JOT2MS18DIAK Tulkkauksen perusteet, 5 op *** (JOT21 Tentti: Tulkkauksen tyypit ja lajit) (1op)

Sisällön jaksotus

1. Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmät ja tekniikat
AC-opetus, luentoa tukevat lähdemateriaalit, joiden pohjalta on tentti.
2. Tutustuminen tulkin työhön yhteistehtävä: Tulkkauksen historia.
Luentopäiväkirja nauhoitteiden pohjalta:
•yleishistoria (Tutta Turpeinen)
•sotahistoria (Pekka Kujamäki)
•kriisinhallintatulkkauksen (Pekka Snellman)
•tulkkauksen historia (Marja Jänis)
•viittomakielen tulkkaus (Hely Perttula)
3. Työkielten analysointi ja termityö
AC-opetus:
•Kieli ja erikoiskielet, muoto ja merkitys
•Yleiskieli vs. ammattikieli
•Kielitiede: kielellinen merkki, signaali ja symboli, muoto ja merkitys, ikonit, indeksit vs. Terminologia: tarkoite, käsite, määritelmä, termi (Ogdenin ja Richardsin kolmio) vs. yleiskieliset tarkoite, muoto, merkitys
•Kielitiede: yleiskieleen synonymia, homonymia, polysemia vs. Terminologian: käsitesuhteet ja käsitejärjestelmät
•Terminologian: termin ja käsitteen suhde vs. Kielitiede: yleiskielen synonymia, homonymia, polysemia
•Tulkin ja kääntäjän tietolähteet ja resurssit
Sanojen synty ja termien luominen.
Kielitiede yleiskielen sanojen synty leksikko: uudissanat, lainasanat, johdokset, käännöslainat, yhdyssanat vs. Terminologia termin luominen, käsitteiden ja termien harmonisointi, termityö prosessina
Oppimistehtävät.
4. Kulttuurien välinen viestintä
AC-opetus. Opiskelijat analysoivat kulttuurieroja työkieltensä välillä.
Opintojen vaihe
Ensimmäinen lukukausi

Oppimateriaalit

Suoritettava oppimateriaali
1. Tulkkauksen peruskäsitteistö ja tulkkauksen historia:
Lehtinen, Sini-Tuulia 2008. Tarua ja totta tulkkauksesta. Teoksessa Kohteena käännös: uusia näkökulmia kääntämisen ja tulkkauksen tutkimiseen ja opiskelemiseen. Toim. Irmeli Helin, Hilkka Yli-Jokipii. Helsinki: Helsingin yliopisto, käännöstieteen laitos, 149-166
Oheismateriaali
Tulkkauksen peruskäsitteistö ja tulkkausviestintä:
•Ojanen, Sirkka-Liisa &Saresvuo, Johanna:Tulkin kirja, 5-43.
•Kostera, Paul 2001. Kansainvälinen viestintä KVL:n näkökulmasta. Teoksessa Luise Liefländer-Koistinen (toim). Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii.
•Kansainvälinen viestinnän laitoksen julkaisuja. Savonlinna, 45-74.
•Saksa, Silja 2004. Baabelin perilliset. Kääntäjien ja kääntämisen historiaa. Jyväskylä: Atena Kustannus Oy, 147-171.
•Isolahti, Nina 2015. Asioimistulkkaus eilen ja nyt. Teoksessa Kääntämisen maailmat, Johdatuskäännösviestintään. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 197-208.
Tulkkauksen historia
•Sunnari, Marianna 2015. Katsaus tulkkauksen ja tulkkikoulutuksen historiaan. Teoksessa Kääntämisen maailmat, Johdatuskäännösviestintään. Toim. Sirkku Aaltonen, Nestori Siponkoski, Kristiina Abdallah. Tallinna: Gaudeamus Helsinki University Press, 181-196.
•Snellman, Pekka 2011. Käännös- ja tulkkaustoiminnan järjestelyt monikansallisissa kriisinhallintaoperaatioissa. Maanpuolustuskorkeakoulu (julkaistaan sähköisesti).
•Paloposki, Outi 2001. Kääntäminen historiassa. Teoksessa Oittinen, Riitta & Mäkinen, Pirjo (toim).Alussa oli käännös. Tampere:Tampere University Press, 349-369.
Käännösteoriat
•Vehmas-Lehto, Inkeri 2008.Onko käännöstutkimuksessa särmää? Teoksessa Helin, Irmeli & Ylijokipii, Hilkka (toim). Kohteena käännös. Helsinki: Helsingin Yliopisto, 13-28.
•Vehmas-Lehto, Inkeri 2006. Relevanssiteoriastako ratkaisu kääntämisen ongelmiin? Teoksessa Hytönen, Niina & Rissanen, Terhi (toim). Käden käänteessä. Helsinki: Finnlectura, 84-107.
•Vehmas-Lehto, Inkeri 1999. Kopiointia vai kommunikointia: Johdatus käännösteoriaan. Helsinki: Yliopistopaino. (soveltuvin osin).
Tulkkausviestintä ja kulttuurien välinen viestintä
•Pauli Roinila. 2001. Tausta vai ydintä - kulttuurista kääntäjien ja tulkkien koulutuksessa. Teoksessa Omasta pajasta - saksan osasto opettaa ja tutkii. Luise Liefländer-Koistinen (toim). Kansainvälinen viestinnän laitoksen julkaisuja. Savonlinna. (ss. 75-88.)
Kielitieteen ja terminologian perusteet
•Karlsson, Fred:Yleinen kielitiede. (s.1- 44 Johdanto, 45-51 Fonetiikka, 83-92 Morfologia, 106-110 Taivutus, 116-118 Kielten morfologiset päätyypit, 120-155 ja 168-172 Syntaksi, 186-199 Sanasto, 200-237Semantiikka, 238-249 Teksti ja diskurssi, 250-284 Kielen variaatio ja Maailman kielet)
•Sanastotyön käsikirja. Soveltavan terminologian periaatteet ja työmenetelmät. Toim. Tekniikan sanastokeskus. Helsinki: Suomen standardisoimisliitto SFS ry. (otteet)
•Hilkka Ylijokipii 2006. Erikoiskielten tekstilajien kääntäminen: englanti suomi englanti. Teoksessa Tommola, Jorma (toim.) Kieli ja kulttuuri kääntäjän työvälineenä. Turun yliopisto, Englannin kielen kääntäminen ja tulkkaus, 95-98.

Opetusmenetelmät

Tarkennetut tavoitteet
-tuntee tulkkauksen yleishistoriaa ja asioimistulkkauksen historiaa
-tietää mikä on tulkkausprosessi ja osaa määritellä tulkkausprosessin vaiheet
-ymmärtää ja osaa käyttää viestintätilanteeseen liittyvää käsitteistöä (esim. lähde- ja tuloviestintä, lähde- ja tulokieli)
-ymmärtää ja osaa käyttää asioimistulkkaukseen liittyvää käsitteistöä
-ymmärtää ja osaa käyttää asiakkuussuhteeseen liittyvää käsitteistöä
-osaa määritellä tulkkauksen tyypit ja lajit, menetelmät ja tekniikat
-tietää mitä on viestintä, viestinnän typologia, viestinnän osatekijät, viestinnän kanavat
-osaa sijoittaa tulkkauksen viestinnän kenttään
-tietää mitä on kulttuurinsisäinen ja kulttuurienvälinen viestintä
-tietää eri kulttuurien viestinnän ominaispiirteet, miten maailmakuvat näkyvät kielessä
-osaa tunnistaa kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvia vaikeuksia
-kehittää valmiudet kulttuurien ja kielten erilaisuudesta johtuvien tulkkausongelmien ratkaisuun
-tietää yleiskielen ja ammattikielen eron
-ymmärtää termityön perusajattelun elementtejä (tarkoite, käsite ja termi) ja tietää niiden eri tyypit ja ominaisuudet
-tietää termityön ja sanastotyön vaiheet ja menetelmät
-tietää tulkin ja kääntäjän tietolähteet ja resurssit: yksi- ja monikieliset sanakirjat, sähköiset sanastot, korpukset ja -tietokannat
-osaa arvioida lähteiden luotettavuutta
Tarkennetut ydinsisällöt
-tulkkauksen historia?tulkkauksen yleishistoria
-asioimistulkkauksen lähihistoria
-sota- ja kriisinhallintatulkkauksen historia
-viittomakielentulkkauksen historia
-tulkkausmenetelmät ja peruskäsitteistö?tulkkauksen tyypit ja lajit, menetelmät ja tekniikat
-tulkkausprosessi, sen vaiheet ja osallistujat
-lähde ja tuloviestinnän käsitteistö
-tulkkausviestintä
-kulttuurien välinen viestintä?kulttuurinsisäinen ja kulttuurienvälinen viestintä
-maailmakuvat kielessä ja niiden tuottamat tulkkaukselliset ongelmat
-eri kulttuurien viestinnän ominaispiirteet, tapakulttuuri
-kulttuurien välinen toiminta (mm. kielet, reaalit, tapakulttuuri)
-sanastotyö?yleiskieli, ammattikieli
-merkki, symboli, muoto, merkitys
-termi, käsite, määritelmä, konnotaatio
-synonymia, homonymia, polysemia
-terminologinen kenttä, käsitesuhteet ja käsitejärjestelmät
-tulkin ja kääntäjän tietolähteet
-termityö prosessina
Pedagoginen toteutus
Monimuoto-opiskelua.
Lähi- ja etäjaksoja: Verkkoluennot ja niihin liittyvät kyselytunnit, tentti, ryhmä- ja yksilötehtävät, toistensa töiden opponointi ja vertaisarviointi.
Opintojakson kirjallisissa tehtävissä tulee noudattaa Diakinkirjallisten töiden toteuttamiseen liittyviä ohjeita, jotka löytyvät tästä linkistä http://libguides.diak.fi/tutkehopas
Oppimistehtävät
Tulkkauksen tyypit ja lajit, tulkkausmenetelmät ja tekniikat
Tentti, joka perustuu luentomateriaaleihin sekä lehtorin osoittamaan kirjallisuuteen.
Tulkkauksen historia
Luentotallenteiden pohjalta joko luentopäiväkirja tai aikajana (Sutori-sovellus).
Sanastotyön perusteet
Opiskelija tutustuu erilaisiin sanakirjoihin (yksikielisiin ja monikielisiin; perinteisiin ja sähköisiin); etsii suomenkielisistä sanakirjoista 3-4 synonyymiä, tarkastelee ja analysoi niiden määritelmät.
Opiskelija miettii 2-3 omaan kulttuuriin kuuluvaa reaalia ja niiden suomenkieliset selitykset (valmistaa terminologiseen työhön). Lisäksi jokaiselle annetaan 2-3 suomenkielistä käsitettä, joille täytyy keksiä toisella kielellä vastineet.
Opiskelijaetsii erilaisia sanastoja ja standardeja (sähköisiä tai perinteisessä muodossa) ja tutustuu niihin, miettii millä perusteella sana/sanat kuuluvat jonkun alan ammattisanastoon ja niiden käyttöä yleiskielessä
Opiskelija etsii/luo toisella työkielellä vastineet tehtävässä löydetyille sanoille/termeille, tekee määritelmät huomioiden synonymian ja monimerkityksisyyden.
Käsitejärjestelmän laatiminenannetusta käsitteestä (diagrammi), käsitteiden välisten suhteiden määrittely.
Vaihtoehtoinen suoritustapa: Opiskelija lukee Sanastotyön käsikirjasta (otteet), Fred Karlsson:Yleinen kielitiede (otteet) ja Hilkka (Ylijokipii 2006) ja laatii 2-3 sivun pituisen tutkielman aiheesta, mikä on yleiskielen ja erikoiskielen/ammattikielen ero ja suorittaa Terminologia tehtävät.
Kulttuurien välinen viestintä
Opiskelijat valmistavat kieliryhmittäin videon, jossa tarkastellaan kulttuurien väliseenviestintään liittyviä erityispiirteitä.
Oppimistehtävien palautuspäivät
Lehtoreiden ohjeiden mukaisesti, viimeistään lukukauden viimeisenä rästipäivänä.

Lisätiedot

,

Arviointimenetelmät ja arvioinnin perusteet

Arvioinnissa kiinnitetään huomiota seuraaviin asioihin:
•tiedon keruun toteutuminen (monipuolisuus, suunnitelmallisuus, kriittisyys)
•tiedon keruun ja hyödyntämisen eettisyys ja vastuullisuus
•aineiston hyödyntäminen ja pohdittu työstäminen (mm. ammattialan keskeisten näkökohtien esiin nostaminen)
•tekstin tai esitelmän ulkoasu (johdonmukaisuus ja selkeys, alan kielen ja käsitteiden omaksuminen, esiintymistaidot suullisissa esitelmissä)
•vuorovaikutus- ja ryhmätyötaidot
•osallistuminen työskentelyyn
Käännös- ja termitehtävissä kiinnitetään huomiota lisäksi seuraaviin asioihin:
•ratkaisujen luovuus ja ratkaisujen perustelut
•työkielten käytön oikeellisuus ja monipuolisuus
Tentti numeerinen arviointi 1-5.
Kulttuurien välinen viestintä -tehtävän arviointi hyväksytty/hylätty/täydennettävä.
Tulkkauksen historiaan liittyvän tehtävän arviointi hyväksytty/hylätty/täydennettävä.
Termi- ja sanastotehtävienarviointi hyväksytty/hylätty/täydennettävä.