The education system and the history of teaching the Deaf (2cr)

Content scheduling

Ensimmäisen vuoden opiskelija opiskelee perustiedot suomalaisesta kasvatus- ja koulutusjärjestelmästä sekä viittomakielisen opetuksen historiasta, ja oppii taustakäsitysten merkityksen yhteiskunnallisesti sekä ymmärtää taustatietojen merkityksen tulkkaukseen valmistautumisessa. Opiskelija vahvistaa omaa tietoaan suomalaisten ja viittomakielisten koulutuspoluista ja omien opintojensa sijoittumisesta koulujärjestelmään. Opiskelija tutustuu peruskouluun toimintaympäristönä. Opiskelija vahvistaa viittomakielen taitojaan ja omaksuu viittomakielen verbien perusteita, erilaisia lauserakenteita ja oppii kertomaan omasta opiskelustaan ja kouluympäristössä toimivien henkilöiden koulutaustasta viittomakielellä.
Opintojen vaihe
Ensimmäisen vuoden syksy.

Location and time

1. lukukausi

Materials

-Jauhiainen, A., Rinne, R. & Tähtinen, J. 2001. Koulutuspolitiikka Suomessa ja ylikansalliset mallit. Kasvatusalan tutkimuksia 1. Suomen Kasvatustieteellinen Seura (s. 73-131).
-Kivirauma, J. Kansainvälistymisen pakot: Kohti eriarvoistavaa koulutuspolitiikkaa. Rinne, R. Koulutuspolitiikan käänne ja nuorten syrjäytyminen.
-Salmi, E. & Laakso, M. 2005. Maahan lämpimään. Suomen viittomakielisten historia. (s. 20-57 Kieliyhteisön juuret, s. 144-183 Pakkosulauttaminen, alkuosa, 335-366 Kuuromykistä viittomakielisiksi, keskiosa).
-Paunu Juha 1994, Opi ymmärtämään viittomakieltä 2. Tilankäyttö - Juttuja. Helsinki: Yliopistopaino (HUOM: tenttimateriaali!)
-Opettajankoulutus yhteisön luovana voimana - näkökulmia suomalaisesta viittomakielestä ja viittomakielisten koulutuksesta 2008. Verkossa: https://www.jyu.fi/edu/laitokset/okl/vkluoko/tietopankki/tutkimusta/viittomakielinen_juhlajulkaisu_nettiversio.pdf
-Jahnukainen, M. (toim.) 2002. Lasten erityishuolto ja -opetus Suomessa. S. 23-78, 91-109, 138-148, 229-238. HUOM! Vanha painos, vihreä kirja.
-OSA 1: Tuunainen, K. Erityisopetuksen historialliset kehityslinjat Suomessa; Moberg, S. Integraation ja inklusiivisen kasvatuksen ideologia ja kehittyminen; Virtanen, P. Erityishuoltoa ja -opetusta koskeva lainsäädäntö.
-OSA 2: Ihatsu, M. & Ruoho, K. Erityisopetus peruskoulussa, Ihatsu, M. & Ruoho, K.Ammatillinen erityisopetus
-OSA 3: Launonen, K. Kommunikointi ja vuorovaikutus
-Wallvik, B. Viitotulla tiellä. S. 7-32, 35-58, 59-76, 84-96, 97-115, 116-137, 138-160, 161-181, 182-212.
Oheismateriaali
-Ahonen, S. 2003. Yhteinen koulu. Tasa-arvoa vai tasapäisyyttä? Vastapaino, Tampere.
-Sarjala, J. 2008. Järki hyvä herätetty. Koulu politiikan pyörteissä. Kirjapaja, Helsinki.
-Wass, S. (toim.) 2000. Onko peruskoulu romuttunut? Peruskoulu 20 vuotta. OKKA-säätiö.
-Nurmi, V. 1989. Kansakoulusta peruskouluun. WSOY.
-Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. 2010. Opetushallitus
-Flinkman, S. Pakko puhua. 2003. Finnlectura. 27-35,
-Opettajankoulutus Suomessa (07/2000). Opetusalan Ammattijärjestö OAJ.www.oaj.fi/pls/portal/docs/PAGE/OAJ_INTERNET/01FI/05TIEDOTTEET/03JULKAISUT/OAJ_OPETTKOULUTUS_10_WEB.PDF
-Parviainen, K., Rautiainen, R., Muinonen, T., Karhunen T., Pääkkönen, R. (toim.) Koulunkäyntiavustajan oma opas JHL – Julkisten ja hyvinvointialojen liitto. Yliopistopaino, Helsinki 02/200
-Paunu, L. Kuuroja kuulemassa. Kuurojenpappi Lauri Paunu muistelee. 1991. Kuurojen Liitto, s. 71-81
-Wallvik, B. : Viitotulla tiellä. 2001. Finnlectura. s. 7-212
-http://www.viivi.fi/
-Videomateriaali kuurojen kouluista
Virtuaaliopetus ja taltioinnit
Videoluento koulussa työskentelevistä ammattilaisista Fronterilla.

Teaching methods

Tarkennetut tavoitteet
Opiskelija:
- tuntee suomalaisen kasvatus- ja koulutusjärjestelmän ja sen toimintaperiaatteet
- tuntee kasvatus- ja opetusjärjestelmän lakiperustan
- tuntee ja osaa käyttää kasvatus- ja koulutusjärjestelmän keskeisiä käsitteitä molemmilla työkielillä
- tuntee ja osaa käyttää varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, erityisopetuksen ja yleisen koulutoimen käsitteitä
- ymmärtää tulkin, opettajan ja ohjaajan roolien ja koulutusten erot
- osaa erottaa kouluympäristössä toimivien henkilöiden ammattien ja työroolien piirteet
- ymmärtää tulkin, opettajan ja ohjaajan roolien ja koulutusten erot
- tuntee asiakasryhmien koulutusjärjestelmien historian
- tuntee suomalaisen koulujärjestelmän historiaa
- osaa viittomakielisten koulutuksen historian ja ymmärtää sen merkityksen nykyajan asiakaskuntaan
- ymmärtää ja osaa kertoa kouluympäristössä toimivien henkilöiden koulutaustasta ja työstä viittomakielellä
- osaa viittomakielen lauseopin perusteita perustasolla
- myöntölausetyyppi, kieltolausetyyppi ja kysymyslausetyyppi
- ymmärtää ja osaa viittoa ajattelu-, tunne- ja viestintäverbejä
- ymmärtää ja osaa viittoa monisuuntaisia verbejä
Tarkennetut ydinsisällöt
- suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä
- viittomakielisten kasvatuksen ja opetuksen historia Suomessa
- viittomakielisten varhaiskasvatus sekä perus- ja jatko-opinnot Suomessa
- pidennetty oppivelvollisuus
- erityisopetus
- kasvatus- ja koulutusjärjestelmän keskeiset käsitteet molemmilla työkielillä
- varhaiskasvatus
- esiopetus
- perusopetus
- kansakoulu
- lukio ja toinen aste
- korkeakoulutus
- vapaa sivistystyö
- kouluympäristön terminologia
- oppilaitoksen henkilöstö
- koulurakennus ja sen välineet
- oppiaineet
- työroolit
- työtehtävät päiväkodissa
- työtehtävät oppilaitoksissa
- työroolien rajapinnat·
- viittomakielen verbioppi
- lauseopin perusteet: myöntölausetyyppi, kieltolausetyyppi ja kysymyslausetyyppi
- ajattelu-, tunne- ja viestintäverbit
- monisuuntaiset verbit
- konditionaali
Pedagoginen toteutus
Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä ja viittomakielisen opetuksen historia 2op
-Teemaa käsitellään lähitunneilla sekä suomeksi että suomalaisella viittomakielellä. Opiskelijat valmistautuvat teeman käsittelyyn lukemalla aiheeseen liittyvää kirjallisuutta lukupiirissä ja keskustelevat lehtorin ohjeistamana aiheista. Lukupiirityöskentelyn lyhennelmä arvioidaan yksilöllisesti.
Kouluympäristössä toimivien henkilöroolit 1op
-Teema käsitellään lähiopetuksessa sekä haastattelutehtävän kautta. Lähiopetus pohjustaa haastattelutehtävää antamalla opiskelijoille perustiedot ammattirooleista, suomen kielen tunneilla käydään läpi perusasiat haastattelusta. Tämän jälkeen haastattelutehtävä ohjeistetaan siten, että useimmat tyypillisen oppilaitoksen ammattiryhmät tulevat katetuiksi. Haastettelut suoritetaan ryhmissä. Samaan aikaan viittomakielen opetus jatkuu samoista teemoista. Mahdollisuuksien mukaan teemaan liittyy myös vierailukäyntejä eri oppilaitoksissa.
Viittomakieli koulumaailmassa 2op (poimii kahden kurssin aiheet käsitteleväksi myös viittomakielellä)
-Teemaa käsitellään lähitunneilla, lisäksi opiskelijat tekevät pienryhmäesitelmät.
-Kuurojen opetuksen historia
-Vuorovaikutus viittomakielisessä yhteisössä
-Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä suomalaisella viittomakielellä, keskeiset käsitteet.
Oppimistehtävät
Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä sekä viittomakielisen opetuksen historia 2 op/ Viittomakieli koulumaailmassa 2 op
-Lukupiiri, yksilö- ja ryhmätehtävä: Opiskelijat lukevat tehtävän mukaiset materiaalit, jotka liittyvät kurssin aiheeseen. Opiskelijoista muodostetaan noin 8 hengen lukupiirejä, jotka keskustelevat verkossa aiheesta ennen luentoja ja kirjoittavat lyhennelmän tai Hypothesis kommentoinninomasta artikkelistaan (max. pituus 1 A4 sivu).
-Viimeinen lyhennelmä arvioidaan (1-5)
Koulutympäristössä toimivien henkilöiden ammattiroolit 1 op/ Viittomakieli koulumaailmassa 2 op
-Haastattelu, ryhmätehtävä
Haastatteluiden esittely A ja B ryhmissä. Ks. päivämäärät TimeEdit/Fronter.
Viittomakieli koulumaailmassa 2 op
-Esitelmä, pienryhmätehtävä: Suomalainen kasvatus- ja koulutusjärjestelmä, kuurojen opetus. Esitelmän tarkoitus on harjoitella sisällön ilmaisemista suomalaisella viittomakielellä, sekä myös katsekontaktia, viittomistilan käyttöä, vuorovaikutus- ja esiintymistaitoja.
-Yksilöllinen tentti
Opintojakson kirjallisissa tehtävissä tulee noudattaa Diakin oppaan Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä ohjeita.
Oppimistehtävien palautuspäivät
Ks. Fronterilta

Employer connections

Kouluympäristössä toimivien henkilöroolit 1op:
Kouluympäristössä työskentelevien haastattelu, ryhmätehtävä
Vierailut C.O.Malmin koululla (a- ja b-ryhmät) sekä Bovallius-ammattiopistolla.

International connections

Koulumaailman tuntemus, kuurojen historian tuntemus, alan oppilaitosten tuntemus, viittomakielen hallinta ko. aihealueilta.

Completion alternatives

Keskusteltava vastaavien lehtoreiden kanssa.

Further information

AHOT
Mahdollista hakea aiempien opintojen perusteella.