ_, viestinnÌ_n typologia, viestinnÌ_n osatekijÌ_t, viestinnÌ_n kanavatosaa sijoittaa tulkkauksen viestinnÌ_n kenttÌ_Ì_ntietÌ_Ì_ mitÌ_ on kulttuurinsisÌ_inen ja kulttuurienvÌ_linen viestintÌ_tietÌ_Ì_ eri kulttuurien viestinnÌ_n ominaispiirteet, miten maailmakuvat nÌ_kyvÌ_t kielessÌ_osaa tunnistaa kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvia vaikeuksiakehittÌ_Ì_ valmiudet kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvien tulkkausongelmien ratkaisuuntietÌ_Ì_ yleiskielen ja ammattikielen eronymmÌ_rtÌ_Ì_ termity̦n perusajattelun elementtejÌ_ (tarkoite, kÌ_site ja termi) ja tietÌ_Ì_ niiden eri tyypit ja ominaisuudettietÌ_Ì_ termity̦n ja sanastoty̦n vaiheet ja menetelmÌ_ttietÌ_Ì_ tulkin ja kÌ_Ì_ntÌ_jÌ_n tietolÌ_hteet ja resurssit: yksi- ja monikieliset sanakirjat, sÌ_hk̦iset sanastot, korpukset ja -tietokannatosaa arvioida lÌ_hteiden luotettavuutta ,Monimuoto-opiskelua.LÌ_hi- ja etÌ_jaksoja: Verkkoluennot ja niihin liittyvÌ_t kyselytunnit, tentti, ryhmÌ_- ja yksil̦tehtÌ_vÌ_t, toistensa țiden opponointi ja vertaisarviointi.Opintojakson kirjallisissa tehtÌ_vissÌ_ tulee noudattaa Diakinkirjallisten țiden toteuttamiseen liittyviÌ_ ohjeita, jotka l̦ytyvÌ_t tÌ_stÌ_ linkistÌ_ http://libguides.diak.fi/tutkehopas ,Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmÌ_t ja tekniikatTentti, joka perustuu luentomateriaaleihin sekÌ_ lehtorin osoittamaan kirjallisuuteen.Tulkkauksen historiaLuentotallenteiden pohjalta joko luentopÌ_ivÌ_kirja tai aikajana (Sutori-sovellus).Sanastoty̦n perusteetOpiskelija tutustuu erilaisiin sanakirjoihin (yksikielisiin ja monikielisiin, perinteisiin ja sÌ_hk̦isiin), etsii suomenkielisistÌ_ sanakirjoista 3-4 synonyymiÌ_, tarkastelee ja analysoi niiden mÌ_Ì_ritelmÌ_t.Opiskelija miettii 2-3 omaan kulttuuriin kuuluvaa reaalia ja niiden suomenkieliset selitykset (valmistaa terminologiseen ty̦h̦n). LisÌ_ksi jokaiselle annetaan 2-3 suomenkielistÌ_ kÌ_sitettÌ_, joille tÌ_ytyy keksiÌ_ toisella kielellÌ_ vastineet.Opiskelijaetsii erilaisia sanastoja ja standardeja (sÌ_hk̦isiÌ_ tai perinteisessÌ_ muodossa) ja tutustuu niihin, miettii millÌ_ perusteella sana/sanat kuuluvat jonkun alan ammattisanastoon ja niiden kÌ_ytțÌ_ yleiskielessÌ_Opiskelija etsii/luo toisella ty̦kielellÌ_ vastineet tehtÌ_vÌ_ssÌ_ l̦ydetyille sanoille/termeille, tekee mÌ_Ì_ritelmÌ_t huomioiden synonymian ja monimerkityksisyyden.KÌ_sitejÌ_rjestelmÌ_n laatiminenannetusta kÌ_sitteestÌ_ (diagrammi), kÌ_sitteiden vÌ_listen suhteiden mÌ_Ì_rittely.Vaihtoehtoinen suoritustapa: Opiskelija lukee Sanastoty̦n kÌ_sikirjasta (otteet), Fred Karlsson:Yleinen kielitiede (otteet) ja Hilkka (Ylijokipii 2006) ja laatii 2-3 sivun pituisen tutkielman aiheesta, mikÌ_ on yleiskielen ja erikoiskielen/ammattikielen ero ja suorittaa Terminologia tehtÌ_vÌ_t.Kulttuurien vÌ_linen viestintÌ_Opiskelijat valmistavat kieliryhmittÌ_in videon, jossa tarkastellaan kulttuurien vÌ_liseenviestintÌ_Ì_n liittyviÌ_ erityispiirteitÌ_. ,Lehtoreiden ohjeiden mukaisesti, viimeistÌ_Ì_n lukukauden viimeisenÌ_ rÌ_stipÌ_ivÌ_nÌ_.

Further information

,