JOT2MS18DIAK Tulkkauksen perusteet, 5 op *** (JOT21 Tentti: Tulkkauksen tyypit ja lajit) (1op)

Sisällön jaksotus

1. Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmät ja tekniikat
AC-opetus, luentoa tukevat lähdemateriaalit, joiden pohjalta on tentti.
2. Tutustuminen tulkin työhön yhteistehtävä: Tulkkauksen historia.
Luentopäiväkirja nauhoitteiden pohjalta:
•yleishistoria (Tutta Turpeinen)
•sotahistoria (Pekka Kujamäki)
•kriisinhallintatulkkauksen (Pekka Snellman)
•tulkkauksen historia (Marja Jänis)
•viittomakielen tulkkaus (Hely Perttula)
3. Työkielten analysointi ja termityö
AC-opetus:
•Kieli ja erikoiskielet, muoto ja merkitys
•Yleiskieli vs. ammattikieli
•Kielitiede: kielellinen merkki, signaali ja symboli, muoto ja merkitys, ikonit, indeksit vs. Terminologia: tarkoite, käsite, määritelmä, termi (Ogdenin ja Richardsin kolmio) vs. yleiskieliset tarkoite, muoto, merkitys
•Kielitiede: yleiskieleen synonymia, homonymia, polysemia vs. Terminologian: käsitesuhteet ja käsitejärjestelmät
•Terminologian: termin ja käsitteen suhde vs. Kielitiede: yleiskielen synonymia, homonymia, polysemia
•Tulkin ja kääntäjän tietolähteet ja resurssit
Sanojen synty ja termien luominen.
Kielitiede yleiskielen sanojen synty leksikko: uudissanat, lainasanat, johdokset, käännöslainat, yhdyssanat vs. Terminologia termin luominen, käsitteiden ja termien harmonisointi, termityö prosessina
Oppimistehtävät.
4. Kulttuurien välinen viestintä
AC-opetus. Opiskelijat analysoivat kulttuurieroja työkieltensä välillä.
Opintojen vaihe
Ensimmäinen lukukausi

Oppimateriaalit

Suoritettava oppimateriaali
1. Tulkkauksen peruskäsitteistö ja tulkkauksen historia:
Lehtinen, Sini-Tuulia 2008. Tarua ja totta tulkkauksesta. Teoksessa Kohteena käännös: uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Toim. Irmeli Helin, Hilkka Yli-Jokipii. Helsinki: Helsingin yliopisto, käännöstieteen laitos, 149-166
Oheismateriaali
Tulkkauksen peruskäsitteistö ja tulkkausviestintä:
•Ojanen, Sirkka-Liisa &Saresvuo, Johanna:Tulkin kirja, 5-43.
•Kostera, Paul 2001. Kansainvälinen viestintä KVL:n näkökulmasta. Teoksessa Luise Liefländer-Koistinen (toim). Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii.
•Kansainvälinen viestinnän laitoksen julkaisuja. Savonlinna, 45-74.
•Saksa, Silja 2004. Baabelin perilliset. Kääntäjien ja kääntämisen historiaa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 147-171.
•Isolahti, Nina 2015. Asioimistulkkaus eilen ja nyt. Teoksessa Kääntämisen maailmat, Johdatuskäännösviestintään. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 197-208.
Tulkkauksen historia
•Sunnari, Marianna 2015. Katsaus tulkkauksen ja tulkkikoulutuksen historiaan. Teoksessa Kääntämisen maailmat, Johdatuskäännösviestintään. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 181-196.
•Snellman, Pekka 2011. Käännös- ja tulkkaustoiminnan järjestelyt monikansallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Maanpuolustuskorkeakoulu (julkaistaan sähköisesti).
•Paloposki, Outi 2001. Kääntäminen historiassa. Teoksessa Oittinen, Riitta & Mäkinen, Pirjo (toim).Alussa oli käännös. Tampere:Tampere University Press, 349-369.
Käännösteoriat
•Vehmas-Lehto, Inkeri 2008.Onko käännöstutkimuksessa särmää? Teoksessa Helin, Irmeli & Ylijokipii, Hilkka (toim). Kohteena käännös. Helsinki: Helsingin Yliopisto, 13-28.
•Vehmas-Lehto, Inkeri 2006. Relevanssiteoriastako ratkaisu kääntämisen ongelmiin? Teoksessa Hytönen, Niina & Rissanen, Terhi (toim). Käden käänteessä. Helsinki: Finnlectura, 84-107.
•Vehmas-Lehto, Inkeri 1999. Kopiointia vai kommunikointia: Johdatus käännösteoriaan. Helsinki: Yliopistopaino. (soveltuvin osin).
Tulkkausviestintä ja kulttuurien välinen viestintä
•Pauli Roinila. 2001. Tausta vai ydintä - kulttuurista kääntäjien ja tulkkien koulutuksessa. Teoksessa Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii. Luise Liefländer-Koistinen (toim). Kansainvälinen viestinnän laitoksen julkaisuja. Savonlinna. (ss. 75-88.)
Kielitieteen ja terminologian perusteet
•Karlsson, Fred:Yleinen kielitiede. (s.1- 44 Johdanto, 45-51 Fonetiikka, 83-92 Morfologia, 106-110 Taivutus, 116-118 Kielten morfologiset päätyypit, 120-155 ja 168-172 Syntaksi, 186-199 Sanasto, 200-237Semantiikka, 238-249 Teksti ja diskurssi, 250-284 Kielen variaatio ja Maailman kielet)
•Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Toim. Tekniikan sanastokeskus. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS ry. (otteet)
•Hilkka Ylijokipii 2006. Erikoiskielten tekstilajien kääntäminen: englanti suomi englanti. Teoksessa Tommola, Jorma (toim.) Kieli ja kulttuuri kääntäjän työvälineenä. Turun yliopisto, Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, 95-98.

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet
-tuntee tulkkauksen yleishistoriaa ja asioimistulkkauksen historiaa
-tietää mikä on tulkkausprosessi ja osaa määritellä tulkkausprosessin vaiheet
-ymmärtää ja osaa käyttää viestintätilanteeseen liittyvää käsitteistöä (esim. lähde- ja tuloviestintä, lähde- ja tulokieli)
-ymmärtää ja osaa käyttää asioimistulkkaukseen liittyvää käsitteistöä
-ymmärtää ja osaa käyttää asiakkuussuhteeseen liittyvää käsitteistöä
-osaa määritellä tulkkauksen tyypit ja lajit, menetelmät ja tekniikat
-tietää mitä on viestintä, viestinnän typologia, viestinnän osatekijät, viestinnän kanavat
-osaa sijoittaa tulkkauksen viestinnän kenttään
-tietää mitä on kulttuurinsisäinen ja kulttuurienvälinen viestintä
-tietää eri kulttuurien viestinnän ominaispiirteet, miten maailmakuvat näkyvät kielessä
-osaa tunnistaa kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvia vaikeuksia
-kehittää valmiudet kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvien tulkkausongelmien ratkaisuun
-tietää yleiskielen ja ammattikielen eron
-ymmärtää termityön perusajattelun elementtejä (tarkoite, käsite ja termi) ja tietää niiden eri tyypit ja ominaisuudet
-tietää termityön ja sanastotyön vaiheet ja menetelmät
-tietää tulkin ja kääntäjän tietolähteet ja resurssit: yksi- ja monikieliset sanakirjat, sähköiset sanastot, korpukset ja -tietokannat
-osaa arvioida lähteiden luotettavuutta
Tarkennetut ydinsisällöt
-tulkkauksen historia?tulkkauksen yleishistoria
-asioimistulkkauksen lähihistoria
-sota- ja kriisinhallintatulkkauksen historia
-viittomakielentulkkauksen historia
-tulkkausmenetelmät ja peruskäsitteistö?tulkkauksen tyypit ja lajit, menetelmät ja tekniikat
-tulkkausprosessi, sen vaiheet ja osallistujat
-lähde ja tuloviestinnän käsitteistö
-tulkkausviestintä
-kulttuurien välinen viestintä?kulttuurinsisäinen ja kulttuurienvälinen viestintä
-maailmakuvat kielessä ja niiden tuottamat tulkkaukselliset ongelmat
-eri kulttuurien viestinnän ominaispiirteet, tapakulttuuri
-kulttuurien välinen toiminta (mm. kielet, reaalit, tapakulttuuri)
-sanastotyö?yleiskieli, ammattikieli
-merkki, symboli, muoto, merkitys
-termi, käsite, määritelmä, konnotaatio
-synonymia, homonymia, polysemia
-terminologinen kenttä, käsitesuhteet ja käsitejärjestelmät
-tulkin ja kääntäjän tietolähteet
-termityö prosessina
Pedagoginen toteutus
Monimuoto-opiskelua.
Lähi- ja etäjaksoja: Verkkoluennot ja niihin liittyvät kyselytunnit, tentti, ryhmä- ja yksilötehtävät, toistensa töiden opponointi ja vertaisarviointi.
Opintojakson kirjallisissa tehtävissä tulee noudattaa Diakinkirjallisten töiden toteuttamiseen liittyviä ohjeita, jotka löytyvät tästä linkistä http://libguides.diak.fi/tutkehopas
Oppimistehtävät
Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmät ja tekniikat
Tentti, joka perustuu luentomateriaaleihin sekä lehtorin osoittamaan kirjallisuuteen.
Tulkkauksen historia
Luentotallenteiden pohjalta joko luentopäiväkirja tai aikajana (Sutori-sovellus).
Sanastotyön perusteet
Opiskelija tutustuu erilaisiin sanakirjoihin (yksikielisiin ja monikielisiin; perinteisiin ja sähköisiin); etsii suomenkielisistä sanakirjoista 3-4 synonyymiä, tarkastelee ja analysoi niiden määritelmät.
Opiskelija miettii 2-3 omaan kulttuuriin kuuluvaa reaalia ja niiden suomenkieliset selitykset (valmistaa terminologiseen työhön). Lisäksi jokaiselle annetaan 2-3 suomenkielistä käsitettä, joille täytyy keksiä toisella kielellä vastineet.
Opiskelijaetsii erilaisia sanastoja ja standardeja (sähköisiä tai perinteisessä muodossa) ja tutustuu niihin, miettii millä perusteella sana/sanat kuuluvat jonkun alan ammattisanastoon ja niiden käyttöä yleiskielessä
Opiskelija etsii/luo toisella työkielellä vastineet tehtävässä löydetyille sanoille/termeille, tekee määritelmät huomioiden synonymian ja monimerkityksisyyden.
Käsitejärjestelmän laatiminenannetusta käsitteestä (diagrammi), käsitteiden välisten suhteiden määrittely.
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Opiskelija lukee Sanastotyön käsikirjasta (otteet), Fred Karlsson:Yleinen kielitiede (otteet) ja Hilkka (Ylijokipii 2006) ja laatii 2-3 sivun pituisen tutkielman aiheesta, mikä on yleiskielen ja erikoiskielen/ammattikielen ero ja suorittaa Terminologia tehtävät.
Kulttuurien välinen viestintä
Opiskelijat valmistavat kieliryhmittäin videon, jossa tarkastellaan kulttuurien väliseenviestintään liittyviä erityispiirteitä.
Oppimistehtävien palautuspäivät
Lehtoreiden ohjeiden mukaisesti, viimeistään lukukauden viimeisenä rästipäivänä.

Lisätiedot

,